Kannanotto on lähetetty 30.9.2022 kansanedustajille, valtiosihteerityöryhmälle ja työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, oikeinministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kansliapäälliköille.
Pitkittyneen kriisiajan (covid ja Venäjän hyökkäyssota) vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämään ovat merkittävät, erityisesti Itä-Suomessa. Itäisessä Suomessa tervehdittiin ilolla Työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä asettaa kesän alussa valtiosihteerityöryhmä selvittämään toimia, miten itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Itäisen Suomen elinvoimaa lisäävien toimien tavoitteena on koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtiminen. Pohjois-Savossa olemme pettyneitä valtiosihteerityöryhmän toimenpide- ja budjettiesityksien (vuodelle 2023 n. 56 M€) alueelliseen kohdistumiseen erityisesti liikennesektorilla, jälleen kerran. Vuosina 2004-2019 infrainvestoinnit (7 582 M€, liite 1) ovat keskittyneet Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon (46,4 % osuus investoinneista) sekä Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen. Kaikkien edellä mainittujen maakuntien osuus infrainvestointivaroista on 66,2 %. Tänä aikana Pohjois-Savon infrainvestointi osuus on vain 1,2 %! Pitkittyneen kriisin aikana tehdyt päätökset, vuoden 2020 elvytysvarat liikennesektorille (1,3 mrd €) ja vuosien 2021-2023 väyläverkon investointiohjelma suunnitelmat, eivät suuntaa ole juurikaan korjanneet. Valtiosihteerityöryhmä kokoontui 9 kertaa ja lisäksi sihteeristö piti työkokouksia. Työryhmä kuuli kokousten yhteydessä eri toimijatahoja. Kuitenkaan näiden kuultavien joukkoon ei kutsuttu Pohjois-Savon toimijoita. Herää kysymys, miksi itäisen Suomen yhtenäisyyttä halutaan heikentää ja Pohjois-Savoa ei tässä lueta kuuluvaksi itäiseen Suomeen vaikka hyökkäyssodan vaikutukset kohdistuvat lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä myös vahvasti Pohjois-Savoon. Tarkasteltaessa vientiä (EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle) kauppakamarin vahvistamien alkuperätodistusten perusteella, Pohjois-Savon tärkein vientimaa on ollut Venäjä. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan osuus viennistä on ollut lähes 20 % maakunnan viennistä. Tuotannon, viennin ja tuonnin lisäksi vaikutukset ulottuvat laajasti alihankintaketjuihin.
Esitys lyhyen aikavälin nopeasta toimenpiteestä: Valtatie 5:n Leppävirta-Kuopio investointi käyntiin
Elinkeinoelämä on pitkään edellyttänyt valtatie 5 pitkäjänteistä kehittämistä logistiikan sujuvuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Pelkästään 40 Pohjois-Savon veturiyritystä suunnitteli vuoden 2022 alussa seuraavan viiden vuoden investointien olevan 1.9 miljardia euroa. Tarvetta lisää akuutisti Saimaan kanavan rahdin siirtyminen kumipyörille, erityisesti valtatie 5:lle ja raiteille. Valtatie 5 Leppävirta-Kuopion tiesuunnitelma valmistuu vuonna 2023 ja infrahanke voidaan käynnistää vuonna 2024. Tällä välittömästi tehtävällä investoinnin periaatepäätöksellä osoitettaisiin kansallisille ja kansainvälisille investoijille, että Suomella halu ja kyky parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, madaltaa maariskiä sekä mahdollistaa uusien investointien sijoittuminen Pohjois-Savoon ja laajemmalta Itä-Suomeen.
Esitys pitkän aikavälin toimenpiteeksi: Kuopion kaupunki vetämään itäisen Suomen vision rakentamista
Järjestetyllä lausuntokierroksella eri maakuntien vahvuudet ja keihäänkärjet on hyvin tunnistettu (Liite 2 kauppakamarin lausunto). Itäisellä Suomella on merkittävät, osittain jopa hyödyntämättömät, liiketoimintamahdollisuudet kone-, energia- ja teknologiateollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä bio- ja kiertotaloudessa, kaivannaisteollisuudessa sekä matkailussa, terveysteknologiassa ja datataloudessa. Alueiden välisiä synergioita on huomattavasti ja Itä-Suomen eri toimijoiden tuloksellista yhtenäisyyttä sekä yhteistyötä voidaan kehittää näitä vahvuuksia voimistamalla.
Valtiosihteerityöryhmä esitti loppuraportissaan, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Kuopion alueen kauppakamari esittää, että työ käynnistetään pikimmiten vahvassa yhteistyössä itäisen Suomen maakuntien toimijoiden kanssa. Kauppakamari esittää, että kehittämisvisiotyön puheenjohtajaksi kutsutaan Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Kaupunginjohtaja Pirhonen on ollut merkittävä sillanrakentaja muun muassa Itärata- ja Saimaa-ilmiö -hankkeissa. Puheenjohtajan lisäksi työryhmään tulee valita edustus kattavasti eripuolilta itäisestä Suomesta ja konkreettista operatiivista työtä tekevä asiantuntija. Elinkeinoelämä osallistuu mielellään työryhmätyöskentelyyn.
Kunnioittaen,
Lasse Aho, toimitusjohtaja, Olvi Oyj
Petteri Heimonen, hallituksen varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja PetterSteel Oy
Mika Heiskanen, toimitusjohtaja, Oy Carlson
Mikko Isotalo, toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy
Kari Hämäläinen, Senior Vice President, Global Equipment Business Line, Normet Oy
Mikko Junttila, toimitusjohtaja, Osuuskauppa PeeÄssä
Antti Kettunen, managing director, ANDRITZ Warkaus Works Oy
Jyri Kuivala, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Savon kuljetus Oy
Jari Korhonen, toimitusjohtaja, Kalavapriikki Oy
Lasse Koskivuori, toimitusjohtaja, Istekki Oy
Ilkka Kylävainio, hallituksen puheenjohtaja, Teollisuusneuvos, Keitele Group
Mikko Laakkonen, Chairman of the Board, Hydroline Oy
Anssi Lehikoinen, toimitusjohtaja Osuuskunta KPY
Janne Lehtonen, toimitusjohtaja, Mellano Oy
Tommi Lehtonen, toimitusjohtaja, Junttan Oy
Ilpo Lukkarinen, toimitusjohtaja, Osuuskunta Maitosuomi
Marko Luokkanen, Paikallisjohtaja, Recovery & Power Division, Andritz Pulp & Paper
Toni Muukkonen, Tehtaanjohtaja, Valmet Technologies Oy / Juankosken tehdas
Siamäk Naghian, hallituksen varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Genelec Oy
Juho Nummela, toimitusjohtaja, Ponsse Oyj
Antti Nurmi, Managing Director, Regional General Manager EU, Discovery | Charles River
Esko Ovaskainen, toimitusjohtaja, Sepa Oy
Mikko Paananen, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja OP Ylä-Savo
Johanna Pantsar, HR Director, FinVector
Jukka Pennanen, Chief Executive Officer, Cross Wrap Oy
Jere Penttilä, aluejohtaja (Itä-Suomi), Kesko Oyj
Janne Rahunen, toimitusjohtaja, Gebwell Ltd.
Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy
Mika Rissanen, toimitusjohtaja, Kuopion Woodi Oy
Jere Räisänen, hallituksen puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari, hallituksen pj. Elcoline Group Oy
Jarmo Saastamoinen, hallituksen puheenjohtaja, RD Group Oy
Kaija Savolainen, toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari
Arto Sutinen, toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj
Tommi Taskinen, hallituksen jäsen, paikallisjohtaja Honeywell Oy
Pekka Vihma, hallituksen puheenjohtaja, TAHKOcom Oy
Lisätietoja
