Pohjois-Savon liitto
PL 247
70101 KUOPIO
5.3.2026
Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 3. vaihe kaavaehdotus
LAUSUNTO
TAUSTA (lukijalle taustatiedoksi, tekstiotteet Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 3. vaihe/kaavaehdotus, kaavaselostus-asiakirjasta):
Maakuntakaava osana suunnittelujärjestelmää
Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava (kuva 1). Maakuntakaavan tehtävänä on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita, ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Maakuntakaavan rooli ja sisältövaatimukset esitetään alueidenkäyttölaissa. Myös kaavatyöhön osallistumisesta säädetään samassa laissa. Nyt kyseessä oleva vaihemaakuntakaava tarkoittaa sitä, että voimassa olevaa Pohjois-Savon maakuntakaavaa 2040 päivitetään vain tiettyjen teemojen osalta.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa alueidenkäyttölain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden avulla huomioidaan mm. ilmastomuutokseen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvät asiat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
• Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
• Tehokas liikennejärjestelmä
• Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
• Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
• Uusiutumiskykyinen energiahuolto
Lisäksi kaavassa arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;
6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.
Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 3. vaiheessa käsitellään aurinkovoimaa, sähkönsiirron yhteystarvetta (Harjulinja), vetytaloutta, Leppävirran Paukarlahden maantietukikohdan suojavyöhykkeitä sekä Pohjois-Savon seudullisesti merkittävään kauppaan liittyviä muutoksia.
Vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisuilla pyritään edistämään maakunnan energiantuotantoa ja selvittämään seudullisesti merkittävän kaupan sijoittumista maakuntakeskuksen alueelle. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on nostettu Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 3. vaiheessa läpileikkaavaksi aiheeksi vaikutusten arvioinnissa.
Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 3:sen vaiheen kaavaehdotuksesta.
Kuopion alueen kauppakamari haluaa jäsenten määrittämän Kasvu3-strategian kautta ottaa vahvasti kantaa lausunnolla olevaan kaavaehdotukseen. Kasvu syntyy panostamalla ihmisiin, investointeihin ja infraan.
Maakuntakaavoituksen tulee edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, tässä erityisesti uusiutumiskykyistä energiahuoltoa. Lisäksi kaavaratkaisuja tulee arvioida varsinkin energiatalouden ja elinkeinoelämän näkökulmista. Huomioitavaa on myös se, että Pohjois-Savon maakuntakaavan läpileikkaavaksi teemaksi on nostettu ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Näistä näkökulmista voidaan hyvin perustellusti nostaa esiin se, että itseasiassa edellisessä vaiheesta (3. vaiheen kaavaluonnoksessa) erityisesti uusiutuvan energiatuotannon mahdollisuuksia on nyt kavennettu tähän lausunnolla olevaan ehdotusvaiheen kaavaan. Täydentävistä tuulivoimapotentiaalisista alueista on luovuttu ja myös aurinkoenergia tuotantoalueiden muodostumisen periaatteita on tiukennettu. Kuinka tämä tukee ilmastonmuutoksen hillintää, energiahuollon uusiutumista ja elinkeinoelämän kasvua?
On hyvin ymmärrettävää, että yksittäisinä ja irrallisina hankkeina esitetyt suunnitelmat herättävät eri intressiryhmissä huolta erityisesti luontoympäristöarvojen ja omaisuudensuojan näkökulmasta, kuten esimerkiksi luonnosvaiheen yksityishenkilöiden palautteista on huomattavissa. (s. 40: Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 3. vaiheen kaavaluonnos oli nähtävillä 4.6.-5.7.2025. Palautteita saapui yhteensä 135. Pohjois-Savon kunnat antoivat 11 lausuntoa, viranomaistahot 19 lausuntoa ja naapurimaakunnat ja -kunnat seitsemän (7) lausuntoa. Muut yhteistyötahot, kuten yhdistykset ja mm. tuulivoimayhtiöt, antoivat 26 mielipidettä. Yhteistyötahojen palautteesta yhden mielipiteen oli allekirjoittanut 15 yrityksen edustajat. Yksityishenkilöiltä tuli 72 mielipidettä, joiden takana oli yhteensä lähes 220 allekirjoittajaa. Kuulemisajan sijoittuminen lomakauteen aiheutti osalle palautteen antajista lisäaikapyyntöjä, joihin suhtauduttiin myönteisesti.
Yhdeksässä (9) palautteessa todettiin, ettei Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 3. vaiheen luonnoksesta ole huomautettavaa. Viranomaisten ja myös yhteistyötahojen palautteista 25 eli noin puolet koskee täydentävää tuulivoimateemaa kriittiseen sävyyn perusteltuna. Yksityishenkilöiden palautteesta 96 % on tuulivoimaan kriittisesti tai torjuvasti suhtautuvaa. Kokonaisuudessaan siis 70 % kaikesta saadusta palautteesta kritisoi täydentävää tuulivoimaratkaisua tai tuulivoimaa yleisesti. Huomattavaa on myös yksityishenkilöiden palautteiden taustalta löytyvät lähes 220 allekirjoittajaa. Kolmasosa yksityishenkilöiden palautteista tuli Keski-Suomesta. Myös Keski-Suomenpuolella toimivat yhdistykset jättivät mielipiteensä.) On perusteltua kuitenkin kysyä, miksi esimerkiksi järjestöjen palauteen kohdalla ei heidän jäsenmääräänsä huomioida. On perusteltua nostaa esiin, toteutuuko tässä lausunnonantajien yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu.
Maakuntakaavan tulee olla strateginen ja yleispiirteinen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että iso kuva, tavoite elinvoiman, kasvun ja ilmastonmuutoksen hillintä jäävät ennemminkin osaoptimoinnin takia toteutumatta. . On tärkeää tarkastella asettaako maakuntakaava elinkeinoelämän ja sitä kautta työikäisen väestön Pohjois-Savossa eriarvoiseen asemaan suhteessa esim. Länsi-Suomeen tai Pohjanmaan alueisiin. Kaavoitus ei saa johtaa siihen, että se hidastaa energiasiirtymää tai haittaa elinkeinojen kestävää kehittymistä, kasvua, investointeja ja työllisyyttä.
Ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa ja sitä varten tilatuissa selvityksissä on hyvin tunnistettu alueen huomattavat potentiaali esimerkiksi CO2-lähteistä ja kehittyvästä kilpailukykyisestä sähköverkosta (Harjulinja sekä rakenteilla oleva Järvilinja). Pelkästään LUT:n selvityksessä (Pohjois-Savon vetylaaksoselvitys, kuva alla) on yhteen kuvaan yhdistetty sähköverkko, tuulivoimapotentiaali sekä CO2-lähteet. Tähän on tärkeää lisätä myös aurinkovoimapotentiaali sekä suunnitteilla oleva Harjulinja, potentiaalinen vetyverkko sekä liikenneinfra. Kuten kauppakamari jo 30.6.2025 lausunnossa (ks. tämän lausunnon s. 4) nosti esiin, Pohjois-Savossa on merkittävää liiketoiminta- ja elinvoimapotentiaalia erityisesti korkean jalostusasteen energiasektorilla.
Kun hankkeita tarkastellaan vaiheittain irrallisina, iso kuva hämärtyy. Tällöin kaikki hyödyt ja vaikutukset esimerkiksi kuntatalouteen ja elinvoimaan eivät tule huomioiduksi. Mitä hyötyjä suunnitteilla olevat hankkeet tuottavat kuntien elinvoimalle uusina elinkeinoina, yrityksinä, työpaikkoina ja verotuloina. Kaavaselostusta tarkasteltaessa voidaan hyvin todeta, että elinkeinovaikutukset ovat arvioitu hyvin niukasti (esimerkiksi sivu 55/aurinkovoima ja sivu 67/vetytalous). Eikä hankkeiden yhteisvaikutuksia ole kuvattu esimerkiksi aluetaloudellisina vaikutuksina.
Kun hankkeiden hyödyllisiä yhteisvaikutuksia kansantaloudelle, aluetaloudelle ja myös kotitalouksille ei ole tarkemmin kuvattu, heikentää se hankkeiden hyväksyttävyyttä. On kuitenkin muistettava, että kestävän liiketoiminnan kautta syntyvät työpaikat, verotulot ja kuntien palvelut päiväkodeista lähikouluihin ja kulttuuripalveluihin saakka.
Kuinka eri sidosryhmien näkemykset voidaan yhteensovittaa ja hakea haasteisiin yhteiset ratkaisut. Se edellyttää juuri varhaista vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamista, paikallisten hankkeiden konkreettisten hyötyjen esiintuomista, hyvää suunnittelua ja vaikutusten esiin nostamista sekä erityisesti kestävien kompromissien hakemista. Ratkaisuna ei voi olla, että elinvoimapotentiaali jätetään hyödyntämättä, vaan osapuolten tulee löytää yhdessä tyydyttävät ratkaisut. Kuopion alueen kauppakamari kannustaakin kaikkia rohkeampaan vuoropuheluun ja ratkaisukeskeisyyteen. #menestystehdäänyhdessä
Kunnioittavasti
Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari
Lisäksi Kuopion alueen kauppakamari nostaa uudelleen esiin osia 30.6.2025 tekemästänsä lausunnosta Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 3. vaihe kaavaluonnoksesta:
Kuopion alueen kauppakamarin Kasvu3-strategian keskiössä on kasvun kiihdyttäminen ihmisiin, investointeihin ja infraan panostamalla. Kasvu edellyttää erityisesti ennakkoluulotonta, ennakoivaa ja mahdollistavaa kaavoitusta, maapolitikkaa, tonttistrategiaa sekä luvitusprosesseja.
Yhtenä keskeisenä vaikututtavana tekijänä kasvun kiihdyttämisessä on kaavoitus: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakunnassamme on tusina huomattavaa kasvupotentiaalia omaavaa toimialaa ja niillä merkittävää investointipotentiaalia. Kuopion alueen kauppakamarin investointiselvitysten perusteella (100 veturia) suurimmat investointisuunnitelmat ovat juuri energiasektorilla, yli 6.2 miljardia euroa ja kaupan sekä palveluiden lähes 360 miljoonaa euroa.
Pohjois-Savossa investointisuunnitelmien lisäksi on huomattavaa korkeaa osaamista energianteknologiassa sekä merkittävää raaka-aineiden sivuvirtapotentiaalia. Kauppakamari pitää tärkeänä, että maakuntakaavassa aurinkovoimatuotantoa ohjattaisiin strategisesti ja mahdollistavasti sekä ajassa mukautuvaksi, kun teknologia on kehittymässä ja hyödyntämispotentiaali siten kasvamassa.
Alueemme tärkeänä kilpailuetuna korkean osaamisen ja sivuvirtojen lisäksi on tasapainoinen energiaverkko, mikä mahdollistaa sekä energiatuotannon ja -kulutuksen lisäämiseen energiaverkkoon. Tämä tarkoittaa, että olemme muihin alueisiin nähden erittäin houkutteleva energiantuotantolaitoksille kuin energiaintensiiviselle teollisuudelle. On äärimmäisen tärkeää, että maakuntakaava on strateginen ja mahdollistava myös energiaverkoille ja -varastoille. Fingridin kantaverkon jatkokehittämiseen Pohjois-Savossa tulee panostaa. Vuonna 2026 valmistuvan Järvilinjan (Vaalan, Kajaanin, Sonkajärven, Vieremän, Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Pieksämäen ja Joroisten alueet) on tärkeää varmistaa, että uuden, vuonna 2032 valmistuva Harjulinja (Haapajärveltä ja Kajaanista Etelä-Suomeen) on hyödynnettävissä täysmääräisesti myös Pohjois-Savossa.
Sähkönsiirtoverkon lisäksi Pohjois-Savossa ja maakuntakaavassa tulee strategisesti mahdollistaa myös muiden energiaverkkojen rakentuminen alueen kilpailueduksi. Edellämaininut eri toimialojen sivuvirrat kuten metsä- ja elintarviketeollisuuden hiilidioksidivarat tulee nähdä merkittävänä korkean jalostusarvon potentiaalina esimerkiksi vedylle, metaanille, metanolille sekä muille tulevaisuuden tuotantojakeille. Näin ollen on keskeistä mahdollistaa kaavassa energiaverkkojen- ja putkistojen rakentuminen erityisesti muun infran yhteyteen sekä kytkeytyminen kansallisiin verkkoihin (esimerkiksi kaasuputkiin) ja energiavarastoihin.
Kuopio 8. suurin kaupunki Suomessa ja kaupunki on jo viidettä vuotta perättäin Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki. Lisäksi Kuopioon ja Kuopion seudulle väestömäärään tavoitellaan merkittävää kasvua. Olennaista on, että seudullisesti merkittävän kaupan osalta kaavan tulee olla mahdollistava ja edistää kaupan ja palvelusektorin kehittymistä väestönkasvun ja tarpeiden toteutumiseksi.
Kuopion alueen kauppakamari Kuopion alueenkauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 900 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.