Kuopion kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
30.1.2026
LAUSUNTO
Maapoliittinen ohjelma 2025
Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosasto kiittää mahdollisuudesta lausua Kuopion maapoliittisesti ohjelmaluonnoksesta.
JOHDANTO:
Kuopion kaupungin uusi kaupunkistrategia hyväksyttiin loppuvuonna 2025 (17.11.2025). Kuopio kaupungin 2035, visiona on kukoistava Kuopio – kestävää kasvua ja elämänvoimaan. Strategia pohjautuu 3 osaan: kestään kasvuun, elämänvoimaan ja muutosvoimaiseen työyhteisöön. Kestävä kasvun keskiössä on elinkeinoelämä: Kuopio on paras paikka yrityksille ja investoinneille.
TAUSTA (johdettu kommentointipyynnön saatekirjetekstistä):
Lausunnolla oleva maapoliittinen ohjelma on osa Kasvava ja elinvoimainen Kuopio -ohjelman toimenpiteitä, ja se tukee vuoteen 2035 ulottuvaa kaupungin strategiaa vahvistamalla Kuopion kilpailukykyä ja vetovoimaa kestävän ja suunnitelmallisen maapolitiikan keinoin.
Maapolitiikalla tarkoitetaan
- kaupungin maanhankintaan ja luovutukseen,
- kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin ja
- yksityisen maan kaavoittamiseen sekä
- yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Maapoliittisessa ohjelmassa kaupunki päättää maapolitiikan strategiset tavoitteensa, toimintaperiaatteensa sekä tarpeen mukaan käytettävät maapoliittiset keinot. Edellinen maapoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2015.
Hyvällä maapolitiikalla luodaan edellytyksiä suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti maankäyttöä, rakentamista sekä muuta toimintaa. Hyvin hoidetulla maapolitiikalla varmistetaan kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu ja luodaan edellytykset kehittyvälle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle sekä monipuoliselle asuntotuotannolle.
Kuopiossa pitkään noudatetut kaupungin vahvaan maanomistukseen perustuvat maapolitiikan peruslinjaukset ovat pääsääntöisesti osoittautuneet hyvin toimiviksi eivätkä ne kaipaa merkittäviä muutoksia.
Toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut viime vuosina muutoksia, joilla on vaikutuksia kaupungin maapolitiikan hoitoon.
Maapoliittisilla toimenpiteillä tullaan jatkossa tukemaan vahvemmin mm. täydennysrakentamista ja yritystoiminnan sijoittumismahdollisuuksia. Täydennysrakentamista tuetaan mm. maankäyttösopimuksissa käytettävillä kannustimilla sekä maasto-olosuhteiltaan haastavien tonttien esirakentamäisella. Yritystonttien vuokrausta ja myyntiä varten on laadittu kriteeristö, jonka perusteella voidaan arvioida tonttien luovutustapaa. Maapoliittisen ohjelman laadinnassa on otettu huomioon lainsäädännön muutokset. Lainsäädännön puolella on tehty uudistuksia mm. alueidenkäyttölakiin, lunastuslakiin sekä lunastuslain korvausperusteisiin.
Note: Hierarkisesti kaupungin strategia on ylempi ohjausasiakirja, ja maapoliittinen ohjelma on sen alainen, strategiaa toteuttava asiakirja.
FAKTALAATIKKO (koostettu maapoliittinen ohjelma 2025 luonnoksesta):
- Kuopion maapolitiikan keskeisenä lähtökohtana on ollut hankkia valtaosa maasta kaupungin omistukseen ennen kaavoitusta > tämä edellyttää aktiivista maan ostamista
- kaupungin omistuksessa on maa-alueita yhteensä noin 265 km² eli 26 500 ha, josta
- Noin 10 800 ha sijaitsee asemakaavoitetulla alueella.Pääosa maanomistuksesta on metsätalousalueita, joilla on metsätalouden lisäksi lähinnä vain virkistyskäyttö- ja suojeluarvoa.Maanomistuksesta noin 42 km² eli 4200 ha on asemakaavoittamatonta ja suojelematonta aluetta keskeisellä kaupunkialueella tai sen liepeillä. Osalla siitä saattaa tulevaisuudessa olla merkitystä taajaman laajenemisalueina.
- Maa-alueiden lisäksi kaupunki omistaa vesialueita n. 9150 ha.
- Maata on ostettu vuosien 2015-2024 aikana keskimäärin n. 230 ha vuodessa.
- Aikavälillä hankitusta kokonaismäärästä 650 ha on keskeisen kaupunkialueen ja sen laajenemisalueiden maata, joka todennäköisesti asemakaavoitetaan jollakin aikataululla.
- Uutta asemakaavaa on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 20 ha vuodessa.
- Kun vapaaehtoisiin kauppoihin pohjautuvan maanhankinnan sijoittumista ei voi täysin ohjata, on välillä syntynyt tilanteita, joissa maanhankinta on ollut vaikeuksissa edetä kaavoitusaikataulujen edellyttämässä tahdissa.
- Raakamaan hintataso on pysynyt kohtuullisena vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna. Vuosina 2015-2024 maan hankintaan käytettiin keskimäärin noin 5,8 miljoonaa euroa vuodessa. Lähiaikoina asemakaavoitettavilla alueilla raakamaan hintataso on ollut alle kaksi euroa neliölle. Myöhemmin kaavoitettavista alueista maksettava hinta on ollut selvästi alhaisempi.
- Maa-alueita on hankittu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vapaaehtoisin kaupoin.
- Joissakin kaupoissa osana kauppahintaa on luovutettu metsäalueita kauempaa kaupungista.
- Kaavoittamattoman raakamaan lunastukseen on 2000-luvulla jouduttu turvautumaan yhden kerran Lehtoniemessä.
- Etuosto- oikeutta on käytetty muutamassa kiinteistökaupassa.
- Rakentamiskehotukseen perustuvia lunastuksia ei ole ollut 2000-luvulla.
- Maaseututaajamissa on käynnistetty katualueiden haltuunottoprojekti. Maanomistajien kanssa sovitaan aikaisemmin kaavoitettujen haltuun ottamattomien katualueiden siirtymisestä kaupungin haltuun ja korvauksista. Haltuunottoprojektilla varaudutaan mahdollisesti tulossa olevaan lakimuutokseen, jossa kunnille asetetaan haltuunottoon lakisääteinen velvoite.
KAUPPAKAMARIN NÄKEMYKSET:
Kuopion kauppakamariosasto pitää tärkeänä, että yli kymmenen vuotta vanhaa ohjelmaa tarkastellaan ja päivitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Kuten esipuheessa on todettu, toimintaympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia, erityisesti lainsäädännössä, mitkä nyt uudistetussa ohjelmassa huomioidaan.
Toimintaympäristömuutokset ovat erityisesti merkittäviä elinkeinoelämälle, eri toimialoille sekä erityisesti alueen ja Suomen kasvulle. Perinteiset alat ja yritystoiminnan tarpeet ovat muuttuneet huomattavasti. Uusilla toimialoilla (esim. vihreä siirtymä, datakeskus, puolustusteollisuus) on erilaisia tarpeita (tilantarve, energia, infra, logistiikka, työvoima), kuin perinteisillä teollisuuden aloilla. Kansallisesti, kuntatasolla ei ole riittävän ennakoidusti pystytty tunnistamaan ja reagoimaan muuttuneisiin tarpeisiin, mikä on myös vaikuttanut erityisesti Kuopion kaupungin houkuttelevuuteen ja yritysten haluun (haluttomuuteen) sijoittua alueelle (esim. EK kuntaranking 2025 Kuopion sija 15/25.).
Kuopion kaupungissa muutostarve on tunnistettu uudessa kaupunkistrategiassa ja Kuopion kaupungin uudessa strategiassa kaupungin visio vuoteen 2035 on:
Kukoistava Kuopio – kestävää kasvua ja elämänvoima.
Strategiassa linjataan kestävän kasvun osalta, että
Kuopio on paras paikka yrityksille ja investoinneille. Kuopiossa on kasvutahtoa. Kuopio houkuttelee kansainvälisiä ja kotimaisia osaajia elämänvoimaiseen kaupunkiin, jossa on kiinnostavat työmarkkinat ja hyvä elämä. Emme kasva hinnalla millä hyvänsä: luonnon ja talouden kantokyky on meille ensiarvoista.
Kestävälle kasvulle on määritelty 4 kriittistä menestystekijää (alla esittelyyn nostettu vain menestystekijät 1 ja 3, joilla linkitys maapoliittiseen ohjelmaan) ja 11 tavoitetta (valtuustokaudelle 2026-2029), joista osa linjaa myös maapolitiikkaa. näitä ovat mm.:
1. Kasvava, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä
- Uuden kasvun mahdollistajat, mm. kokonaisturvallisuus, lääkeala ja matkailu, sekä vihreä siirtymä houkuttelevat TKI- ja yritysinvestointeja ja alojen liiketoiminta kehittyy ja yritysten määrä kasvaa.
- Yritystonttitarjonta vastaa kysyntää ja tukee kasvua: 500 ha uutta elinkeinoaluetta vuoteen 2030 mennessä.
- Luomme yhdessä kumppanien kanssa elinvoimapalvelukokonaisuuden, jossa yritys- ja työllisyyspalvelut, kaavoitus, koulutus ja osaamisen kehittäminen mahdollistavat yritysten tarvitsemat palvelut. Kuopio on TOP 3 parhaiden yrityskaupunkien joukossa.
***
3. Kestävä yhdyskuntarakenne ja täydennysrakentaminen
- Asuntotonttitarjonta vastaa kysyntää ja asumisratkaisut ovat ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Asuntoja valmistuu 1 000 asuntoa/vuosi. Lisätään kaupunginosien täydennysrakentamista ja kaavoitetaan maaseudulle 1000 rakennuspaikkaa vakituiseen asumiseen vuoteen 2030 mennessä.
- Strategiset kaupunkikehityshankkeet, mm. Savilahti, Kuopio Plus ja kaupunkikeskustan kehittäminen vahvistavat vetovoimaa.
- Toteutamme puhtaita ja älykkäitä energiaratkaisuja. Lämpö ja sähkö tuotetaan puhtain energiaratkaisuin v. 2030.
- Edistämme kestävää kulutusta ja kiertotaloutta sekä lähiruoan käyttöä ja puurakentamista.
Lisäksi on huomioitava, että on tiedossa se, että strategiaa tullaan täydentämään yhdellä yhteisellä toimenpideohjelmalla, joka konkretisoi tarkemmin valtuustokauden tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit.
Kuopion kauppakamariosasto on huolissaan strategian tavoitetasosta, vaikka sitä täsmennetään rakennettavassa toimenpideohjelmassa. Voidaankin perustelullisesti kysyä, voiko strategiaa hierarkisesti matalallamme oleva toimenpideohjelma asettaa strategiaa tiukemmat tavoitteet.
Strategissa ja sitä toteuttavassa maapoliittisessa ohjelmassa, tavoitellaan yritystonttien määrän kasvattamista vain 500 hehtaarilla vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan, tai täsmällisemmin jo ennen tätä hetkeä, esimerkiksi Oulu on ennakollisesti tunnistanut nykyhetken ja tulevaisuuden kasvualat sekä niiden tilantarpeet, funktiot sekä muut tarpeet. Tämän ohella Oulu on panostanut ja panostaa edelleen vahvasti maanhankintaan ja kaavoitukseen. Oulussa on jo ostettu lisämaata/raakamaata kaupungille elinkeinoelämän tarpeisiin useita tuhansia hehtaareja 10 miljoonalla eurolla.
Edelleen Tampereen kasvu ja menestys ovat hyvin tunnettuja. Tampere on täsmällisesti määrittänyt mittarit ja kasvutavoitteet. Kaavoituksen osalta Tampere linjaa kaavoituksen osalta tavoitteet rullaavasti 10 vuotta eteenpäin. Entä Kuopiossa, jos tavoitellusta 500 hehtaarista pelkästään yksi datakeskus tarvitsee 100 hehtaarin alueen (Uudenmaan liiton julkaisuja E 257 – 2024: Selvitys vihreän siirtymän hankkeiden maankäyttötarpeista Uudellamaalla), ei 400 hehtaaria enää riitä muille toimialoille ja tarpeille. Miten tämä huomioidaan kaupungin strategiassa ja maapoliittisessa ohjelmassa.
Kuopion kaupungin uudessa strategiassa uuden kasvun mahdollistajiksi on tunnistettu kokonaisturvallisuus, lääkeala ja matkailu sekä vihreä siirtymä. On tarpeellista kysyä, onko ko. toimialojen nykyisten ja alueelle houkuteltavien uusien yritysten tarpeet kartoitettu ennakolta ja näkyvätkö tunnistettu tarpeet elinkeinoalueiden maanhankinta- ja kaavoitustarpeissa. Ainakin suunnitelmaa 500 hehtaarista tonttitarjonnasta voidaan pitää riittämättömänä, kun tarkastellaan visiota, jossa tavoitellaan kestävää kasvua ja elämänvoimaa.
On äärimmäisen hyvä, että maapoliittista ohjelmaa nyt päivitetään ja siihen pyydetään kommentteja kuntalaisilta (ja sidosryhmistä). Kuopion kauppakamariosasto esittääkin, että ennen kuin maapoliittisen ohjelman (numeeriset) tavoitteet (hehtaarit, rakennuspaikat jne.) kiinnitetään, käydään vielä (uudelleen) täsmällinen sidosryhmien ennakointikokous, jossa kartoitetaan toimialojen ja toimijoiden tulevaisuudet tarpeet. Näistä tarpeista sitten johdetaan maapoliittiseen ohjelmaan kunnianhimoiset numeeriset tavoitetasot ja periaatteet.
Kauppakamarin ennakointiryhmään kutsutaan jo tunnistettujen kasvutoimialojen kärkiedustajien lisäksi myös muut Kuopion (Pohjois-Savon) kasvutoimialat, joilla on tosiasiallista kyvykkyyttä (tarjooma) vastata strategissa olevaan visioon (kestävä kasvu). Näitä ovat. mm. data-, energia- ja mineraalitalous sekä koneteollisuus. Ydinennakointiryhmästä muodostetaan kauppakamariin systemaattisesti tapaava strateginen yksikkö. On kuitenkin muistettava, että juuri Kuopion alueen kauppakamarin investointiselvityksistä ilmenee, että alueen 100 veturia aikovat investoida maakuntaan vuoteen 2035 mennessä yli 14,2 miljardia euroa. Kuopion alueen kauppakamari on luotettu, puolueeton toimija.
Mitä tulee maapoliittisen ohjelman muihin kohtiin, kuten:
- kaupungin maanhankintaan ja luovutukseen,
- kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin ja
- yksityisen maan kaavoittamiseen sekä
- yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Niiden käsittely ja tavoiteasetanta perustuu siihen, mitä isossa kuvassa tavoitellaan. Kun tavoitetaso on kunnianhimoinen, ohjaa se vahvasti sitten maanhankintaa, omaisuuden hallinnointia, kaavoitusta, rakentamista ja muita keinoja. Näitä ei pystytä tarkentamaan, ennen kuin iso kuva (vision ja sen toteuttaminen) on selkeä ja päätetty. Huomattavaa on, että Iso kuva vaikuttaa vahvasti sekä rahoitustarpeeseen kuin rahoitustuottoihin (maapolitiikan osalta esim. maaomaisuuden tulonkertymänä), joilla sitten muita kaupungin toimenpiteitä ja palveluita pystytään toteuttamaan.
YHTEENVETO:
Kuopion kauppakamariosasta esittää, että Kuopion kaupungin strategian visiota ja tavoitteita tarkennetaan elinkeinoelämän tulevaisuuden kasvun ja toimialatarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää kauppakamarin ja sidosryhmien strategisen ennakointiryhmän työskentelyä. Vasta kaupungin strategian vision ja tavoitteiden tarkennukseen jälkeen voidaan pitkäjänteisesti, taloudellisesti ja strategisesti linjata, määrittää ja päättää maapolitiikan ja siten uuden maapoliittisen ohjelman tavoitteet ja periaatteet (ts. miten kunta hankkii, kaavoittaa, luovuttaa ja hallinnoi maata). Kauppakamari varaakin tässä yhteydessä mahdollisuuden täsmentää kantojansa näistä em. maapoliittisen ohjelman yksityiskohtaisista ohjausperiaatteista.
Kunnioittaen,
Mikko Junttila, Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosaston puheenjohtaja
Petteri Heimonen, Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosaston varapuheenjohtaja
Kaija Savolainen, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja