Kuopion kaupunki
Elinvoiman toimiala
Strategiset kaupunkikehityshankkeet
22.2.2026
LAUSUNTO
Kuopio Plus -hankekokonaisuus
Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosasto kiittää Kuopion kaupunkia mahdollisuudesta lausua Kuopio Plus -hankekokonaisuudesta.
TAUSTA (lukijalle taustatiedoksi Kuopio Plus -hankekokonaisuusasiakirjan esipuhe ja johdanto -kappaleet):
Kuopion kaupunkia on kehitetty jo usean vuoden ajan kokoamalla monialaista kehittämistä vaativat ja kaupungin kannalta merkittävät kokonaisuudet kaupunkikehityksen strategisiksi kärkihankkeiksi. Tämä kehittämisohjelma käsittelee uuden kärkihankekokonaisuuden käynnistysvaihetta, tulevaisuuden visiota, tavoitteita sekä kärkihankkeen etenemisvaiheita ja jatkotoimenpiteitä.
Kuopio Plus, Kuopion sydämen kehittämishanke, kattaa Kuopion keskeisimmällä kaupunkialueella Neulamäki–Keskusta–Kelloniemi ja Puijonlaakso–Keskusta–Siikaniemi -akselit. Hankealue sisältää myös aiemmat kaupunkikehityksen strategiset kärkihankkeet: Savilahden ja Asemanseudun. Uutta Kuopio Plus -hankekokonaisuutta on valmisteltu linkittyen korkean palvelutason joukkoliikenteen runkolinjaston kehittämiseen ja täydennysrakentamissuunnitelmaan, joiden myötä alueen kokonaisvaltainen kehittäminen projektiluontoisesti on nostettu osaksi kaupungin ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusta, jonka tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja kasvua.
Kehittämisohjelman versiossa 1.0 luodaan pohja pitkäjänteisen kehittämiskokonaisuuden käynnistämiselle. Kehittämisohjelmassa esitetään visio, tavoitteet ja tahtotila siitä, mitä Kuopion sydämen halutaan vuonna 2040 olevan kehittämistoimien seurauksena. Tärkeimpiä vastattavia kysymyksiä ovat: Mihin haluamme päästä? Millainen on lopputulos, jos kaikki menee hyvin?
Kärkihankkeen käynnistysvaiheessa julkaistaan kehittämisohjelman ensimmäinen versio, jota syvennetään ja täydennetään työn aikana hankkeen edetessä Kuopion kaupungin strategian toimeenpanoa tukevaksi. Kuopio Plus -kokonaisuuden tavoitteena on luoda viitekehys, joka toimii ohjenuorana tulevissa toimenpiteissä ja varmistaa, että jokainen yksittäinen päätös tukee isompaa kokonaisuutta ja vie kohti asetettua tavoitetilaa. Kuopio Plus auttaa hahmottamaan isoa kuvaa suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Kehittämisohjelma ei ole itsessään päätös, vaan kukin toimenpide käy läpi normaalin päätöksentekoprosessin.
Kehittämisohjelmassa on avattu Kuopio Plus -hankkeen visio Koko Kuopion sykkivä sydän. Visiota tukemaan on luotu päätavoitteita, mittareita sekä ensimmäisen vaiheen tärkeimpiä toimenpidekokonaisuuksia. Kehittämisohjelman laatimisen ohjausryhmänä on toiminut Kuopion kaupunkisuunnitteluryhmä.
Tilannekuva: yhteenveto alueen nykytilasta keskeisten mittarien ja kaupungin strategian valossa
Visio, tavoitteet ja tahtotila: hankkeelle luodaan pitkän aikavälin suunta ja tavoitteet, jotka ohjaavat toteuttamista
Etenemissuunnitelma: sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehittämiskokonaisuudet sekä toimenpiteet
Kuopio Plus -hankkeen päätöskäsittelyt
Kaupunkisuunnitteluryhmä 28.11.2025
Kaupunginjohtajan johtoryhmä 10.12.2025
Kaupunkirakennelautakunta 4.2.2026: Päätös asettaa kehittämisohjelman versio 1.0 nähtäville
Kaupunkirakennelautakunta 11.3.2026
Kaupunginhallitus 16.3.2026
Johdanto – hankkeen tausta ja tarve
Osana systemaattista kaupunkikehittämistä Kuopiossa on muodostettu hankekokonaisuuksia strategisesti merkityksellisistä alueista, kuten esim. Saaristokaupunki, Asemanseutu ja Savilahti. Strategiset kaupunkikehityshankkeet ovat osaltaan jäntevöittäneet kaupungin poikkihallinnollista, monialaista ja pitkäjänteistä kehittämistä niin, että asuminen, liikkuminen, elinkeinot, opiskelu, palvelut, vapaa-aika, ilmasto ja luonto tukevat toisiaan ja tekevät kaupungista kestävän, elinvoimaisen ja hyvän paikan elää. Ne ovat perustuneet ajatukseen, että kaupunkikehittäminen on eri alojen vuorovaikutteista yhteistyötä, jossa asukkaat, yritykset ja kaupunki kehittävät yhdessä ratkaisuja, jotka vahvistavat hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja kaupungin kykyä uudistua muuttuvassa maailmassa.
Aikaisempien ja käynnissä olevien kärkihankkeiden rinnalla tarvitaan kuitenkin koko ajan aktiivista kaupungin elinvoiman, kilpailukyvyn ja vetovoiman kasvattamiseen perustuvaa ennakoivaa harkintaa ja suunnittelua, jonka tavoitteena on tunnistaa strategisia painopisteitä, joilla on mahdollisimman positiivinen vaikutus kaupungin kehitykseen. Osana tätä työtä on keskeistä tunnistaa strategisesti merkittäviä hankekokonaisuuksia, joita on tarkoituksenmukaista viedä suunnitelmallisesti eteenpäin yhteiskehittämisen keinoin.
Kaupungin visio: Kukoistava Kuopio – kestävää kasvua ja elämänvoimaa
Kuopio Plus Yksi teko kohti kaupungin visiota
Kaupungin rakenteellinen ja taloudellinen paine kohdistuu yhä vahvemmin sen keskeiselle kaupunkialueelle – ydinalueelle, jossa yhdistyvät merkittävällä tavalla väestö, työpaikat, koulutus, palvelut ja liikenteen solmukohdat. Tämä taloudellinen ja toiminnallinen ydin muodostaa Kuopion kehityksen kriittisen keskuksen ja osaltaan koko kaupungin elinvoiman kannalta koko seutua palvelevan alueen. Tavoitteena on vahvistaa hankkeistamalla tämän alueen kehittäminen siten, että alue säilyy vetovoimaisena, saavutettavana ja elinvoimaisena myös tulevina vuosikymmeninä.
Keskusta-alueen ja sitä ympäröivien kaupunginosien muodostamassa toiminnallisessa kokonaisuudessa sijaitsee noin kaksi kolmasosaa työpaikoista, merkittävä osa palveluista sekä koulutuksen ja tutkimuksen keskittymät sekä noin 40 % asukkaista. Alueen merkitys kaupungin taloudelle, identiteetille ja arjen sujuvuudelle on merkittävä. Alue on Kuopion saavutettavuuden, palvelutarjonnan ja elinkeinotoiminnan kannalta keskeisin osa kaupungin rakennetta.
Kuopio Plus ei ole irrallinen hanke, vaan laajasti integroitu osa kaupungin strategista kokonaisuutta. Hanke toteuttaa kaupungin strategiaa ja strategisia ohjelmia kytkeytyen mm. Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimukseen 2024–2035, Kuopion ja Etelä-Siilinjärven kaupunkirakenne 2040 -suunnitelmaan, Kasvava ja elinvoimainen Kuopio -ohjelmaan sekä kaupungin talouden ja investointien tasapainottamistyöhön. Kuopio Plus -kärkihanke toimii näiden asioiden yhteensovittajana: se kokoaa kaupunkikehityksen monialaisia toimenpiteitä alueelliseksi ja ajalliseksi kokonaisuudeksi.
KAUPPAKAMARIN NÄKEMYKSET:
Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosasto tervehtii ilolla Kuopion kaupungin Kuopio Plus-kehittämisohjelmaa. Dokumentin kirjoitustyylissä välittyy nyt kaupungin vahva tahtotila kehittää, mutta myös markkinoida sekä myydä kaupunkia asukkaille ja yrityksille. Kehittämistyöhön on löydetty uusi vaihde, joka on selkeästi jatkumoa menestyneelle Saaristokaupungin kehittämiselle. Kurssi on nyt saatu käännettyä ja väylä kohti 200.000 asukkaan Kuopiota on varmasti löydettävissä. Dokumentissa näkyy kirjoittajan/kirjoittajien palo, jota elinkeinoelämä haluaa vahvasti tukea.
Tavoitteet, Kukoistava Kuopio sekä Pohjois-Savo on kiinnostavin ja innovatiivisin investointikohde, voidaan saavuutta yhdessä. Kuten elinkeinoelämä kauppakamarin kautta sanoittaa, #menestystehdäänyhdessä. Kun aidosti yhteiskehitämme, keskitymme kuuntelemaan ja ymmärtämään, löydämme varmasti toimivat kompromissit haastaviinkin, eri osallisten ja sidosryhmien intressisnäkökulmiin. Olemme kauppakamarissa varmoja, että vahvojen arvopohjiemme ja jaettujen arvojen ohjaamana (Kuopion kaupungin arvot: vastuullinen ja reilu, rohkea ja ratkaisukeskeinen, yhteisöllinen ja rakastettava. Elinkeinoelämän/Kuopion alueen kauppakamarin arvot: rohkeus, kasvutahto, luotettavuus ja asiantuntijuus) erityisesti kasvutahdolla, rohkeudella, ratkaisukeskeisyydellä ja luotettavuudella uskallamme asettaa kunnianhimoiset yhteiset tavoitteet sekä erityisesti ylittää ne yhteistyötä tekemällä. Kuten kauppakamari (edellisessä lausunnossaan maapoliittisen ohjelmasta) toi esiin, kauppakamarin ennakointiryhmällä on syvä substanssiasiantuntijuus ja globaaleiden markkinoiden tuntemus. Kauppakamarin joukkojen kyvykkyydet yhdistetään kaupungin asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden osaamiseen, rakentaa se vankan ja uskottavan pohjan niin visiolle kuin konkreettiseen toimeenpanoon.
Kasvu, menestys ja kukoistus edellyttävät jatkuvaa kehittymistä, tehokkuuden ja tuottavuuden parantumista. Tässä avainratkaisuna on em. mainittu aito yhteiskehittäminen, yhteistyö jossa osapuolet voivat toisiin luottaen ja kunnioittaen (tarvittaessa vaikka NDA-sopimuksen alaisena) visioida, opponoida ja kehittää alueelle puhtaasti parhaimmat ratkaisut. Kauppakamarissa olemme tähän varmasti valmiita.
Kuopio Plus ohjelmaa tarkasteltaessa, tämä tarkoittaa, että elinkeinoelämä tulee mukaan suunnittelu- ja kehitystyöhön jo alkupisteessä, työn varhaisissa vaiheissa, ennen päätöskäsittelyä (ks. dokumentin johdannossa s. 3 kuvatut päätöskäsittelyt). Kuopio Plus kehittämisohjelman asiakirjan sivulla 7 korostetaan: ”Keskeinen tavoite on muuttaa kaupunkikehittämisen toimintamallia reaktiivisesta ennakoivaksi”. Tämä tavoite on helposti saavutettavissa, kun elinkeinoelämän asiantuntemus uskalletaan ottaa käyttöön jo alkupisteessä.
Yksittäiset, isoimmat huomiot ohjelmaluonnokseen:
- Kestävyys, ilmastonmuutoksen hillintä ja luontoarvojen huomiointi on äärimmäisen tärkeä, yhteisesti jaettu tavoitetila. Kuitenkin kasvu, hyvinvointi ja tarvittavat palvelut syntyvät liike-elämän kehittymisen ja sitä kautta lisääntyvien verotulojen pohjalta. On siis hyvä, että kaupunkirakennetta tiivistetään ja liikenteessä painotetaan joukkoliikennettä. Olettaen, että dokumentin runkoliikenteellä tarkoitetaan bussiliikennettä, kauppakamari vahvasti rohkaisee tarkastelemaan myös raitioliikenneratkaisuja. On huomattava (esim. Talouselämä 5/2026 s. 30-35), että raitiovaunuhankkeet nostavat alueiden ja asuntojen arvoa sekä siten alueen kiinnostavuutta. Asukkaita ja yrityksiä kiinnostava alue mahdollistaa kasvun sekä kestävyyden. On myös arvojen mukaista rohkeutta rakentaa vuoden 2040 tulevaisuudenkuvaa vielä visionäärisemmin. Turun funikulaari ei pelkästään paranna saavutettavuutta ja esteettömyyttä vaan on myös kulttuuriteko ja turismikohde. Miksi nyt emme uskaltaisi visioida modernia gondolihissiä torilta, mualiman navalta, Puijon laelle ja Savilahden laajentamista kansien kautta (Kuopion Globen, kultuuri-, tapahtuma- ja urheilualue keskittymä). Tämä olisi vähintäänkin rohkea teko kestävyydelle, arkkitehtuurille, matkailulle, tapahtumille, kulttuurille, urheilulle ja kansalaisten yhdenvertaisuudelle. On myös muistettava, että logistinen saavutettavuus ja tehokkuus ovat elinkeinoelämällä merkittävä kilpailukykytekijä. Kauppakamarin tavoitteena on, että Kuopiosta tulee keskeisen Suomen infran ja liikenteen strateginen supersolmukohta, missä eri liikennevirrat ja infrat (tie, raide, ilma ja raitio sekä ict- ja energiainfra) kohtaavat ja risteävät mahdollistaen väylien tehokkaan kaksoiskäytön.
- Dokumentissa kuvataan hyvin väestön ja työpaikkojen sijoittuminen hankealueen kolmelle (koillinen, eteläinen ja luoteinen alue) eri alueelle. Niin nykytilan kuvausta ja konseptia (visio/tavoitetila) tulee täydentää jo olemassa olevia vahvuuksillamme erityisasiantuntijoilla, syväosaajilla sekä erityisesti korkean arvonlisän työpaikkaintensiiviselle vientiteollisuudella (mm. s. 11 Savilahti ja s. 21 kehittyvää elinvoimaa ja innovaatioita). Vaikka Kuopio tunnistetaan edelleen helposti vain koulutus- ja hallintokaupungiksi, on tärkeä muistaa vahva teollisuusperintömme, muun muassa Gust. Ranin, Halmannit ja vaikkapa Kelloniemen Likolahti. Vetureidemme ydinkyvykkyydet, yhdistettynä osaamisperinteeseemme, vahvaan yrityskulttuuriin yhdessä alueemme poikkeuksellisien luonnonvarojen ja raaka-aineiden kanssa luovat pohjan Pohjois-Savon piilaaksolle sekö globaalille menestykselle.
- Kehittäminen ja kasvu edellyttävät resursseja. Ohjelmassa ja varsinkin konkreettisissa toimissa tulee luoda vielä vahvempi polku ja tavoitteet seuraavalla MAL-kaudelle. MAL-sopimus (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) on valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välinen sopimus, jolla ohjataan (ja rahoitetaan) yhdyskuntarakenteen kasvua, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmän kehittämistä. MAL-sopimuksen lisäksi tulee alueemme kasvua, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioita rahoittaa vielä vahvemmin EU-rahoituksella (erityisesti horizon ja militarymobility).
- On hyvä, että hankkeen ja kaupungin koko strategiaa ohjataan tavoitteiden ja mittareiden kautta. Mittarit tulee priorisoida ja niille tulee asettaa kunnianhimoiset numeeriset tavoitteet. Jos halutaan olla kukoistava, kansallisesti ja kansainvälisesti, on uskallettava asettaa numeerinen väestötavoite, 200.000 asukasta vuoteen esim. vuoteen 2050 mennessä. Se ohjaa tekemistä. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä niin työssä, kun vapaalla, syntyy ”Pohjois-Savo on kiinnostavin ja innovatiivisin investointikohde” ja kuin ohjelmassa sanotaan: ”Savilahti on Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö”.
Kunnioittaen,
Mikko Junttila, Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosaston puheenjohtaja
Petteri Heimonen, Kuopion alueen kauppakamarin Kuopion kauppakamariosaston varapuheenjohtaja
Kaija Savolainen, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja