Suomalainen hitsausosaaminen kiinnostaa maailmalla

Jos Suomessa toimiala on pieni ja kapea, kannattaa katseet siirtää suoraan maailmalle. SP stainless kasvaa automatiikan ja kansainvälistymisen voimin.

Maailman muutoksessa myös perinteisten teollisuusyritysten on muututtava. Ruutupaperit ja mustekynät jäävät historiaan, kun digitalisaatio rynnii metallipajoille. Toivalassa toimiva SP stainless on muutoksesta hyvä esimerkki.

– Perinteisesti kaikki meillä on tehty käsin. Bulkkituotteita voi pitkälle automatisoida, mutta meille jo kaksi samanlaista tuotetta on sarja. Aina putken tai osan jokin mitta muuttuu, joten kahta samanlaista harvoin tarvitaan, kuvailee yrityksen toimitusjohtaja Arto Koljonen.

SP stainless on hitsaava teollisuusyritys, jonka ydinosaamista on ruostumattomien ja haponkestävien materiaalien käsittely. SP stainless toimii alihankkijana isommille firmoille, joiden koneissa, laitteissa ja tehtaissa yrityksen hitsaajien kädenjälki näkyy.

– Arjessa näymme sanomalehteä lukiessa tai pahvimukista juodessa, sillä tuotamme valmisteita muun muassa paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin. Päätoimialojamme ovat myös kaivosteollisuus, cleantech sekä energia- ja prosessiteollisuus, Koljonen kertoo.

Perinteisen käsityön automaatio

Perinteinen teollisuusyritys pystyy aika pitkälti automatisoimaan tuotantonsa, mikäli se valmistaa lähinnä bulkkituotteita. Koljosen mukaan aiemmin hitsausrobottien ohjelmointi oli työlästä eikä niiden laatukaan vastannut SP stainlessin tarpeita. Maailma kuitenkin muuttuu ja niin muuttuvat perinteiset hitsausyrityksetkin.

– Vuosi sitten vedimme läpi ERP-projektin, jossa kaikki tieto saatiin digitaaliseen muotoon. Aiemmin meillä käytettiin käytännössä kynää ja paperia tuotetietojen keräämiseen tuotannosta, sanoo Koljonen.

Hitsauksen laatu on SP stainlessille tärkein tekijä. Siksi tiedon digitalisointi, automatiikka ja robotiikka antavat yritykselle uusia mahdollisuuksia sekä kehittyä että lisätä henkilöstön osaamista erikoismateriaalien parissa. Uuden ERP-toiminnanohjausjärjestelmän myötä tieto kulkee sujuvammin työnsuunnittelijan ja tuotannon välillä, joten ruutupaperit saavat jäädä historiaan. Myös laadun jäljitysketju on selkeämpi, kun järjestelmä näyttää kuka on tehnyt, mitä on tehty ja mistä on tehty.

– Tämä oli meille todella iso muutos, sillä parhaimmillaan alussa oli työntekijöitä, jotka eivät edes osanneet avata tietokonetta. Nyt menee jo todella hienosti ja kirjauksia nakutellaan suoraan koneelle, hymyilee Koljonen.

Järjestelmäuudistus auttaa myös tuotannon automatisointiin. Tuotteiden piirustukset saadaan tarvittaessa valmiiksi 3D-malleina, joita robotit osaavat lukea ja joiden avulla ne osaavat tehdä oikeanlaisia tuotteita.

Kansainvälistymisestä kasvua

Viime syksystä alkaen SP stainless on ollut mukana Kuopion alueen kauppakamarin järjestämässä Export2X-vientiohjelmassa. Ohjelman tarkoituksena on selvittää yrityksen valmiudet lähteä isommille kansainvälisille markkinoille, selvittää kehityskohteet sekä antaa ehdotuksia, miten toimintaa kannattaa tehostaa.

– Päätoimialamme ovat metsä-, prosessi- ja kaivannaisteollisuus. Sektori on pieni ja kapea, joten kasvua on haettava ulkomailta, sanoo Koljonen.

Yritys toimii alihankkijana laitevalmistaja Valmetille, Andritzille, Metso Outotecille sekä Normetille. Näiden kautta lähes 80 prosenttia yrityksen tuotteista menee välillisesti vientiin. Suoraan vientiin menee noin 15 prosenttia.

– Ruotsin markkinoita olemme tutkineet 5–6 vuotta, ja siellä meillä on kolme asiakasta. Seuraava kohdemaa on Saksa, jonka tarkemmat kartoitukset alkavat ensi keväällä, sanoo Koljonen.

Kasvun mahdollisuuksiin tähdätään paitsi kansainvälistymällä, myös yrityksen uudessa strategiassa. Seuraavassa strategiassa syvennytään aiemmiltakin strategiakausilta tuttuihin teemoihin eli automatisointiin, digitalisointiin, ihmisiin ja laatuun. Täysin uutena painopisteenä linjataan tavoite laajentaa yrityksen asiakaspohjaa.

– Kolme suurinta asiakastamme tuovat edelleen liikaa liikevaihdosta, joten tarvitsemme lisää tukijalkoja, Koljonen kertoo.

Ihmiset ovat metallipajan sydän

SP stainlessin tarina alkaa Varpaisjärveltä, minne Juhani Ruotsalainen ja Koljosen Toivo-isä perustivat kahden miehen konepajan vuonna 1989. Pari vuotta myöhemmin kolmanneksi yhtiökumppaniksi tuli Hannu Nurminen. Nurminen loi tiiviit asiakassuhteet moniin alan yrityksiin, ja hänen johdollaan yritys otti ensimmäisiä kasvun askeliaan.

– Meidän kolme suurinta asiasta ovat edelleen samat, jotka ne olivat 30 vuotta sitten. Se on todella hienoa ja kertoo siitä, että kokonaisvaltainen toiminta on ollut laadukasta. Viime vuoteen verrattuna olemme kasvaneet noin 20–25 prosenttia, Koljonen kertoo.

Tämän hetken suurimmaksi haasteeksi ja kasvun esteeksi Koljonen sanoo työvoimapulan. Ammattitaitoisia hitsareita on vaikea saada, joten yritys käynnisti RekryKoulutuksen, jossa viisi uutta hitsaria on aloittamassa taipalettaan.

– Meillä työskentelee noin 50 työntekijää, eli olemme reippaasti tavallisia hitsauspajoja suurempi yritys. Pyrimme kuitenkin siihen, että ovet ovat aina avoinna ja omistajilla on kasvot, jotta meidän kanssamme olisi helppo tulla juttelemaan myös muista kuin työasioista, sanoo Koljonen.

Niin kauppakamarin vientiohjelma kuin alihankkijatkin vaativat yritykseltä vastuullisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytetyt materiaalit ovat sertifioituja ja malmien kaivuu ei polje ihmisoikeuksia. Työpaikan arjessa vastuullisuus näkyy varsinkin panostamisena ihmisiin.

– Omasta henkilökunnasta pidetään huolta vaalimalla keskusteluyhteyksiä ja palautekanavia sekä tarjoamalla muun muassa tavallista laajempi työterveyshuolto ja polkupyöräetu ja maksamalla vapaaehtoista eläkettä. Meillä on edelleen töissä henkilöitä, jotka ovat aloittaneet taipaleensa Varpaisjärven konepajalta, hymyilee Koljonen.

Myös Koljonen työskenteli konepajalla kaikki koulujen loma-ajat 14-vuotiaasta lähtien. Konepajan sijaan Koljosta houkutteli maailma, ja näinpä hän lähti Varpaisjärveltä Iisalmeen opiskelemaan merkonomiksi. Haaveena Koljosella oli tehdä myyntityötä, sillä jutukkaana ihmisenä hän tykkäsi toimia asiakkaiden kanssa.

– Noh, kauas en päässyt, sillä merkonomiopintojen jälkeen kysyivät tänne toimitusjohtajaksi, ja sillä tiellä on oltu reilut 16 vuotta, virnistää Koljonen.

Teksti: Oodia/Heta Jyrälä

Artikkeli on osa Kuopion alueen kauppakamarin EAKR-rahoitteista Pohjois-Savon kasvu- ja innovaatioyhteistyö -hanketta (”Ski Lift Pitch -kasvuyhteisö”; hankekoodi A78661). Rahoittajana Pohjois-Savon liitto.

Kategoriat:Jäsentarinat, Export2X