Tekoälybuumi on saanut yrityksiä pohtimaan uudelleen oman digiosaamisen merkitystä niiden liiketoiminnalle. Kun viime vuosien trendinä on ollut tietohallinnon ja digitaalisten palvelujen ulkoistaminen, nyt moni yritys näkee ne jälleen osana ydinosaamistaan. Menossa on kilpajuoksu siitä, kuka valjastaa uudet työkalut käyttöönsä tehokkaimmin.
Tämä pätee myös valmistavaan teollisuuteen. Leppävirralla päämajaansa pitävä Gebwell Oy perusti viime vuodenvaihteessa uuden yksikön, joka vastaa konsernin tietohallinnosta ja digipalvelujen kehittämisestä. Yksikköön kuuluu viisi vakituista työntekijää.
Gebwellillä seurataan tiiviisti teknologian kehitystä, ja yritys on ottanut käyttöönsä tekoälytyökaluja niin digitaalisen tuotekehityksen kuin henkilöstöhallinnonkin tueksi. Gebwell erikoistuu kiinteistöjen lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin.
”Tekoälyn osalta ollaan murroksessa, uutta opitaan lähes joka päivä. Keskitymme siihen, että saisimme käyttöömme hyviä työkaluja, joita voidaan käyttää tietoturvallisesti”, sanoo Gebwellin tietohallintojohtaja Joni Räsänen.
Apuna tuotekehityksessä
OpenAI:n kehittämä ChatGPT toi generatiivisen tekoälyn kaikkien huulille. Microsoftilla on oma vastaava chat-pohjainen tekoälysovelluksensa, Copilot. Gebwellillä Copilotista on tullut perustyökalu yrityksen päivittäisessä arjessa.
”Teen paljon sisäistä viestintää, tiedotteita ja esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksia. Chat-pohjainen tekoälysovellus on hyvä apuväline tekstien tuottamisessa ja esimerkiksi palavereihin valmistautumisessa”, henkilöstöpäällikkö Iida Kutvonen kertoo.
Digitaalisen tuotekehityksen ja ohjelmoinnin apuvälineenä Gebwellillä käytetään puolestaan GitHub Copilot -ohjelmointityökalua.
”Käyttötapoja on monia. Tekoäly toimii muun muassa koodaamisen tukena, dokumentoinnissa, testaamisessa ja laadun varmistamisessa”, Räsänen luettelee.
Tekoäly tekee tuloaan myös Gebwellin tuotteisiin. Gebwell suunnittelee ja valmistaa muun muassa lämpöpumppuja ja lämmönjakokeskuksia. Tuoteperheeseen kuuluvat jo etähallittavat Gebwell Smart -lämmityslaitteet, ja älykäs lämmönohjausjärjestelmä on pilotointivaiheessa.
”Tekoälyä on kokeiltu pääasiassa maalämpöä käyttävissä omakotitalokohteissa, ja palaute on ollut positiivista. Älykkäiden tuotteiden kysyntä on selvässä kasvussa”, Räsänen kertoo.
Älykäs lämmitysjärjestelmä on oppiva ja sopeutuu ympäristöönsä. Esimerkiksi maalämpölaitteisto sopeutuu sääolosuhteisiin ja oppii lämmittämään taloa kulutuksen mukaan.
Tekoälyn potentiaali on suuri niin tuotteissa kuin toimialalla yleisemminkin, Räsänen ja Kutvonen pohtivat. Se mahdollistaa esimerkiksi ennakoivan lämmitysjärjestelmän, joka osaa tunnistaa piileviä vikoja automaattisesti ja ilmoittaa niistä huoltoon. Teollisessa valmistamisessa tekoäly tehostaa tuotannon ohjausta ja vähentää käsin tehtävää rutiinityötä.
”Henkilöstöhallinnossa taas on valtavasti rutiinityötä esimerkiksi työsuhteiden aikaisten tietojen käsittelyssä. Siinä työssä tekoälystä on koko ajan enemmän apua”, Kutvonen kertoo.
Tietoturvasta huolehdittava
Kaikille avoimien, generatiiviseen tekoälyyn perustuvien työkalujen käyttöön liittyy tietoturvariskejä. Esimerkiksi yrityksen liikesalaisuudet voivat vuotaa kolmannelle osapuolelle, jos sen työntekijät käyttävät avointa tekoälysovellusta.
Miten yrityksen kannattaa ottaa tekoälytyökalut haltuun, jotta homma pysyy hallinnassa?
Gebwellillä avoimien ja ilmaisten tekoälysovellusten käyttö on kielletty ja työntekijöitä on ohjeistettu käyttämään työnantajan tarjoamia työkaluja ja pilvipalvelua. Näin työkaluja voidaan käyttää tietoturvallisesti myös yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitetuilla tiedoilla.
”Tekoälytyökalujen käyttö lähtee helposti rönsyämään. Siksi on oltava tarkat hallintamallit ja ohjeet sille, kuka saa ostaa ja ottaa sovelluksia käyttöön. Sovellukset myös auditoidaan ennen käyttöönottoa”, Räsänen kertoo.
Räsänen painottaa, että yrityksen kannattaa muodostaa selkeät menettelytavat ja politiikka tekoälyn käytölle. Uhkia on, mutta myös valtavasti mahdollisuuksia.
”Rohkeasti vain opettelemaan ja ottamaan työkaluja käyttöön. Samalla on hyvä säilyttää kriittisyys. Tekoälysovellukset eivät ole virheettömiä, mutta ne oppivat koko ajan lisää.”
Joni Räsänen ja Iida Kutvonen
Räsänen on Gebwell Oy:n tietohallintojohtaja ja Kutvonen henkilöstöpäällikkö.
Yritys: Gebwell Oy valmistaa ja myy ympäristöystävällisiä kaukolämpö- ja maalämpölaitteita. Yrityksen pääkonttori ja tehtaat sijaitsevat Leppävirralla. Konserniin kuuluvat lisäksi alkusammutustuotteita valmistava Pivaset Oy sekä tytäryhtiöt Ruotsissa ja Puolassa. Konsernissa on runsaat 300 työntekijää, joista Suomessa yli 200.
Tausta: Gebwell on perustettu vuonna 2005 Leppävirralla. Aluksi yritys myi lämpöpumppuja. Oma lämpöpumpputuotanto alkoi 2007. Nykyisin Gebwell on Leppävirran suurin yksityinen työnantaja.
Kategoriat:Infra ja teollisuus, Jäsentarinat, Kauppakamarilehti