Kauppakamarikysely: 54 prosenttia yrityksistä toivoo hallituksen keventävän verotusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi – Pohjois-Savossa vastauksissa painottuu myös liikenneinvestoinnit

Kauppakamarikyselyn mukaan yritykset näkevät verotuksen keventämisen paikallisen sopimisen lisäämisen ohella suosituimpana vaihtoehtona Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Kysyttäessä minkä veron alentaminen auttaisi yrityksiä eniten, 71 prosenttia yrityksistä vastasi työn verotuksen alentamisen. Kyselyyn vastasi 1560 kauppakamarien jäsenyritystä.

Kauppakamarien talouskyselyn mukaan 54 prosenttia yrityksistä odottaa hallituksen keventävän verotusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Myös paikallisen sopimisen lisääminen (45 %) ja investoinnit osaamiseen ja koulutukseen (39 %) nähtiin tärkeinä keinoina. Pohjois-Savon yritysten vastaukset ovat linjassaan valtakunnalliseen dataan verrattuna, mutta kolmanneksi tärkeimmäksi tekijäksi ennen osaamista ja koulutusta nousee investoinnit liikenneväyliin.

”2000-luvun ajan liikenneinfrainvestoinnit ovat kohdistuneet Uudellemaalle, Kymenlaaksoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Keski-Suomeen. Pohjois-Savo on sijoittunut maakuntien joukossa lähes hännille. On selvää, että alueemme yritykset korostavat tulevalle hallitukselle kilpailukyvyn parantamisessa verotuksen keventämisen ja paikallisen sopimisen lisäsi panostuksia maakuntamme infraan. Valtatie 5, Leppävirta-Kuopio väli on elinkeinoelämämme kärkihanke. Sen tiesuunnitelmat valmistuvat tänä vuonna, jolloin hanke voidaan käynnistää nopeasti”, painottaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

Kyselyyn vastanneet yritykset odottavat hallitukselta kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä (31 %), luvitusprosessien sujuvoittamista (28 %), investointeja liikenneväyliin (28 %) sekä investointeja energian tuotantoon ja vihreään siirtymään (27 %).

”Kilpailukykyinen talous syntyy siitä, että työmarkkinat toimivat, verotus on kannustavaa ja työnteko on aina kannattavaa niin työtä tekeville kuin työn ulkopuolella oleville. Näin on esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, missä julkisesta taloudesta on pidetty huolta. Siellä työmarkkinat ja ansio- sekä sosiaaliturva kannustavat aina töihin. Suomi on jäänyt kauas taakse, mutta tulevan hallituksen on mahdollista korjata tämä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

71 prosenttia yrityksistä alentaisi työn verotusta, lähes puolet yhteisöveroa

Kauppakamarien talouskyselyssä työn verotuksen alentaminen nousi suosituimmaksi veronalennuksen keinoksi. 71 prosenttia yrityksistä alentaisi työn verotusta.

Kyselyssä yritykset saivat valita kolme tärkeintä veroa, joiden alentamisen ne kokisivat tärkeimmäksi keinoksi auttaa yrityksiä. Työn verotuksen alentamisen ohella tärkeinä pidettiin yhteisöveron alentamista (45 %) ja arvonlisäveron alentamista (37 %). Noin 14 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että veroja ei pitäisi alentaa lainkaan.

Romakkaniemen mukaan tulevan hallituksen on vietävä Suomi takaisin pohjoismaiselle työn linjalle, jossa kilpailukykyistä taloutta ei näivetetä ankaralla työn verotuksella.

”Suomessa työn verotus on maailman progressiivisimpien joukossa, se luo tuloloukkuja ja heikentää työnteon kannustimia. Kireä työn verotus tukahduttaa kilpailukykymme. Yritysverojärjestelmä on pidettävä kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja se edellyttää työn verotuksen keventämistä. Myös yritykset näkevät, että työn verotuksen alentaminen on tärkeämpää kuin suoraan yritysten toimintaan liittyvien verojen alentaminen”, sanoo Romakkaniemi.

Kauppakamarien mukaan työn verotuksen alentaminen tulisi toteuttaa osana vihreää verouudista niin, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verotuksesta kulutuksen ja haittaverotuksen suuntaan.

”Työn verotuksen alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä vaikuttaisi noin 2,6 miljoonan henkilön tulotasoon, keskimäärin noin 800 euroa vuodessa. Uudistus keventäisi verotusta yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Työn verotuksen alentaminen toisi lisääntyneenä työnä sekä kasvaneena aktiivisuutena ja kulutuksena osan kustannuksista takaisin julkisen sektorin käyttöön. Tutkimuskirjallisuuden mukaan palautuva osuus voisi olla 30–50 prosenttia kustannuksista”, sanoo Romakkaniemi.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 26.-28.4.2023 siihen vastasi 1560 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan Talouskatsauksen julkaisun yhteydessä 11.5.2023.


Lisätiedot ja yhteydenotot:

Kaija Savolainen

Managing Director

+358 44 514 8784

Kategoriat:Talous​