Monialakonsernin johtaja Jyri Kuivalan mukaan vain hidas Viitostie haittaa kasvua ja kilpailukykyä.
Jyri Kuivalan kädenpuristus olisi varmasti reipas ja rehti, jos korona-aikana käteltäisiin. Nyt ei kuitenkaan kätellä, vaan puhutaan kuopiolaisesta Savon Kuljetus -konsernista ja sen 57-vuotiaasta johtajasta.
Savolaisten kuljetusyrittäjien 1965 perustama yhtiö on nykyisin kahdeksan yhtiön monialakonserni, minkä liikevaihto kasvaa tänä vuonna yli 140 miljoonaan euroon. Hurjin kasvu on tapahtunut Kuivalan aikana.
Tuorein yrityskauppa, Niemisen Sora Oy Pirkanmaalta, avasi tänä vuonna Savon Kuljetukselle kiviaineskauppaa ja kuljetuksia Etelä-Suomeen. Kuopion eteläpuolelle, Pieneen Neulamäkeen rakennetaan parasta aikaa Savon Kuljetuksen uutta logistiikkakeskusta. ”Haluamme olla markkinoiden aktiivisin toimija.”
Menestyksen taustalla myös hyvää tuuria
Kuivala puhuu mielellään hyvästä tuurista. ”Postivisuudella pääsee pitkälle. Menestyksen takana on usein myös tuuria, ainakin minulla on ollut.” Kun näkemykset menivät entisen työnantajan kanssa ristiin, sanoi hän itsensä irti. ”Täältä aukesi pomon paikka viikko irtisanoutumiseni jälkeen. Tein viimeisen työpäiväni Vantaalla perjantaina, ja aloitin työt Kuopiossa maanantaina. Melkoista tuuria, eikö vain?”
Hän nauttii työstään niin, että lukee lomallakin sähköpostit. ”Ei pitäisi tehdä muuta kuin mielekästä työtä. Pomona olen kannustava ja tiedonhaluinen. Parasta minussa on ennalta-arvattavuus niin hyvässä kuin pahassa. Hermostun, jos mitään ei tapahdu tai virheitä yritetään peittää.”
”Ei pitäisi tehdä muuta kuin mielekästä työtä.”
Kuivalalla on kodit Espoossa ja Kuopion Saaristokaupungissa. Hän asuu viikot Kuopiossa ja pyrkii viettämään siellä vaimonsa kanssa myös joka toisen viikonlopun. ”Siinäkin minulla on ollut tuuria, että olen ollut saman naisen kanssa naimisissa jo 35 vuotta.” Kuivala viihtyy Kuopiossa. ”Tänne oli helppo tulla. Ihmiset ovat välittömiä. En hae itselleni piirejä. Teen Kuopiossa paljon töitä, golfaan ja käyn kävelyretkillä.”
Vähemmän turhia ajoja – vähemmän päästöjä
Savon Kuljetuksen toimialat ovat kunnossapito, logistiikka, infra- ja maanrakennus sekä maansiirto- ja kiviaineskuljetukset, joista viimeksi mainittu tuo taloon yli puolet liikevaihdosta. ”Meillä on neljä tukijalkaa. Jos yksi niistä sakkaa, muut kantavat. Haluamme olla hyvillä pelipaikoilla. Niemisen yrityskauppa toi monttuja Etelä-Suomeen. Jos montut ovat kaukana, kuljetuskustannukset nousevat.”
Pandemia on lisännyt verkkokauppaa. Savon Kuljetus kuljettaa joka päivä noin 5000 pakettia. Se on 20 prosenttia enemmän kuin ennen koronaa. Konsernin kautta liikkuu lisäksi päivittäin tuhansia lavakuljetuksia, esimerkiksi lääkkeitä ja leipiä. ”Meidän on pakko ajaa. Seuraamme hiilijalanjälkeä ja kasvihuonepäästöjä. Toimiva logistiikka on avainasemassa. Mitä vähemmän on turhia ajoja, sitä vähemmän päästöjä.”
Vitostien huonolla kunnolla suorat kustannusvaikutukset alueelle
Kuivalaa sieppaa Viitostien kehno kunto. ”Leppävirta–Kuopio-väli on luokaton, hidas ja vaarallinen. Sillä on suoria kustannusvaikutuksia alueen logistiikkaan sekä elintarvike- ja vientiteollisuuteen.” Hänen mukaansa ei ole realismia odottaa moottoritietä Leppävirralta Kuopioon, mutta välille pitää saada ohituskaistoja. ”Viitostiellä liikkuu päivittäin satoja rekkoja. Jos niistä jokainen pääsisi perille 10 minuuttia aikaisemmin, puhuttaisiin kuukausitasolla miljoonista euroista ja merkittävästä parannuksesta turvallisuuteen. Tiemäärärahat ovat liian pienet.”
”Leppävirta-Kuopio-väli on luokaton, hidas ja vaarallinen.”
Tarpeeksi suuri tontti ja sijainti Kuopion eteläpuolella olivat vaatimuksia, kun Savon Kuljetus etsi uudelle logistiikkakeskukselle paikkaa. Ensi keväänä valmistuvan keskuksen sijoittajana on itäsuomalainen K. Naumanen Oy. ”Olemme nyt fyysisesti viidessä eri paikassa. Se on kustannustehotonta ja hankalaa. Pian meillä on tilaa 34-metristen HCT-rekkojen toimia ja kääntyä.” Logistiikkakeskuksen pohjalla on noin 15 000 tonnia kuopiolaisen talon purkujätettä. Sen ajamiseen kaatopaikalle olisi tarvittu 400 rekkalastia. Keskus lämpiää maalämmöllä ja sähköä se saa katolle tulevasta 2 000 neliön aurinkokennokentästä.
TEKSTI VUOKKO VILJAKKA, KUVAT AKSELI MURAJA
