Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029

Viitostie korjaus kauppakamari

Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029. Kannatamme Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, ja Lappi) sekä Viitostie ry:n kannanottoja ja täydennämme lausuntoja korostamalla infran merkitystä vientivetoisen Pohjois-Savon kilpailukyvylle.

Itäiselle Suomelle valtatie 5 vaiheittainen kehittäminen on elintärkeää. Kuopion alueen kauppakamari vetoaa vahvasti, että Leppävirta-Kuopio hanke otetaan uudelleentarkasteluun, jossa huomioidaan väylän varrella sijaitsevien yritysten tulevaisuuden investoinnit, aluetalousvaikutukset sekä niistä seuraava elinvoiman sekä liikenteen määrän kasvu.

Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?

Valmisteluperiaatteet on kuvattu pääosin selkeästi. Kuopion alueen kauppakamari esittää kuitenkin vahvan tarpeen selkeyttää periaatetta, kuinka alueiden elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan tasapuolisesti. Pelkästään laki Väylävirastosta edellyttää alueiden ja elinkeinoelämän tasapainoista kehitystä: Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta, kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Lisäksi liikennejärjestelmä analyysia ja strategista tilannekuvaa tulee pikimmiten kehittää ennakoimaan mm. esimerkiksi etätyön ja monipaikkaisuuden vaikutukset liikennemäärälaskentaan ja liikennesuorite-ennusteisiin.

Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Kuopion alueen kauppakamari ilmaisee vahvan huolen siitä, ettei valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ensimmäinen tavoite koko Suomen saavutettavuudesta ei toteudu: Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. 

Suomen liikenneinfrainvestoinnit ovat koko 2000-luvulla painottuneet vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Manner-Suomen 18:sta maakunnasta Pohjois-Savoon on 2000-luvulla kohdennettu liikenneinfrainvestointeja neljänneksi vähiten! Eikä tilanne näytä muuttuvan tällä vuosikymmenellä. Esitetyssä väyläverkon investointikehikossa uusiin kehittämisinvestointeihin on varattu 3,22 mrd. euroa, josta Pohjois-Savon osuus on noin 57 milj. euroa, 1,8%!  Lausuttavana olevassa esityksessä tiehankkeiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat pistemäisesti isoille ja keskisuurille kaupunkiseuduille (Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Porin ja Vaasan seudulle). Lisäksi merkittäviä kuljetusten käyttäjähyötyjä syntyy investointiohjelmaan sisältyvällä yhteysvälillä Pirkanmaan ja Keski-Suomen välillä (vt 9) sekä pienemmässä väärin Tampereelta Etelä-Pohjanmaalle (vt 3), Kouvolasta Kotkaan (vt 15) ja Käsivarren Lapissa (vt 21). Esitys ei siis toteuta saavutettavuustavoitetta eikä em. mainittua lakia laki Väylävirastosta, jossa edellytetään alueiden ja elinkeinoelämän tasapainoista kehitystä.

Itäisessä Suomessa, etenkin Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa liikenneväylät ovat jääneet jälkeen merkittävästi, mikä heikentää alueen vetovoimaa sekä erityisesti elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. On kuitenkin muistettava, että Itä-Suomessa on huomattavat metsä-, kaivos- ja elintarviketeollisuuden sekä energia-, teknologia- ja koneteollisuuden sektorit. Lisäksi alueella on kasvavia matkailukeskuksia (Ruka, Vuokatti, Tahko, Järvi-Sydän sekä useita kansallispuistoja), kasvava terveys- ja hyvinvointiteknologian sektori, sekä läheisyys Venäjän markkinoille.

Pohjois-Savo on vahvassa kasvussa. Elinkeinoelämän liikevaihdon kehitys on ollut viime vuosina Pohjois-Savossa koko maan keskiarvoon nähden hyvä, usein jopa keskimääräistä parempi. Koronastakin huolimatta vuonna 2020 liikevaihdon lasku oli vähäinen, – 0,4%, mikä on reilusti alle maan keskiarvon (-4,3%). Maakunnan 13,4 miljardin euron liikevaihdosta 2,2 miljardia on vientiä. Suomen 8. suurin kaupunki, Kuopio, oli 2. muuttovetovoimaisin kunta viimeisten 12 kuukauden aikana. Lisäksi pelkästään Pohjois-Savon 20 veturiyritystä ennakoi seuraavaan 5 vuoden investointien olevan yli 837 miljoonaa euroa ja rekrytointitarve yli 1350 henkeä.

Liikenneinvestointien vaikutus näkyy aluetaloudessa ja yritysten sijoittumisessa. Paraikaa rakennetaan valtatie 5 Mikkeli-Juva väliä. Kun matkanopeudet ja turvallisuus lisääntyvät, on se houkutellut yrityksiä (kuten Schenker ja Ponsse Oyj) sijoittumaan Mikkeliin, uuden väylän läheisyyteen. Lisäksi Mikkeli-Juvan välin valmistuminen lisää raskaan liikenteen määrää Joensuusta valtatie 23:n kautta valtatie 5:lle.

Valtatie 5 varrelle onkin rakentumassa valtatie 5 ja Savon radan kehittämisvyöhyke, Viitoskäytävä. Viitoskäytävä kasvuvyöhykkeen tarkoituksena on vahvistaa kaupunkien kestävien tunnin työssäkäyntialueiden toimivuutta sekä kehittää matkailua erityisesti kestävän liikkumisen ja matkaketjujen näkökulmasta. Kuopion alueen kauppakamari pitääkin erittäin tärkeänä, että investointirahoitusta osoitetaan kestävän, päästöttömän liikkumisen ja logistiikan kehittämiseen, Savon radan perusparantamiseen sekä Itäradan kehittämiseen.

Kuopion alueen kauppakamarin mielestä on erittäin huolestuttavaa, että väyläinvestointien aluekehityksen vaikutuksia vähätellään. Samalla kuitenkin ”investointiohjelman vaikutukset taloudellisen kasvun edellytyksiin” -kohdassa korostetaan, että erityisesti Helsingin ja Tampereen seutujen hankkeet tukevat talouskasvun edellytyksiä vahvistamalla niiden työmarkkina-alueita.  Liikenneinvestoinneilla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia tuottavuuteen, työmarkkinoihin, tuotemarkkinoihin ja maankäyttöön unohtamatta liikenneinvestointien rakentamisenaikaisia vaikutuksia sekä valmiin infran käyttäjähyötyjä (Laakso & Metsäranta 2017).

Kauppakamari pitääkin tärkeänä, että hankearvioinnissa hyötykustannussuhdelaskennan lisäksi huomioidaan liikennehankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset sekä painotetaan vahvasti alueiden tasapuolista ja vuorottaista kehittämistä.

Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?

Investointiohjelman maantieverkon kehittämisen talouskehys on 1 030 milj. euroa ja kehyksessä on noin 60 milj. euroa väljyyttä. Tasapainoisen aluekehityksen näkökulmasta kauppakamari perustellusti esittää, että kehyksessä oleva 60 miljoonan euron kohdistamaton raha osoitetaan Itä-Suomen kärkihankkeelle, valtatie 5 Leppävirta-Kuopio (120 milj. €) välin kehittämiseen. Kyseinen hanke on mahdollista toteuttaa kahdessa vaiheessa, investointi voidaan aloittaa heti eikä investointi vaaranna muita tärkeitä hankkeita koreissa 1A ja 1B.

Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?

Liikenneverkon strategista tilannekuvan päivittäminen (kaksi kertaa vuodessa) ja tietopohjan kehittäminen on systemaattista. On myös huolehdittava siitä, että tilannekuvan ja tietopohjan muodostumisen periaatteet ovat läpinäkyviä sekä selkeitä ja niistä avoimesti keskustellaan eri osapuolten kanssa.

Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Kuopion alueen kauppakamari kiittää Väylävirastoa hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Kauppakamari on hyvin huolissaan perusväylänpidon rahoituksesta ja alemman asteen tieverkon kunnosta. Logistiikan kustannusten osuus on kasvanut ollen jo 13 % yritysten liikevaihdosta. Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta liikenneinfran rahoitustasoa on nostettava.

Lisätiedot

Kaija Savolainen

Toimitusjohtaja

040 514 8784

Kategoriat:Infra ja teollisuus​