Turvallisuus, hyvä palvelu ja asiakaskokemus keskiössä myös poikkeusaikoina

Pandemian vaikutukset jatkuvat yritystoiminnassa ja eniten siitä kärsivät palvelu-, matkailu- ja tapahtuma-alat, kokous- ja juhlaravintolat. Me Kuopion alueen kauppakamarin palveluvaliokuntalaisina koemme yritystoimintamme kärsineen pitkittyneestä koronapandemiasta kohtuuttomasti enemmän, kuin monella muilla toimialoilla. 
 
Maaliskuussa monen palvelualan yrityksen toiminta pysähtyi kovasta vauhdista kuin seinään. Valtiovallan ohjaama tuki ei ollut johdonmukaista; tukea saattoi saada yhden hengen yritys, muttei sata henkeä työllistävä yritys. Myöskään palvelualalle kohdistetut tukitoimet eivät ole olleet riittäviä.  

Palvelualojen yrittäjät ja henkilöstö ovat reagoineet tilanteeseen ja innovoineet keinoja vanhoille totutuille tavoille. Noutopisteet, laajentuneet toimitusvalikoimat, verkkokaupat, eriytetyt palvelupisteet ja erilaiset desinfioidut ympäristöt ovat kehittyneet, laajentuneet ja nousseet osaksi uutta normaalia. Yrityksissä minimoidaan mahdolliset ruuhkatilanteet ennakkoon, huolehditaan turvaväleistä ja osallistujien määrän rajoittamisesta, luoden turvalliset puitteet ja olosuhteet asiakkailleen. 

Asiakkaitamme muistutetaan, että oireisena tai sairaana ei saa tulla lainkaan tiloihin. Myös henkilökunta tulee töihin vain terveenä. Ravintoloissa ja hotelleissa koronatartunnat ovatkin yleisesti ottaen pysyneet erittäin alhaisina. Alalla on kattavat omavalvontaohjeet poikkeustilanteeseen. Ohjeiden toteuttaminen, noudattaminen ja valvonta on tuonut yrityksille merkittävästi lisää tekemistä ja huolehdittavaa, joka on syönyt jo ennestään tiukoilla olleita resursseja. Kaikki tämä on tehty turvataksamme asiakkaiden turvallisuuden, liiketoimintamme jatkumisen ja lukuisien työsuhteiden jatkuvuuden. 

Koronapandemian vuoksi palvelualan työntekijät joutuvat joustamaan entistä enemmän ja pelkona onkin, että alan työpaikkojen kiinnostavuus kärsii. Uusia työntekijöitä ei lähitulevaisuudessa ole helppo saada, koska pandemian ja lomautusten vuoksi työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja ei ole välttämättä mahdollista tarjota.  

Pelkästään majoitus- ja ravintola-ala työllistää Suomessa nykyisin noin 140 000 ihmistä ja alan verojalanjälki on 2,6 miljardia euroa vuodessa. Alalla on paljon keskisuuria ja isoja työllistäjiä, jotka ovat joutuneet ottamaan lainarahaa selviytyäkseen. Konkurssisuojan poistuessa ja pandemian vielä jatkuessa on todennäköistä, että alalla tullaan kokemaan useita konkursseja. 

Kaikesta huolimatta on ollut lämmittävää seurata, kuinka pyyteettömästi yrittäjät ja henkilökunta ovat kehittäneet uusia toimintatapoja ja palveluja sekä ohjeita noudattaen mahdollistavat turvallisen kohtaamisen palveluyrityksissä. 

Varmistetaan Pohjois-Savon yrittäjyyden laaja kirjo ja kattavuus myös tulevaisuudessa. Alueemme asukkaat voivat vaikuttaa tähän käyttämällä aktiivisesti ja turvallisesti alueen yritysten palveluita. Valtion on kohdennettava myös palvelualan yrityksille, koosta riippumatta, riittävä rahallinen tuki. Näin voimme varmistaa palveluyritysten kyvyn työllistää ja palkata ihmisiä sekä pitää alueemme elinvoimaisena. Pidetään yhdessä huolta, ettei yrittäjien ja työntekijöiden tekemä työ, sitoutuminen ja joustavuus valu hukkaan.  

 
Henrik Kosonen 
Maarit Paunonen 
Markku Raatikainen 
Pia Sihvonen 
Kuopion alueen kauppakamarin palveluvaliokunta 

Kannanotto on julkaistu mielipidekirjoituksena Savon Sanomissa, Warkauden Lehdessä ja Iisalmen Sanomissa.

Kategoriat:Palveluala