Euroopassa ja maailmalla kuohuu tavalla, jollaista ei ole koettu lähes sataan vuoteen. Samalla moni on alkanut miettiä, miten Suomi tästä myllerryksestä selviää. Pekka Toverin mukaan vahvasti liittoutunut Suomi on nyt paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytensä aikana.
Jos joku olisi vuosikymmenen vaihteessa ennustanut, että Euroopassa riehuu muutaman vuoden päästä hyökkäyssota, Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä, EU- ja Nato-maat tuplaavat puolustusbudjettejaan, Suomen itäraja on kiinni koko matkaltaan, Gazassa on käynnissä täystuho ja Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump pommittaa yhdessä Israelin kanssa Irania, hän olisi todennäköisesti jäänyt ajatuksineen varsin yksin.
Venäjän selvästi jyrkentynyt ja kylmän sodan linjoille kääntynyt ulkopolitiikka herätti toki hämmennystä jo vuonna 2020 eikä Trumpin paluutakaan pidetty täysin poissuljettuna. Silti tilanne, jossa Euroopassa käydään perinteistä maasotaa ja kriisipesäkkeitä on monella muullakin ilmansuunnalla, tuntui tuolloin lähes utopistiselta.
Myös europarlamentaarikko ja pitkän sotilasuran tehnyt Pekka Toveri (kok) tunnustaa, että globaali turvallisuustilanne on huonoin vuosikymmeniin. Globaali suurvaltakilpailu jyllää ja ”lusikat ovat nyt menossa uuteen jakoon”.
”Suurvallat ovat valmiita ottamaan omansa vaikka väkisin. Samaan aikaan kansainvälinen järjestys on rikki ja YK varsin hampaaton. Käynnissä on monia konflikteja ja uusia kytee koko ajan, kuten mm. Intian ja Pakistanin keväinen yhteenotto meille osoitti”, kenraalimajuri evp. listailee.
Suomi ei jää yksin
Euroopan ja Suomen suurin uhka on Venäjä, mutta taustalla häärii myös sen tukena pysyttelevä Kiina. Sekin käy kauppasotaa, mutta huomattavasti ovelammin kuin Donald Trumpin Yhdysvallat. ”Kiinan tavoitteena on luoda riippuvuussuhteita, joita voi tarvittaessa käyttää kiristämiseen”, Toveri muistuttaa. Tähän riskiin on hiljalleen havahduttu myös Euroopassa muun muassa kiinalaisten vähin äänin hankkimien kiinteistö- ja satamaomistusten myötä. Varoittavat äänenpainot ovat lisääntyneet myös meillä Suomessa etenkin datakeskushankkeiden myötä.
Pitäisikö meidän suomalaisten olla huolissaan?
Toverin mielestä liialliseen synkistelyyn ei ole aihetta. Eurooppa on herännyt ja vahvistumassa niin taloudellisena kuin sotilaallisena toimijana. Se hyödyttää myös Suomea. ”Euroopan edellisen ison myllerryksen aikaan olimme yksin. Nyt olemme jäseninä maailman vahvimmissa sotilas- ja kauppaliitoissa. Hyvän kansallisen puolustuskyvyn, Nato-jäsenyyden ja alueellisen liittolaisyhteistyön ansiosta olemme paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Lisäksi EU-jäsenyys tuo meille taloudellista turvaa mahdollisessa kauppasotatilanteessa”, Toveri toteaa.
Tummia pilviä karkotti myös kesäkuinen Nato-huippukokous, jossa päätettiin puolustusbudjettien merkittävistä korotuksista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla saatiin varmistus, että Yhdysvallat seisoo edelleen Nato-liittolaistensa takana. ”Nato on nyt liikkeellä oikeaan suuntaan ja samalla luottamus artikla viitoseen on vahvistunut”, Toveri tiivistää.
Takaisin EU-keskiöön
Suomi oli EU-jäsenyytensä alkutaipaleella aktiivinen toimija, joka hakeutui tietoisesti veturimaiden kylkeen ja päätöksenteon keskiöön.
Hiljalleen vauhti hiipui ja EU-politiikassa tärkeät henkilökontaktit katkesivat vallanvaihdoksiin. Monien mielestä Suomi myös passivoitui ja ajautui suosiolla sivuraiteelle yhdessä monen muun pienemmän jäsenmaan kanssa. Toverin mielestä Suomi on tällä hallituskaudella palannut EU-vaikuttamisen ytimeen monen lepsun vuoden jälkeen. ”Hallituksen EU-tavoiteohjelma antaa siihen hyvän pohjan. Turvallisuus, puolustus ja varautuminen ovat nyt EU:ssa valokeilassa, joten Suomi saa osaamisensa ja tunnetun kyvykkyytensä ansiosta paljon tilaa ja vaikutusvaltaa”, Toveri kehaisee.
Myös Henna Virkkusen (kok) painava komissaarisalkku ja kokoomusjohdon läheiset suhteet parlamentin suurimman ryhmän EPP:n johtoportaaseen tuovat vaikutusmahdollisuuksia.
”Suomen linjana on, että EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija ja meidän on vietävä kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää osaamista myös muualle Eurooppaan. Näin kestämme paremmin niin hybridisotaa kuin muitakin uhkia ja kriisejä”, Toveri listaa.
Tavoitteisiin on kirjattu myös EU:n puolustusteollisuuden ylösajoa, sotilaallisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden parantamista sekä muun muassa puolustustutkimuksen kehittämistä.
”Tähän kaikkeen on suunnattava varoja sekä kehitettävä lainsäädäntöä, jotta asiat saadaan etenemään nopeammin ja helpommin. Resursseja tarvitaan etenkin EU:n itäisille alueille, josta Eurooppaa myös puolustetaan”, Toveri tähdentää.
Sotilaan ääni on nyt arvossaan
Eduskunnasta europarlamenttiin lennähtäneellä Pekka Toverilla on nyt takana vuosi töitä Brysselissä ja Strasbourgissa. Vielä viime vuosikymmenellä armeijataustainen euroedustaja oli parlamentin käytävillä liki kummajainen. Sotilaita on edelleen niukasti, mutta heidän äänensä kuuluu nyt selvästi aiempaa paremmin.
Eurooppalaisten herääminen tilanteen vakavuuteen ja tarpeisiin on Toverin mukaan käsinkosketeltavaa. ”Tilannetta kuvaa aika hyvin se, että puolustusvaliokunnassa on jäsenenä kolme evp-kenraalia. Suomalaisena sotilaana täällä on erityisen hyvä olla, sillä meillä on kova maine oman puolustuksemme hoitavina ammattisina”, hän kertoo.
Tuleva syksy kuuluukin olevan kiireinen. Komissio on laatinut strategiat puolustuksesta, resilienssistä ja sisäisestä turvallisuudesta, ja niiden toimeenpano edellyttää seurantaa ja säädösmuutoksia.
Hiontatyötä riittää myös säädös- ja regulaatiorintamalla, jotta puolustusteollisuuteen saataisiin lisäkierroksia ilman EU-pykälien jarrutusta. ”Sotilasliikkuvuuden kehittämisestä on tulossa käsittelyyn vastaava paketti ja omat kiireensä tuo myös Ukrainan tukeminen ja Ukraina-delegaation puheenjohtajuus”, Toveri listaa.
Suomalaistuotteille on nyt kysyntää
Euroopan varustautuminen on yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa avaamassa suomalaisyrityksille kosolti uusia vientimarkkinoita. Pekka Toverin mukaan Suomen valttina ovat etenkin käytännönläheiset, monessa tapauksessa varusmiespalvelun aikana syntyneet ja sen pohjalta eteenpäin kehitetyt innovaatiot.
”Ne ovat usein myös verrattain halpoja ja helppokäyttöisiä, sillä ne on suunniteltu ammattilaisten sijaan Suomen kaltaisille kansanarmeijoille. Väestönsuojelupuolelta löytyy niin ikään osaamista, joka on monista maista rauhan aikana jo kadonnut”, Toveri toteaa. Parempaankin olisi kuulemma mahdollisuuksia, jos vain kansallinen vientiluvitus ja EU-byrokratia saataisiin nykyistä sujuvammaksi. Ruotsissa kansalaisia on jo varoitettu suoranaisesta sodanuhkasta ja kannustettu mm. kotiviljelyyn. Toverin mukaan palstanpito on kaikin puolin kannatettavaa, mutta sillä ei hoideta kansallista huoltovarmuutta.
”Meillä on Euroopan paras huoltovarmuusjärjestelmä, mutta silti oma varautuminen kannattaa. Viranomaisten kuorma on aina kevyempi, kun kansalaiset, yritykset, kunnat ja kaupungit pärjäävät kriisiaikana hetken aikaa myös omin avuin.”
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN / KUVAT: Martin Lahousse