Artikkeli Kauppakamarilehdessä 3/2023. Kuvat: Reinohoo
Risto E. J. Penttilä valaisi tuntematonta tulevaisuutta neljän skenaarion kautta. Suuri vihreä suunnitelma, tekoälykäs kuohuva 20-luku, Seutu-Suomi sekä romahdusvaara pitävät sisällään raaka-aineet, joista huomispäivän kakku leivotaan.
Penttilä kuvasi Suomen tilannetta lainaamalla presidentti Svinhufvudia: ”Ensin on rajat turvattava, sitten vasta leipä levennettävä”. Nato-ratkaisu raudoitti rajan. Nyt on terästettävä taloutta. Pohjois-Savossa on kohta sutinaa F-35 hävittäjien pesiytyessä Nato-Suomeen.
Lähiajan todennäköisimmäksi skenaarioksi kamariporukka veikkasi vihreää suunnitelmaa. Tuulivoiman tulevaisuus on tuumailtavana, aurinkovoimaloita viriää jo esimerkiksi Joroisiin. Varkaudessa piippujen juurella vihertää vahvasti ja Ämmäkoski kuohuu osin vapaana. Taimenia toivotaan takaisin. Insinöörit ja eri yritykset tekevät yhdessä ihmeitä metsävarojen oivaltavasta hyödyntämisestä kestävään kirjolohen tuotantoon. Ilmastonmuutoksesta johtuva kuluttajakäyttäytyminen ajaa muutosta ja poliitikot peesaavat äänestäjää, kuten Nato-kysymyksessäkin. Matkailu voi olla mahdollisuus. Etelä-Euroopassa happi loppuu helteessä. Savon puhdas luonto ja raikas ilma voi olla virkistävä luksuselämys. Sähkölentokoneet saattavat olla yksi ilmastomatkailun mahdollistaja perinteisten lentoyhteyksien kaventuessa.
Vihreän suunnitelman kääntäminen voitoksi edellyttää puolenpitoa Euroopan pelikentillä. Suomen on näytettävä omat metsänsä sheivanneille isosisarusmaille näreen värkit metsänhoidossa.
Maailmanpoliittinen tila on korkeajännitteinen. Kiinan talous sukeltaa ja nyrkkiä heristellään Taiwanille. USA:ssa kello kolisee kohti presidentinvaaleja ja Euroopassa etsitään piiloon mennyttä johtajaa. Ukrainan sodassa tapahtunee seuraavan kuuden kuukauden aikana. Mitä tulisi tehdä?
Pää kylmänä, katse businekseen. Penttilä vertasi nykypäivää sarvikuonojen maailmaan. Sarvikuono on vaarallinen, mutta harvoin hyökkäävä. Vaaroja on, mutta niin on vaihtoehtojakin. Tulevaisuus syntyy vain ja ainoastaan tekemällä.
Savossa on onnistuttu ennenkin. Varkaus rakennettiin iskuun ensimmäisen maailman sodan aikana ”sahaspekulatsionin” avulla. Ahlström-yhtiön pääjohtaja Walter Ahlström oli velho vaistoamaan voittavan vaihtoehdon. Puutavaraa ajettiin varastoon vuosikausia kasvavasta velkataakasta huolimatta. Walter laski, että joku päivä sota loppuu. Silloin tarvitaan lautaa ja lankkua. Näin kävi ja lisäksi inflaatio viilsi investointiveloista valtaosan pois. Loppu on historiaa.
Tommi Taskinen
Varkauden kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja ja Kuopion alueen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja
