Kuntajohtajat: Osaamis- ja teollisuuskeskittymät kasvun vauhdittajina

Merkittävien investointihankkeiden toteutuminen edellyttää strategista ja tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien ja elinkeinotoimijoiden välillä. Kilpailuissa investoinneista Pohjois-Savosta löytyy monia kilpailuetutekijöitä, kuten raaka-aineita ja maa-aluevarantoja, tasapainoinen kantaverkko sekä sitoutuneita työntekijöitä. Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen kuntajohtajat näkevät alueillaan merkittäviä kasvumahdollisuuksia niin perinteisillä kuin uusillakin toimialoilla – kaivostoiminnasta uusiutuvaan energiaan, akkumineraaleista metsäteollisuuteen. Yritysten kasvun esteenä on sekä määrällinen että laadullinen osaajatarve, mikä näkyy kiristyvänä kilpailuna osaajista myös kunnissa. Kuntajohtajien mukaan osaajakohtaannon haasteet vaikuttavat suoraan alueen elinvoimaan ja korostavat tarvetta tiiviille yhteistyölle yritysten, kuntien ja oppilaitosten välillä. Pohjois-Savon monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa vahvan pohjan, jonka varaan voidaan rakentaa kilpailukykyä ja uusia mahdollisuuksia myös kansainvälisesti.

Kestävän kaivosteollisuuden mahdollisuudet

Jännitteisessä maailmantilanteessa keskiöön ovat nousseet intressit kriittisistä maamineraaleista. Euroopan asettama kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) pyrkii turvaamaan Euroopan omavaraisuuden strategisten ja kriittisten raaka-aineiden saatavuudessa. Tämä on tärkeää mm. puhtaan siirtymän, uusien teknologioiden, terveys- ja lääketeollisuuden sekä puolustusteollisuuden globaalisti kasvavissa tarpeissa. Pohjois-Savossa on tunnistettu merkittävää raaka-ainepotentiaalia maamineraaleissa (Kuopion alueen kauppakamari / GTK 2025), jonka kautta alueemme voi tarjota ratkaisuita paitsi Euroopalle myös globaalien markkinoiden tarpeisiin. Kaavin kunnanjohtaja Harri Korhonen tunnistaa yhdessä kollegoidensa kanssa kaivostoiminnan merkityksen kasvun ajurina paikallisille osaamis- ja teollisuuskeskittymille: “Luikonlahden kaivos luo meillä Kaavilla pitkät perinteet kaivospaikkakuntana. Selvitämme parasta aikaa tarkemmin Koillis-Savon malmipotentiaalia. Uskomme kunnassamme kestävään kaivostoimintaan pitkällä aikavälillä.” Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä kertoo kunnan maaperästä löydetyn viitteitä akkuteollisuudelle tärkeistä mineraaleista, joille on kasvavaa globaalia kysyntää. Kunnanjohtaja Timo Kiviluoma nimeää niin ikään akkumineraaleista Tuusniemen grafiittiesiintymät, joiden nähdään olevan myös uutta teollisuutta houkutteleva vetovoimatekijä alueelle.

Paikalliset vahvuudet kasvukeskittymien lähtökohtana

Rautavaaralla, kasvua ja elinvoimaa rakennetaan tavoitteellisesti vahvuuksista käsin: ”Pyrimme houkuttelemaan investointeja, jotka rakentuvat paikallisten vahvuuksiemme varaan – uusiutuvan energian hankkeet, puuta jalostava teollisuus ja kestävään luontomatkailuun liittyvät investoinnit ovat keskiössä. Winda Energy rakentaa Rautavaaralle parhaillaan suurta sähkövarastoa, ja lisäksi etsimme investoijia matkailupalveluihin Tiilikkajärven kansallispuiston yhteyteen,” taustoittaa kunnanjohtaja Kärnä.

Kaavilla painopisteenä on alueella toimivien yritysten kasvun tukeminen sekä olemassa olevien teollisuuskeskittymien kehittäminen: ”Meillä on parasta aikaa käynnissä mittava Uudenkylän teollisuusalueen hanke, jolla parannamme alueen infrastruktuuria, mm. kaavateiden rakenteita, valaistusta ja hulevesiratkaisuita. Alue tulee vastaamaan valmistuessaan entistä paremmin yritysten tulevaisuuden tarpeita,” kunnanjohtaja Korhonen kertoo. Tuusniemellä uuden liiketoiminnan houkuttelussa vahvuutena tunnistetaan kunnan hyvä sijainti kahden yliopistokaupungin välissä ja tätä kautta TKI-yhteistyössä. ”Olemme tehneet hiljattain yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa tiettyjen puun ainesosien hyödyntämisen näkökulmasta,” Timo Kiviluoma kertoo. Rautavaara on myös rakentanut vastaavaa korkeakouluyhteistyötä mm. Helsingin Yliopiston kanssa vesitutkimuksen saralla.

Joustava, nopea ja asiakaslähtöinen kaavoitus kilpailuetutekijänä

Kansallisessa kilpailussa uusista investoinneista Kaavilla, Rautavaaralla ja Tuusniemellä tunnistetaan kasvava tarve entistä sujuvimmille kaavoitusprosesseille ja investoritarpeiden ennakoinnille. Kunnan elinvoimapalvelujen rooli asiakastarpeisiin vastaamisessa on keskeinen. Kaavin Harri Korhonen ja Tuusniemen Timo Kiviluoma kertovatkin kuntien omistuksessa olevan jo valmiita teollisuustontteja sekä esirakennettuja teollisuusalueita. Ennakoinnilla pyritään nopeuttamaan yritysten sijoittumista. Olemassa olevan asiakaskunnan tyytyväisyys kunnan tarjoamiin palveluihin nähdään myös vetovoimatekijänä. Rautavaaralla on puolestaan rohkeasti panostettu myös mittavampiin tulevaisuuden hankkeisiin: ”Meillä on runsaasti edullista maata saatavilla, minkä lisäksi kunta huolehtii ketterästä ja joustavasta kaavoituksesta ja nopeista lupaprosesseista. Olisimme lisäksi erittäin kiinnostuneita datakeskustoimijasta, jonka tuottaman hukkalämmön avulla voisimme tuottaa helposti kaukolämmön koko kirkonkylälle. Tällaiset hankkeet lisäävät energiaomavaraisuuttamme, tuovat tuloja kunnalle ja vahvistavat Rautavaaran profiilia puhtaan energian kehittäjänä,” kunnanjohtaja Mikko Kärnä summaa.

Pitovoimaa oppilaitosyhteistyöllä ja kokonaiselämänlaadulla

Pohjois-Savoa yhdistävä kilpailuetutekijä ovat sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät. Myös kuntatoimijat tunnistavat kuntalaisten kokonaiselämänlaatuun vaikuttavien tekijöiden merkityksen kunnan tulevaisuuden kehitykselle ja alueen yritysten osaajatarpeisiin vastaamiselle. Pienet kunnat pystyvät usein myös huomioimaan asukkaiden ja uusien tulijoiden tarpeet yksilöllisemmin.

”Rautavaaralla tuemme yrityksiä varmistamalla, että alue on houkutteleva paikka asua ja tehdä työtä. Kunta tarjoaa sujuvat arjen peruspalvelut, kohtuuhintaisen asumisen ja erinomaiset vapaa-ajan mahdollisuudet luonnon keskellä – nämä kaikki auttavat houkuttelemaan osaajia perheineen alueelle. Teemme tiivistä yhteistyötä TE-palveluiden, oppilaitosten ja rekrytointiverkostojen kanssa: autamme yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä ja harjoittelijoita esimerkiksi Savonian kautta ja tarvittaessa järjestämme räätälöityä täydennyskoulutusta,” Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä kertoo. Kaavin kunnanjohtaja Harri Korhonen kertoo kunnan panostaneen yritysten rekrytointeja tukeviin asumisen palveluihin: ”Kaavin Vuokratalot Oy vuokraa muun muassa valmiiksi kalustettuja huoneistoja yritysten työvoimalle.” Korhonen kiteyttääkin paitsi alueellisen verkostoyhteistyön tärkeyden myös palveluiden kehittämisen olevan avainasemassa kuntien kasvun vauhdittamisessa. Kun kuntien resurssit ovat usein rajalliset, sujuva alueellinen yhteistyö luo edellytykset kehitykselle ja kasvulle.

Artikkeli on neljäs osa Kuopion alueen kauppakamari tuottamasta kuntajohtajien yhteisartikkelisarjasta. Tätä ennen julkaistuihin artikkeleihin ovat jo vastanneet Kuopion, Siilinjärven, Iisalmen, Varkauden, Keiteleen, Kiuruveden, Sonkajärven, Vieremän, Suonenjoen, Leppävirran, Joroisen, Rautalammin ja Lapinlahden kuntajohtajat. Tulevassa artikkelissa kirjoitusvuoro siirtyy eteenpäin uuden teeman äärellä.