Lausunto: Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 – ja maakuntaohjelma 2022-2025 -luonnos ja maakuntaohjelman ympäristöselostuksen luonnos

kauppakamarin kesan aukiolot

Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 – ja maakuntaohjelma 2022-2025 -luonnoksesta sekä maakuntaohjelman ympäristöselostuksen luonnoksesta. Kauppakamari pitää hyvänä, että sidosryhmiä on kuultu ja aktivoitu suunnitelman sekä ohjelman valmistelussa: Kauppakamari ja maakuntaliitto järjestivät kesän alussa 9 tilaisuutta, mihin osallistui 3 kauppakamariosastojen hallitusta ja kauppakamarin 6 valiokuntaa, yhteensä yli 100 osallistujaa.

Kehittämisen kärjissä sekä tärkeimmissä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman nostoissa näkyvät elinkeinoelämälle tärkeimmät asiat. Elinkeinoelämän liikevaihdon kehitys on ollut viime vuosina Pohjois-Savossa koko maan keskiarvoon nähden hyvä, usein jopa keskimääräistä parempi. Koronasta huolimatta edellisvuonna liikevaihdon lasku oli vähäistä, – 0,4%, mikä on reilusti alle maan keskiarvon (-4,3%). Yritykset uskovat kasvuun, mutta kauppakamarin uusimman selvityksen mukaan Pohjois-Savossa peräti 84 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Ja peräti 75 prosenttia yrityksestä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Erityisesti osaajia tarvitaan ICT- ja tekniikan aloille.

Kauppakamarin tavoitteena on menestyvä elinkeinoelämä ja Savo. Maakuntaohjelmassa ja -suunnitelmassa tärkeintä on keskittyä kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kiihdyttämiseen panostamalla osaajien saatavuuteen sekä saavutettavuuteen (infra).

Millä käytännön toimilla suunnitelmassa tavoiteltava väestökehitys ja tarvittava työvoiman tarjonta voidaan toteuttaa?

Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa väestötavoitteeksi esitetään 242.000 asukasta. Kuopion alueen kauppakamari haastaa väestötavoitetta ja näkee, että korkeampi väestötavoite ohjaisi toimia vahvemmin kohti kasvua sekä hyvinvointia. Alueella on merkittäviä vetovoimatekijöitä, joita pitää vielä rohkeammin tuoda esille sekä kehittää. Orgaaninen kasvu lisää verotuloja ja siten hyvinvointia alueelle sekä ihmisille.

Konkreettisia toimia:

  • kausityöntekijöiden laajan osaamisen hyödyntäminen muilla toimialoilla ja vahvempi integrointi alueelle
  • maakuntaan tulevien opiskelijoiden systemaattinen kiinnittäminen alueen organisaatioihin
  • monipaikkaisuuden laveampi hyödyntäminen
  • yritys- ja johtamiskulttuurin kehittäminen huomioimaan entistä paremmin yhteiskunnan monimuotoistuminen
  • muunto-, täydennys- ja tutkintokoulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita
  • koulutusoikeuksien ja koulutusmäärien lisääminen
  • tuottavuuden kehittäminen
  • työhyvinvoinnin ja väestön terveydestä huolehtiminen, työurien pidentäminen

Onko kehittämisen kärkien tavoitteita mahdollista karsia? Mitä voi jättää pois?

Maakunnan kärkitoimialat ovat valittu älykkäästi peilaten alueen osaamista ja megatrendejä. Tukijalat tukevat toisia myös talouden suhdanteiden eri vaiheissa sekä mahdollistavat pitkäjänteisesti osaamisen keskittymisen. Kehittämisen kärkiä tai niiden tavoitteita on vaikea karsia, mutta maakuntasuunnitelman toteuttamisessa maakuntaohjelman kautta tavoitteita tulee fokusoida ja priorisoida eri ohjelmakausille (4 vuoden syklit).

Miten perustellaan ja saadaan rahoitukseen maakunnan liikenneinfran hankkeita?

Suomen liikenneinfrainvestoinnit ovat koko 2000-luvulla painottuneet vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomeen. Eikä tilanne näytä muuttuvan tällä vuosikymmenellä. Väyläviraston investointiohjelmaluonnoksessa esimerkiksi tiehankkeiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat pistemäisesti isoille ja keskisuurille kaupunkiseuduille (Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Porin ja Vaasan seudulle).

On äärimmäisen huolestuttavaa, että Väyläviraston investointiohjelmaluonnos ei toteuta valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ensimmäistä tavoite koko Suomen saavutettavuudesta: Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Lisäksi laki Väylävirastosta edellyttää alueiden ja elinkeinoelämän tasapainoista kehitystä: Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta, kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Edelleen ohjelmaluonnoksessa väyläinvestointien aluekehityksen vaikutuksia vähätellään. Samalla kuitenkin investointiohjelman vaikutukset taloudellisen kasvun edellytyksiin kohdassa korostetaan, että erityisesti Helsingin ja Tampereen seutujen hankkeet tukevat talouskasvun edellytyksiä vahvistamalla niiden työmarkkina-alueita. Liikenneinvestoinneilla on kuitenkin merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia tuottavuuteen, työmarkkinoihin, tuotemarkkinoihin ja maankäyttöön unohtamatta liikenneinvestointien rakentamisenaikaisia vaikutuksia sekä valmiin infran käyttäjähyötyjä (Laakso & Metsäranta 2017).

Kauppakamarin mielestä infrahankkeiden rahoitusta tulee perustella

  • koko Suomen saavutettavuustavoitteen pohjalta
  • alueiden ja elinkeinoelämän tasapainoiselle kehittämisellä
  • hankkimalla syvempää tutkimustietoa väyläinvestointien aluetalouden vaikutuksista (Pohjois-Savoon/Itä-Suomeen)
  • tuomalla vielä vahvemmin esiin alueen yritysten investoinnit (pelkästään Pohjois-Savon 20 veturiyritystä ennakoi seuraavaan 5 vuoden investointien olevan yli 837 miljoonaa euroa ja rekrytointitarve yli 1350 henkeä)
  • liikennejärjestelmä analyysia ja strategista tilannekuvaa tulee pikimmiten kehittää ennakoimaan mm. esimerkiksi etätyön ja monipaikkaisuuden vaikutukset liikennemäärälaskentaan ja liikennesuorite-ennusteisiin.

Lisätiedot

Kaija Savolainen

Toimitusjohtaja

040 514 8784

Kategoriat:Infra ja teollisuus​, Johto äänessä