Kauppakamarikysely: Ulkomaalaisia osaajia tarvitaan myös duunaritöihin – kokemukset ulkomaalaisista osaajista enimmäkseen positiivisia

Kauppakamareiden kyselyn mukaan ulkomailta rekrytoivat yritykset tarvitsevat osaajia erityisesti ns. duunaritöihin. Noin 70 prosenttia niistä yrityksistä, jotka aikovat jatkossa rekrytoida ulkomailta kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että maahanmuuton vauhdittamiseen tähtäävät toimet keskittyvät liikaa vain asiantuntijoihin ja erityisasiantuntijoihin. 

Kauppakamareiden tekemän ulkomaalaisten osaajien rekrytointia selvittäneen kyselyn mukaan yleisin syy rekrytoida ulkomaalaisia osaajia on se, että Suomesta ei ole saatavilla yrityksen tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia on jo rekrytoinut ulkomaalaisia työntekijöitä ja noin 40 prosenttia aikoo rekrytoida myös jatkossa. Pohjois-Savossa luvut ovat jopa koko maata korkeammat, noin 45 prosenttia on jo rekrytoinut ja noin 53 aikoo rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä tulevaisuudessa.

Tarve on erityisesti duunareille – peräti 82 prosenttia Pohjois-Savon yrityksistä, jotka aikovat jatkossakin rekrytoida ulkomailta, kertoivat hakevansa ulkomaalaisia osaajia nimenomaan työntekijätehtäviin. Noin 41 prosenttia tarvitsee osaajia asiantuntijatehtäviin ja 4 prosenttia johtotehtäviin. 

”Kyselyn tuloksista herää vakava huoli siitä, että keskittyykö hallitus liikaa vauhdittamaan vain asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa? Yrityksillä on suuri tarve myös ihan tavallisille ammattiosaajille. Myös tähän tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan ja lisäämään laajasti työntekijöiden maahanmuuttoa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. 

Kokemukset ulkomaalaisten rekrytoinnista positiivisia – oleskelulupaprosessin hankaluus hidasteena

Ulkomaalaisia osaajia rekrytoineiden yritysten kokemukset ovat erittäin positiivisia. Kuitenkin edelleen noin 60 prosenttia yrityksistä ei rekrytoi ulkomailta eikä näin ollen hyödynnä tätä mahdollisuutta ollenkaan osaajapulan ratkaisemiseksi.

”Kauppakamariryhmän aiemman selvityksen mukaan Pohjois-Savossa yli 84 % yrityksistä kokee pulaa osaavasta työvoimasta ja 75% kokee osaajapulan rajoittavan kasvua ja liiketoimintaa. Näiden lukujen valossa on selvää, että alueemme tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa menestyäkseen.” toteaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

”Yksi solmukohta ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnissa on hankalaksi ja kankeaksi koettu oleskelulupaprosessi. On hyvä muistaa, että osaajista käydään globaalia kilpailua ja vaivalloinen oleskelulupaprosessi vähentää Suomen houkuttelevuutta osaajien silmissä. Tässä on ongelma, johon tarvitaan ripeitä toimia.”, jatkaa Savolainen.

Noin puolet Suomeen rekrytoiduista ulkomaalaisista osaajista tulee EU-alueen ulkopuolelta. Toisin sanoen iso osa käy läpi vaivalloiseksi koetun oleskelulupaprosessin Suomeen tullessaan. 

Saatavuusharkinta poistettava 

Keskuskauppakamari on esittänyt lukuisia toimenpiteitä osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Yksi niistä on saatavuusharkinnan poistaminen. Viime vuosina työn perusteella haetuista oleskeluluvista hieman yli puolet on ollut saatavuusharkinnan piirissä. 

“Kyselyn tulosten perusteella tarve saatavuusharkinnan poistamiselle on ilmeinen. Myös duunareiden maahanmuuton pitää olla sujuvaa ilman toimimattoman saatavuusharkintajärjestelmän tuomaa byrokratiaa”, Valtonen sanoo.

Valtonen muistuttaa, että hallituksella on avaimet kädessään osaajien maahanmuuton helpottamiseksi. 

“Kysymys on lähinnä siitä, löytyykö poliittista tahtoa ja halua käyttää kaikkia työkalupakissa olevia työkaluja. Tätä mitataan tekojen ja tulosten, ei puheiden kautta”, painottaa Valtonen.  

Kauppakamarien kysely tehtiin 8.-13.12.2021. Kyselyyn vastasi 1184 kauppakamarien jäsenyritystä. Pohjois-Savon alueelta vastaajia oli 56. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 6,4 % vastanneista.

Lisätiedot

Kategoriat:Kasvu ja kansainvälisyys