Kauppakamarikysely: Lähes puolet yrityksistä haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa

suhdannebarometri huhtikuu 2021 EK kauppakamari

 Lähes puolet kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä keinona osaavan työvoiman turvaamiseksi. Lähes 60 prosenttia vastanneista kaipaa hallitukselta toimia, joilla Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymistä parannetaan. Tiedot käyvät ilmi kauppakamareiden jäsenyrityksille tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 1300 yritystä eri puolilta Suomea. 

“Suomi on pikkuhiljaa nousemassa koronakuopasta. Edessä on kuitenkin ongelma, joka on tunnistettu jo aiemmin ja on nyt erittäin akuutti: pula osaavasta työvoimasta. Yritysten kasvu ja sitä myöten Suomen talouskasvu eivät pääse vauhtiin ilman osaajia. Ratkaisuja on haettava pikaisesti ja yksi keskeinen ratkaisu on työperäisen maahanmuuton helpottaminen”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo. 

Työperäiseen maahanmuuttoon kaivataan nopeita toimia

Keskuskauppakamari on jo aiemmin ehdottanut maahanmuuttoon liittyviä nopeita toimia, joihin hallitus voi tarttua heti budjettiriihessä. 

”Yritysten akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa muun muassa tukemalla rekrytointia ulkomailta, poistamalla saatavuusharkinta, joustavoittamalla maahanmuuttajien kielikoulutusta ja turvaamalla riittävät resurssit oleskelulupien nopeaan käsittelyyn. Näillä keinoilla voidaan nopeasti avata kansainvälisten osaajien potentiaalia laajemmin suomalaisten yritysten käyttöön”, Valtonen sanoo. 

Nopeiden toimien lisäksi hallituksen on jatkettava määrätietoisesti työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistämistä. Maan hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan nämä ovat minimitavoitteita, joihin pitäisi päästä nopeammin ja sen jälkeen asettaa tavoitteet vielä korkeammalle. 

“Hallituksen käynnistämää ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittämishanketta on vietävä vauhdilla eteenpäin. Maahanmuuttoa edistävien nopeiden toimien lisäksi meidän on pystyttävä muuttamaan maahanmuuton rakenteita ja asenteita. Oleskelulupaprosesseja on yksinkertaistettava, käsittelyn automatisaatiota on lisättävä, sähköinen tunnistautuminen on saatava käyttöön, lupamaksujen on oltava kilpailukykyiset, luotetuille työnantajille pitää tehdä pikakaista ja D-viisumi on saatava laajasti käyttöön”, toteaa Valtonen. 

Pohjois-Savossa yritysten valmiuksissa rekrytoida ulkomaalaisia osaajia on kehitettävää

Pohjois-Savossa noin 37 prosenttia (valtakunnallisesti 40 prosenttia) yrityksistä on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia viimeisen viiden vuoden aikana, ilmenee kauppakamareiden kyselystä. Sama noin 37   prosenttia (valtakunnallisesti 40 prosenttia) aikoo rekrytoida jatkossakin ulkomaalaisia osaajia. Noin 35 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee omaavansa hyvät tai erittäin hyvät valmiudet ulkomaalaisten osaajien rekrytoimiseen. Kuitenkin Pohjois-Savossa noin kolmannes (valtakunnallisesti 25) vastaajista kokee, että valmiudet ovat heikot tai erittäin heikot.  

”Kannustan yrityksiä rohkeasti palkkaamaan kansainvälisiä opiskelijoita harjoittelijaksi ja lisäämään sitä kautta yrityksen kv- ja kulttuuriosaamista.  Kauppakamari järjestää yhdessä sidosryhmien kanssa Sawosta Maailmalle kv-kuukauden marraskuussa, jonka osana järjestetään Kansainvälinen osaaja –viikko (22.-26.11.). Kansainvälinen osaaja -konsepti on matalan kynnyksen keino testata yrityksen valmiuksia palkata kansainvälisiä osaajia ja vahvistaa työnantajamielikuvaa kansainvälisten osaajien keskuudessa, rohkaisee Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen. 

Kyselyn tulosten perusteella moni yritys hyödyntää ulkomaalaisia osaajia, mutta vielä on paljon potentiaalia hyödyntämättä. Keskeistä on panostaa siihen, että yritysten valmiudet ulkomaalaisten osaajien rekrytoimiseen parantuvat. Samalla on hyvä pohtia sitä, pitääkö suomen kielen osaamisen olla tiukka vaatimus, vai voisiko esimerkiksi englannilla pärjätä. 

“Yritysten suuntaan minun viestini on se, että kannattaa rohkeasti rekrytoida ulkomaalaisia pelkäämättä esimerkiksi monikielisenä ja -kulttuurisena työyhteisönä toimimista. Yleensä ensimmäisen rekrytoinnin jälkeen kokemukset ovat erittäin positiivisia ja seuraavat rekrytoinnit huomattavasti helpompia. Yritysten näkökulmasta on järkevää avata ulkomaalaisten osaajien potentiaalia käyttöön”, Valtonen sanoo. 

60 prosenttia haluaa hallitukselta toimia Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistämiseksi 

Osaamiseen perustuvan maahanmuuton määrällisen kasvattamisen lisäksi pitää keskittyä myös jo Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen. Suomessa olevat maahanmuuttajat ovat iso työvoimaresurssi, joka on saatava laajemmin työelämään. Tämä edistää kotoutumista ja auttaa samalla ratkaisemaan osaajapulaa. 

Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 60 prosenttia pitää hallituksen toimia Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistämiseksi tärkeänä tai erittäin tärkeänä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan suomalaista kotouttamisen mallia pitää kehittää, keskeisenä tavoitteena maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen. 

”Työllistyminen on yksi keskeisimmistä asioista kotoutumisessa. Meidän pitäisi mennä enemmän siihen suuntaan, että maahanmuuttajat pyritään saamaan nopeasti kiinni työelämään ja sen jälkeen työn ohessa panostetaan kotouttamiskoulutukseen, erityisesti joustaviin kieliopintoihin”, sanoo Valtonen. 

Kauppakamarien kysely tehtiin 23.-25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1297 kauppakamarien jäsenyritystä. (Pohjois-Savosta 57 yritystä). Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista. Kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin 2.9.2021 

Liitteet

Osaajia Suomen rajojen ulkopuolelta

Lisätietoja

Kaija Savolainen

Toimitusjohtaja

040 514 8784

Kategoriat:Osaaminen