Maailmanjärjestyksen nopea muuttuminen haastaa valtasuhteita ja elinkeinoelämää. Toisaalta se tarjoaa Suomelle – erityisesti Pohjois-Savolle – merkittävää etumatkaa ja jopa kilpailuetuja. Siinä missä aiemmin materiaalivirtoja, logistiikkaa ja tuotantoa hajautettiin globaalisti – erityisesti maihin, joissa kustannukset olivat alhaiset – on nyt tunnistettu vahva tarve palauttaa arvoketjuja lähemmäs kotipaikkaa ja keskeisiä markkinoita.
Matka markkinoille Suomesta ja Pohjois-Savosta on pitkä. Eri väyläyhteyksien on toimittava sekä normaalioloissa että erityisesti poikkeusoloissa. Tämän vuoksi valtatie 5:n, Savon radan ja Kuopion lentokentän nostaminen TEN-T-ydinverkkoon ei ole pelkästään Pohjois-Savon, itäisen ja keskisen Suomen kriittinen kilpailukykyteko, vaan myös koko Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ratkaisu. Yhteydet merkittäviin satamiin ja lentokentille – ja sitä kautta globaaleille markkinoille – on varmistettava kaikissa tilanteissa. Erityisesti poikkeusoloissa pohjoisen yhteydet ovat elintärkeitä niin elinkeinoelämälle, huoltovarmuudelle kuin sotilaalliselle liikkuvuudelle.
On hyvä, että läntistä raideleveyttä suunnitellaan Pohjois-Suomessa. Suomi tarvitsee kuitenkin koko maan halkovan läntisen raideleveyden väylän. Tämä on järkevintä ja puolustusnäkökohdista parhaiten toteutettavissa juuri Savon radalle, jolta tällä hetkellä puuttuu kaksoisraide. Savon radan läheisyydestä on löydettävissä uusi maastokäytävä läntiselle raideleveydelle, toisin kuin muiden pitkittäisten raideväylien osalta. Koko Suomea halkova läntinen raideleveys Savon radan yhteydessä mahdollistaa niin elinkeinoelämän, sotilaallisten tarpeiden kuin matkustajienkin kytkeytymisen Via Balticaan ja Rail Balticaan. Suomi tarvitsee siis toisen TEN-T-ydinkäytävän: valtatie 5:n, Savon radan läntisellä raideleveydellä sekä Kuopion lentokentän.
Turbulentti geopoliittinen tilanne vaikuttaa merkittävästi materiaalien ja komponenttien saatavuuteen. Olemme Pohjois-Savossa, Suomessa ja koko Euroopassa erittäin riippuvaisia tuontimineraaleista ja -metalleista (Critical Raw Materials Act, CRMA). Erityisesti riippuvuussuhde Kiinaan on merkittävä monien teollisuudelle sekä energiantuotannolle ja -varastoinnille keskeisten raaka-aineiden osalta, samoin lääkekemikaaleissa.
Pohjois-Savossa on merkittävä mineraalipotentiaali. Geologian tutkimuskeskus (GTK) tunnistaa alueelta 20 eri mineraalia ja raaka-ainetta, joista kuusi on CRMA-asetuksen mukaan kriittisiä (ja joista kolme lisäksi strategisia): nikkeli, koboltti, grafiitti, kupari, skandium ja apaatti. Näitä hyödynnetään maakunnan kärkitoimialoilla ja veturiyrityksissä muun muassa metalli- ja akkuteollisuudessa, sähköajoneuvoissa, lääketieteessä, puolustus- ja kemianteollisuudessa, sähköverkoissa, koneissa ja laitteissa, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa sekä maatalous- ja elintarviketeollisuudessa.
Kestävä mineraalien korkean jalostusasteen hyödyntäminen yhdessä alueen bio- ja vesitalousosaamisen kanssa on merkittävä kilpailuetu globaaleilla markkinoilla.
Kaija Savolainen
Toimitusjohtaja
Pääkirjoitus, julkaistu Kuopion alueen Kauppakamarilehden numerossa 3/2025. Teema: Turvallisuus & geopolitiikka.