Suomi ja Eurooppa ovat irtaantuneet nopeaan tahtiin venäläisestä energiasta. Nyt vastaava irtiotto pitäisi tehdä amerikkalaisista ja kiinalaisista digijäteistä, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla.
TEKSTIT TIMO SORMUNEN, KUVAT AHU YIGIT
Ajatus siitä, että Euroopassa luovuttaisiin muun muassa Microsoftin, Googlen, Metan ja TikTokin käytöstä ja tilalle haettaisiin täkäläisiä vaihtoehtoja, tuntui vielä muutama vuosi sitten lähinnä vitsiltä. Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin osoittanut, että aiemmin liki mahdottomana pidetyt visiot – kuten ”kill switch”-tyyppiset palvelujen katkaisut – voivat hyvinkin toteutua.
Viimeisen puolen vuoden aikana EU:n sisällä onkin alettu keskustella tosissaan siitä, että Euroopan pitäisi irtaantua digijättien talutusnuorasta ja seistä tälläkin toimialalla omin jaloin. Konkretiaakin on jo saatu, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa Ranskan valtionhallinnon siirtyvän asteittain eurooppalaisten digialustojen ja pilvipalveluiden käyttäjäksi. Nopean ja rohkean linjanvedon odotetaan saavan piakkoin jatkoa muissakin EU-maissa.
Tuttu ei ole enää turvallista
Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan Ranskan päätös on juuri sellainen esimerkki, mitä Eurooppa nyt tarvitsee.
”Eurooppalaisia pilvi-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja on jo tarjolla. Nyt on vain löydyttävä rohkeutta ja siirryttävä asteittain niiden käyttäjäksi. Uusien asiakkuuksien kautta täkäläiset yritykset pääsevät kasvu- ja kehitysuralle, ja voivat haastaa amerikkalaiset toimijat entistä paremmin”, Salla sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että kill switchistä on saatu Euroopassakin jo esimakua, kun Visa ja Mastercard pätkivät luottokorttipalvelujaan Venäjäpakotteiden yhteydessä. Saman voi kuulemma tehdä myös Microsoft, jos se kokee eurooppalaisten päätösten rajoittavan liikaa yhtiön toimintaa.
”Jokainen voi miettiä, mitä tällainen palvelukatkos tarkoittaisi esimerkiksi Suomessa, jossa sekä yritykset että julkinen sektori pyörivät lähes täysin Microsoftin varassa. Vanhaan jääminen on tietysti helppoa, mutta se ei välttämättä ole enää turvallista”, Salla muistuttaa.
Julkinen sektori etulinjaan
Ensimmäisen kauden europarlamentaarikko vertaa tilannetta Euroopan irtaantumiseen venäläisestä fossiilienergiasta. EU:n energiaomavaraisuus on nyt aivan toisella tasolla kuin vielä neljä vuotta sitten.
”Digijättien kanssa olisi toimittava samalla tavoin. Alati kallistuvat lisenssimaksut pitää käyttää eurooppalaisten yritysten kehittämiseen.”
Pitkälti avoimen lähdekoodin ratkaisuihin perustuva digiloikka ei kuitenkaan onnistu pelkällä patistelulla. Tämän tiedostaa myös EU-parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan pääneuvottelijaksi nimetty Salla. Nykyistä digisääntelyä on selkiytettävä ja tietosuoja-asetusta höllennettävä, ettei se jarruta liikaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Samalla on varmistettava eri rajapintojen standardit, jotta eurooppalaiset palvelut toimivat saumattomasti yhteen. Myös julkisten hankintojen kriteerejä pitäisi muokata niin, että kunnat, kaupungit ja valtiot voivat helpommin valita eurooppalaisia vaihtoehtoja.
”Muutoksen pitää lähteä liikkeelle nimenomaan julkisen sektorin puolelta. Ei kuitenkaan kertarysäyksellä, vaan asteittain ja nykyisten lisenssien umpeutuessa.”
Ranskan ohella muun muassa Belgia ja Hollanti ovat jo tällä tiellä. Sinne on suuntaamassa vahvasti myös Saksa, jossa digitalisaatio on edennyt monia muita euromaita verkkaisemmin.
”Nyt tämä hidastelu kääntyy Saksan eduksi, sillä he voivat siirtyä uusiin järjestelmiin monia muita maita helpommin. Niiden kehittämiseen satsaa vahvasti muun muassa Deutche Telecom.”
Raha on tärkein motiivi
Aura Sallan pesti parlamentin digisääntelyn yksinkertaistamispaketin pääneuvottelijana on nostattanut myös kritiikkiä ja epäilyksiä riippumattomuudesta. Hän oli kevääseen 2023 saakka Metan leivissä huolehtien muun muassa teknologiajätin EU-lobbauksesta. Sallan mukaan Meta-vuosista on päinvastoin etua, sillä niiden aikana kirkastuivat globaalien teknologiajättien motiivit, tavoitteet ja toimintatapojen erot eurooppalaisiin nähden. Amerikkalaisille sääntely on lähinnä kilpailun rajoittamista, eurooppalaisille puolestaan yhteisiä pelisääntöjä, bisnesetiikkaa ja yksilönsuojaa.
”Amerikkalaisten some- ja digijättien ainoa tavoite on tehdä keräämällään datalla mahdollisimman paljon rahaa. Euroopassa datan käytössä korostuu pitkäjänteinen yritysvastuu”, Salla tiivistää.
Euroopan haasteena onkin se, kuinka kuroa kiinni globaalien digijättien ottama etumatka. Ne ovat keränneet meistä käyttäjätietoa jo vuosikymmeniä, hyödyntäneet tätä ilmaista dataa profiloinneissaan ja myyneet sitä myös eteenpäin.
Sallan mukaan datan arvo on verrattavissa vaikkapa maamineraaleihin – tosin sillä erotuksella, että olemme jakaneet – ja jaamme sitä edelleen – ilmaiseksi erilaisten sovellusten kautta.
”Jokaisen kannattaa miettiä, miten Yhdysvaltain nykyhallinto ja Maga-liike voivat tätä dataa halutessaan hyödyntää.”
Datakeskuksissa piilee riskejä
Energiainfrastruktuuriin ja energiantuotantoon tehdyt investoinnit ovat käynnistäneet kiihtyvään tahtiin myös datakeskushankkeita eri puolille Suomea. Ne ovat olleet piristysruiske etenkin heikosta työllisyystilanteesta kärsivillä
paikkakunnilla. Meta-taustan omaavan europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan datakeskuksissa on myös riskejä. Työtä ja verotuloja on toki tarjolla rakennusvaiheessa, mutta sen jälkeen
hyödyt ja tulovirrat matkaavat pitkälti Euroopan ulkopuolelle.
”Datakeskukset ovat pelkkiä varastoja, joiden rakentajat liikkuvat ennen kaikkea halvan sähkön perässä. Datakeskuksiin liittyviä riskejä pitäisi katsoa paljon laajemmin ja pidemmällä aikajänteellä eteenpäin.”
KUKA: Kokoomuksen europarlamentaarikko, reservin ylikersantti. Työskennellyt Euroopan komissiossa talouskomissaari Jyrki Kataisen kabinetissa sekä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimissä vuosina 2014–2020. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja 2018–2020. Metan EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja 2020–2023.
KOULUTUS: Valtiotieteiden tohtori
PERHE: Aviomies sekä 2- ja 4-vuotiaat lapset.
HARRASTUKSET: Lukeminen, elokuvat ja liikunta.