Kauppakamarien mielestä liikenteen infran rahoituspohja on riittämätön sellaisena kuin se Liikenne 12 –suunnitelmassa on esitetty.
Hyvänä kauppakamarit pitävät, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituksessa näkyy panostusta raideliikenteeseen, joka luo pohjan myös liikenteen viherryttämiselle. Samalla kuitenkin maantieverkon kehittämisinvestointien rahoitustaso jää hyvin vaatimattomaksi.
Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja ja Viitostie ry:n puheenjohtaja Kaija Savolainen on hyvin huolissaan maantieinfran investointirahoituksesta:
”Pelkästään maatieverkon merkittävimmät investointitarpeet ovat noin 2-3 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana ja uusiin väyläinvestointeihin on varattu keskimäärin vain 114 miljoonaa euroa vuodessa. Yksistään seuraavan väyläinvestoinnin kokonaiskustannus valtatie 5:llä Leppävirta–Kuopio-välillä on 120 miljoonaa euroa. Muut tulevat kriittisimmät kehityskohteet viitostiellä ovat Nerkoon kohta, Siilinjärvi–Pöljän ja Lusi–Koirankivi välit.”
Myös Viitostie ry nosti lausunnossaan ministeriölle esiin alueelliset erityiskysymykset sekä väyläinvestointien ja perusväylänpidon rahoituksen alueellisen tasa-arvon. Valtatie 5 on yli tuhannen kilometrin pituudella yksi Suomen tärkeimmistä valtateistä, kansantalouden valtasuonista, Helsingistä–Lusiin ja Sodankylään.
Kuitenkaan valtatie 5 ei ole koko matkaltaan Helsingistä Sodankylään pääväyläverkkoa, vain Kajaaniin saakka. Valtatie 5 Kajaanista Sodankylään on kuitenkin vaihtoehtoinen väylä nelostielle, erityisesti rahtiliikenteelle ja matkailulle. Lisäksi on huomioitava, että Kajaanista Kemijärvelle ei ole olemassa vaihtoehtoista liikennemuotoa, kuten raideyhteyttä, mikä takaisi matkailun, logistiikan ja huoltovarmuuden tarpeet.
”Viitostie ry esitti lausunnossaan, että rahoitusraami nostetaan vähintään yhden prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta, kansallista ja EU-rahoitusta kohdennetaan vahvemmin uusiin tieinvestointeihin ja valtatie 5 nostetaan kokonaisuudessa pääväyläverkkoon kuuluvaksi”, Savolainen jatkaa.
