Logistiikkapäällikkö Ilpo Pöyhönen nauttii, kun kaikki toimii. Hän toivoo taas pian laivoja Siilinjärven satamaan.
Yaran Siilinjärven tehtaiden satamassa on hiljaista. Kaksi joutsenta kävelee rantajäällä kohti lauhdevesien synnyttämää sulaa. Logistiikkapäällikkö Ilpo Pöyhönen, 57, seisoo betonilaiturilla ja katsoo Juurusvedelle.
”Saa nähdä tuleeko Saimaan kanavasta tänä keväänä meille ensimmäistäkään laivaa”, hän tuumaa.
Haastatteluhetkellä maaliskuun lopussa näytti, että sota Ukrainassa pysäytti Saimaan kanavan liikenteen, ja laivat pysyvät poissa.
Epävakaasta tilanteesta huolimatta Pöyhönen uskoo, että osittain Venäjän puolella oleva Saimaan kanava saattaa olla hyvinkin pian ympärivuotisessa käytössä. Se lisäisi merkittävästi Yaran laivakuljetuksia.
Muutokseen tarvitaan suurempia kanavasulkuja suuremmille aluksille sekä investointeja alusten järeämpään jääluokitukseen, siis paljon julkista ja varustamoiden rahaa. Logistiikkapäällikkö sanoo, että Yara antaa kaiken tukensa kanavan kehittämiseen, mutta ei voi tehdä mitään yksin.
”Asioilla on tapana järjestyä ennemmin tai myöhemmin. Yritän aina nähdä tunnelin päässä valoa. Laivakuljetukset ovat niin ympäristöystävällinen ja kustannustehokas kuljetustapa, että niitä pitää pyrkiä lisäämään.”
”Tehdas pyörii tasaisesti, mutta logistiikka muuttuu jatkuvasti.”
Siilinjärven yksikkö rahtimäärältään Suomen suurimpia
Siilinjärvi on yksi norjalaisen Yara-konsernin monipuolisimmista toimipaikoista. Lannoite-, fosforihappo-, typpihappo- ja rikkihappotehtaiden lisäksi siellä on EU-alueen ainoa fosfaattikaivos. Avolouhoksen malmista rikastetaan apatiittia fosforiksi lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi.
Tuotantomäärät ovat valtavia. Esimerkiksi rikkihappoa tuotetaan 800 000 ja lannoitteita 500 000 tonnia vuodessa. Työntekijöitä on noin 400. Kun urakoitsijat lasketaan mukaan työskentelee alueella yli 700 ihmistä.
Tehdasalueella lastataan tai puretaan joka päivä noin sata junanvaunua ja noin 130 rekkaa. Normaalioloissa satamassa käy noin 60 alusta vuodessa. Yksikkö on rahtimäärältään suurimpia Suomessa. Kuljetusten kokonaismäärä on yli 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa.
Pöyhönen pyörittää tiiminsä kanssa melkoista logistiikkapalettia. Tavaran on liikuttava kitkattomasti. Korona, sota ja pakotteet toivat työhön lisää haasteita.
”Olen selvinnyt vielä ilman unettomia öitä, mutta työ konttorilla vie selvästi enemmän energiaa kuin ennen. Tuotantomäärät ja kuljetukset ovat kasvaneet. Isojen volyymien ja tiukkojen aikataulujen yhteensovittaminen on haastavaa. Tehdas pyörii tasaisesti, mutta logistiikka muuttuu jatkuvasti.”
Logistiikassa ennakointi on tärkeää
Pöyhönen aloitti työnsä silloisella Kemiran tehtaalla 1998. Logistiikkapäällikkö hänestä tuli 12 vuotta sitten yrityskaupan myötä, kun Yara eriytti logistiikan tuotannosta.
”Logistiikka on inspiroivaa. Tykkään työstä, missä tapahtuu koko ajan. Hommasta ei tulisi mitään yksin. Parhaina työpäivinä kaikilla on hymy huulilla.”
Ennakointi on logistiikassa tärkeää.
”En ajattele ensimmäisenä aamulla säätä, sillä sen olemme tehneet jo eilen ja varautuneet esimerkiksi lumisateeseen laitamalla koko kaluston valmiiksi ratapihalle. Koko päiväjärjestys menee uusiksi, jos yksikin juna jää tulematta.”
”Ahtaalla ratapihalla logistiikka on minuuttipeliä. Olemme kehittäneet juniin liikuteltavat kontit, mikä nopeuttaa purkua ja lastausta.”
Junat kuljettavat Siilinjärveltä muun muassa fosfori-, typpi- ja rikkihappoa sekä sivutuotteita, kuten rautapasutetta Kokkolan satamaan, mistä ne lähtevät laivoilla maailmalle. Kyseisen välin rautatien sähköistys on meneillään. Se pienentää jatkossa entisestään kuljetusten päästöjä.
Junat tuovat vastaavasti raaka-ainetta Siilinjärvelle Uudenkaupungin yksiköstä, missä on myös satama.
”Jos sota ja pakotteet jatkuvat ja kanava pysyy laivoista tyhjänä, on mietittävä vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja sekä raaka-aineiden hankintamaita. Onneksi meillä on käytössä kaksi satamaa ja junayhteydet. Rekkoihin riittää vielä hyvin lannoitesäkkejä lastattavaksi ja vietäväksi kotimaisille tiloille. Ei tässä ole hätää.”
Kirjoittaja: Vuokko Viljakka, Kuvat: Akseli Muraja
