Sidosryhmätarina Kauppakamarilehdessä 2/2024. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Akseli Muraja
Vihreää kaivostoimintaa? Ajatus kuulostaa ristiriitaiselta, perustuuhan kaivosteollisuus luonnonvarojen hyödyntämiseen, ja sen ympäristövaikutukset ovat tunnetusti suuret.
Kuitenkin myös kaivostoiminnan yhteydessä on perusteltua puhua vihreästä siirtymästä. Kaivoksia tarvitaan, jotta muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua olisi mahdollinen. Ja myös kaivosala etsii ratkaisuja, joilla kaivostoiminnan hiilijalanjälki minimoidaan.
”Tosiasia on, että vihreään siirtymään tarvitaan kasvava määrä maametalleja. Kyse on siitä, miten siirtymä tehdään mahdollisimman turvallisesti ja ympäristön kannalta kestävästi”, sanoo Normet Oy:n EMEA markkina-alueen Vice President Ville Haatainen.
Haatainen viittaa vihreällä siirtymällä erityisesti sähköistymisen megatrendiin. Esimerkiksi kuparin kysynnän on arvioitu kasvavan kymmenillä prosenteilla seuraavien 20 vuoden aikana. Kuparia käytetään monipuolisesti elektroniikassa, ja esimerkiksi sähköautoissa sitä on moninkertaisesti polttomoottoriautoihin nähden.
”Maailma sähköistyy. Meille se tarkoittaa kasvavaa markkinaa ja mahdollisuutta olla vaikuttamassa”, Haatainen sanoo.
Sähköajoneuvot tulivat kaivoksiin
Iisalmessa alkunsa saanut Normet Group on vähäpäästöisten ratkaisujen edelläkävijä kaivosalalla. Konserni toimittaa maanalaisia tuotteita ja palveluja, muun muassa kaivosajoneuvoja.
Haatainen nostaa esille kolme tapaa, joilla kaivostoiminnan hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Ensimmäinen ovat täyssähköiset kaivos- ja tunneliajoneuvot, joita Normet on toimittanut markkinoille vuodesta 2019.
Sähköajoneuvojen avulla voidaan päästä eroon dieselmoottorien hiili- ja hiukkaspäästöistä kaivoksissa.
”Haluamme olla kaivosmaailman sähköistämisen edelläkävijä. Akkukäyttöisten ajoneuvojen kehittäminen on ollut meille sekä arvopohjainen että markkinavetoinen valinta.”
Sähköajoneuvot ovat pitkän kehitystyön tulos. Normet on kehittänyt SmartDrive-tekniikkaansa yli kymmenen vuotta.
Raskaimmat täyssähköajoneuvot painavat 25 tonnia, ja niissä käytetty litiumioniakku painaa noin 2 000 kiloa, enemmän kuin keskiverto henkilöauto. Akut toimittaa Normetin eurooppalainen kumppani, mutta muuten ajoneuvot suunnitellaan ja rakennetaan Iisalmessa. Tänä vuonna rikotaan Haataisen mukaan sadan toimitetun akkusähköisen ajoneuvon rajapyykki.
Toinen päästövähennystapa liittyy sekin välillisesti ajoneuvojen sähköistymiseen. Kun dieselmoottorien hapentarve häviää kaivostunneleista, se voi Haataisen mukaan jopa puolittaa kaivoksen ilmanvaihdon energiankulutuksen. Ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen ja pyörittäminen kaivoksessa on kallista.
”Tämä voi olla game changer, kun suunnitellaan uusia kaivoksia. Jatkossa korvausilmaa voidaan tarvita maan alla lähinnä ihmisiä ja räjähdekaasujen poistoa varten.”
Betonin tuhlaamiselle loppu
Kolmantena Haatainen mainitsee betonin käytön vähentämisen kaivostunnelien rakentamisessa. Betonia tarvitaan tunnelien lujitusmateriaalina, jotta kaivoksessa on turvallista työskennellä, ja sitä kuluu tunneloinnissa paljon.
”Tyypillisesti betonia ruiskutetaan varmuuden vuoksi liikaa, koska tunnelin seinämät ovat epätasaisia eikä perinteisillä menetelmillä voida tietää betonikerroksen paksuutta.”
Se on ilmaston kannalta huono juttu, sillä betonissa tarvittavan sementin tuotanto synnyttää jopa 5–10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Betonin käyttöä voidaan optimoida laserteknologiaan perustuvan mittausjärjestelmän avulla. Skannerien avulla tiedetään tarkalleen, miten paksu kerros betonia tunnelin seinämissä on. Normet kehittää ja toimittaa mittaus- ja automaattiruiskutusjärjestelmiä.
”Lopputuloksena lujituksen laatu ja turvallisuus paranevat, eikä betonia käytetä yhtään liikaa.”
Kaivostoiminta on siis kiinteästi mukana vihreässä siirtymässä. Mikä on seuraava kehitysaskel kaivosten haittojen vähentämisessä?
”Yksi niistä ovat todennäköisesti autonomiset ja etäohjattavat kaivoskoneet ja -ajoneuvot. Ne lisäävät entisestään kaivosten turvallisuutta ja vähentävät energiankulutusta. Pitkällä tähtäimellä ihmiset on mahdollista saada kokonaan pois kaivoksista.”
Ville Haatainen
Normetin palveluksessa 2017 lähtien, laiteliiketoiminnan johtaja kesästä 2023. Konserni tarjoaa laitteita ja palveluja maanalaiseen rakentamiseen ja kaivostoimintaan. Koulutus: Sähkötekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri.
Työura: Teollisuuskonserni ABB:n palveluksessa erilaisissa liiketoiminnan globaaleissa kehitys- ja johtotehtävissä (2012–2017). Nokiassa globaalien toimitusketjujen, operatiivisen tehokkuuden sekä tuotelanseerausten asiantuntija- ja johtotehtävissä (2007–2012).
Perhe: 8- ja 10-vuotiaat lapset.
Mitä vain harva tietää: Vaihtanut työpaikkaa noin kuuden vuoden välein. ”Nyt ei ole sellaisia suunnitelmia. Joka aamu tuntuu mahtavalta lähteä töihin.”
