Sidosryhmätarina Kauppakamarilehdessä 1/2024. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Akseli Muraja
Karjalan lennoston Hornetit halkovat taivasta kahdessa valokuvassa kaupunginjohtaja Soile Lahden työhuoneen seinällä. Kehystetyt kuvat ovat kaupunginjohtaja Petteri Parosen (2001–2018) perintöä, ja Lahti halusi säilyttää ne.
Aihe on ajankohtainen, sijoitetaanhan tulevat F-35-hävittäjät Rissalaan. Sinne avataan myös pääsy amerikkalaissotilaille Suomen ja Yhdysvaltain solmimassa DCA-sopimuksessa, jolla turvataan Suomen puolustusta.
Mutta turvallisuus on paljon muutakin kuin sotilastukikohtia ja taistelukoneita. Turvallisuutta luodaan myös sillä, että pidetään alueet elinvoimaisina ja arjen rattaat pyörimässä. Tässä tehtävässä kunnilla ja kaupungeilla on iso rooli.
”Suomen turvallisuustilanne on mullistunut totaalisesti muutamassa vuodessa. Sotilaallisen maanpuolustuksen osalta siihen on vastattu hyvin. Nyt on aika kääntää katse siihen, miten hyvin olemme varautuneet siviiliyhteiskuntana”, Lahti sanoo.
Lahti on esittänyt kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamista Kuopioon. Mitä asialle nyt kuuluu, ja mitä se tarkoittaisi Pohjois-Savon elinvoiman kannalta?
Yritykset avainasemassa
Ajatus osaamiskeskuksesta sai alkunsa edellisen hallituksen asettaman työryhmän raportista, jossa selvitettiin toimenpiteitä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
Lahti esitti viime vuoden elokuussa, että luontevin paikka keskukselle olisi Kuopio, koska kaupungissa on jo vahva osaamiskeskittymä turvallisuuden saralla, esimerkiksi yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pelastusopisto, Karjalan lennosto ja useita tutkimuslaitoksia.
Ajatusta viedään osaltaan eteenpäin Pohjois-Savon liiton EU-rahoitteisessa kolmivuotisessa hankkeessa. Alueen elinkeinoelämän kannalta kiinnostavaa on, että Lahden mukaan yritykset ovat keskeinen osa kokonaisturvallisuuden klusteria, jota hankkeessa ollaan kokoamassa.
”Kokonaisturvallisuudesta voi syntyä kasvua ja liiketoimintaa. Korostaisin, että meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Siksi Itä-Suomen elinvoimaisuus on kansallinen intressi. Se on myös turvallisuuskysymys.”
Lahti ei lähde tässä vaiheessa yksilöimään, millaisesta liiketoiminnasta voisi olla kyse. Se voi tarkoittaa puolustusvoimia palvelevia tuotteita ja palveluja, mutta myös paljon muuta. Mediassa on kerrottu esimerkiksi kuopiolaisyrityksestä, joka kehittää virtuaalisia oppimisympäristöjä sotilaskäyttöön.
”Liiketoimintamahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi huoltovarmuuteen ja kriittisen infran suojaamiseen. Pohjois-Savossa valmistetaan myös esimerkiksi pelastusajoneuvoja. Näen tässä kaiken kaikkiaan paljon potentiaalia.”
Lahti pitää alueen kauppakamaria tärkeänä yritysten sparraajana uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa.
”Teemme koko ajan hyvää yhteistyötä esimerkiksi Nato-näkymän avaamisessa. Näkisin, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen avaa yrityksille myös uusia kansainvälistymisen mahdollisuuksia.”
Hyvinvointi turvattava
”Kuopion alueen kauppakamarin tuoreen strategian ytimessä ovat ihmiset, investoinnit ja infra. Turvallisuus kytkeytyy näihin kaikkiin, ja vaikutus on kahdensuuntainen”, Lahti pohtii.
Tarvitaan siis positiivinen kierre, jossa osaajat ja investoinnit tuovat turvallisuutta ja päinvastoin.
”Henkinen kriisinkestävyys lähtee ihmisistä, ja toimiva infra on edellytys sille, että täällä on turvallista olla.”
Osaamiskeskus olisi osaltaan vahvistamassa ihmisten resilienssiä, henkistä kriisinkestävyyttä, Lahti näkee. Resilientti ihminen on vähemmän altis informaatiovaikuttamiselle ja toipuu häiriöistä nopeammin.
”Kriisinkestävyyttä parannetaan vahvistamalla hyvinvointia. Tutkimusten mukaan Kuopiossa on suurten kaupunkien onnellisimmat asukkaat ja vahva yhteisöllisyys, joten olemme hyvällä pohjalla.”
Alueen vetovoimasta todistaa, että Pohjois-Savon veturiyritysten suunnittelemat lähivuosien investoinnit ovat miljardiluokkaa.
”Maailman uhkakuvista huolimatta asiat ovat Kuopiossa suhteellisen hyvin”, Lahti muistuttaa.
Samaan hengenvetoon Lahti toteaa, että Kuopion kaupungin omien investointien osalta hanaa on käännettävä hieman pienemmälle. Investointitaso on ollut viime vuosina korkea, lähes 100 miljoonaa euroa vuosittain. Velkaantuminen painaa taloutta.
”Tasoa on pakko madaltaa, mutta elinvoimaa ylläpitäviä investointeja on pystyttävä silti tekemään. Jarrua ei voi painaa liikaa.”
Soile Lahti
Kuopion kaupunginjohtaja 1.8.2023 alkaen, koulutus: hallintotieteiden maisteri ja oikeustieteen maisteri.
Työura: mm. Maaningan kunnanjohtaja, Fimean johtaja, Vetrea Terveys Oy:n toimitusjohtaja, Pohjois-Savon te-toimiston johtaja ja Itä-Suomen avin ylijohtaja.
Perhe: Puoliso ja viisi lasta, joista kolme aikuisia.
Harrastus: Kuntonyrkkeily. ”Stressi helpottaa, kun hakkaa nyrkkeilysäkkiä kesämökillä.”
