Ylä-Savon ammattiopiston strategian digitalisaation ja tiedolla johtamisen painopisteet näkyvät erityisessä Peltoniemen oppimisympäristössä, jonka maatilaekosysteemissä yhdistyvät teknologia ja eläinten hyvinvointi.
Kohti tulevaa perinteitä vaalien
Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampusalueella on järjestetty opetusta pian 150 vuotta. Samalla ammattiopisto juhlii 60-vuotisjuhlavuottaan.
”Maatalous on meille vahva koulutusala ja sille on hyvin pitkät perinteet sekä historia. Lisäksi se on alueen merkittävä työllistäjä ja elinkeino. Itä-Suomessa meiltä löytyy ainut koulutusorganisaation omistuksessa oleva maatila”, kertoo Ylä-Savon ammattiopiston koulutusjohtaja Virpi Rautiainen.
Hiljattain valmistunut lypsykarjanavetta on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän investointi, jonka teknologiaan on investoitu osittain EU-hankeyhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi opetuskäyttöön suunniteltu navetta otettiin käyttöön toukokuussa 2024.
Teknologiaa eläinten hyvinvointi edellä
Peltoniemen oppimisympäristön vanhemmassa lypsykarjanavetassa on lypsyrobotti, mutta uuden navetan lypsyrobotin tietojärjestelmä sisältää enemmän sensoreita ja nykyaikaisemman ohjelmistoversion. Sen taustalla on tekoälyavusteinen järjestelmä, joka auttaa eläintenhoitajaa arvioimaan ja analysoimaan esimerkiksi eläimen terveydentilaa.
”Kerätty datapohja ei ole vielä kauhean suuri, mutta tiedon lisääntyessä pystymme hyödyntämään sitä havainnointiin ja ennakointiin yhä enemmän”, Rautiainen kertoo.
Lypsyrobotin lisäksi navetassa on keräävä lantarobotti, ja auringon porottaessa navetan verhot laskeutuvat automatisoidusti. Tilan sisäilmaa optimoidaan kiinteistöohjauksella, joka tarkastelee mm. eläimille sopivaa lämpötilaa ja ilmankosteutta. Automaattinen rehunsiirtäjä kulkee ruokintapöydällä ja siirtää rehun lehmille. Useammin tehtävä rehunsiirto aktivoi eläimiä syömään ympäri vuorokauden ja edistää mm. lehmän terveyttä ja maidontuotantoa.
Rautiainen korostaa, että kokonaisuus on suunniteltu eläinten hyvinvointi edellä – ne liikkuvat tilassa ja ulkona sekä lypsyrobotille vapaasti. Samalla teknologia tukee ja sujuvoittaa opiskelijoiden arkea.
Maatilan data valjastetaan TKI-toimintaan
Opetusnavettaa ympäröivät pellot sisältävät antureita, jotka tuottavat tietoa muun muassa lannoitesuunnitteluun ja peltoalojen pitkän tähtäimen perusparannustoimiin. Lisäksi osana EU-hanketta investoitiin syksyllä 2024 valmistuvaan aurinkosähköratkaisuun, ja oppimisympäristön teknologiat tuottavat laitekohtaista tietoa energiakäytön osalta.
Rautiaisen mukaan laajamittaisesti kerätty maatilaekosysteemin data valjastetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI).
”Hankkeen yksi kokonaisuus on datasillan toteuttaminen, eli maatilaekosysteemin datan hyödyntäminen Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-käytössä. Lisäksi tietoa jaetaan sidosryhmistä esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle”, Rautiainen summaa.
Rautiaisen mukaan koneiden ja teknologian kehittämiseen liittyvää käyttönäkökulman tietoa ja kerättyä dataa on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja TKI-toimintaan laajemminkin. Kokonaisuus pitää sisällään uusia potentiaalisia mahdollisuuksia paitsi teknologian ja ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, myös tulevaisuuden maatalouden innovaatioille.
Tulevaisuuden maatila -hanke on Ylä-Savon ammattiopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Maitoyrittäjät ry:n yhteinen hanke, jonka rahoittajana toimii Pohjois-Savon liitto.
