Kysyimme kolmelta pohjoissavolaisen yrityksen edustajalta ajatuksia kauppakamarien eduskuntavaaliteeseihin liittyen. Viesti oli selvä: seuraavan hallituksen on keskityttävä tulevaisuuden osaamisen turvaamiseen ja Pohjois-Savon logistiseen saavutettavuuteen.
Kuopion alueen kauppakamari haastatteli kolmen pohjoissavolaisen yrityksen edustajaa eduskuntavaaliteeseistä. Gebwelliltä haastattelupyyntöön vastasi toimitusjohtaja Janne Rahunen, Olvilta yhteiskuntasuhde- ja hankintajohtaja Pia Hortling ja Charles Riveriltä toimitusjohtaja, aluejohtaja (EU) Antti Nurmi. Kaikkien kolmen yrityksen toiminnassa korostuu tulevaisuuden osaamisen turvaaminen ja Pohjois-Savon logistinen saavutettavuus. Yritysten toiveena on, että seuraava hallitus ja eduskunta keskittyisivät erityisesti näihin teemoihin.
Tutustu eduskuntavaaliteeseihimme: Tulevaisuuden ratkaisut: Kauppakamarien eduskuntavaaliteesit 2023 – Keskuskauppakamari
Yritysten erilaiset tarpeet tulevaisuuden osaamisen turvaamisessa
On selvää, että yrityksillä on erilaisia osaajatarpeita tulevaisuuteen. Osassa yrityksissä korostuu enemmän toiveet yhteistyön tiivistämisestä oppilaitosten kanssa, kun taas toisaalla kaivataan kansainvälisiä osaajia Suomeen.
Olvin Hortling näkee tärkeänä koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämisen, jotta yritykset voivat vastata entistä paremmin oppilaitosten ja opiskelijoiden tarpeisiin ja päinvastoin. Onpa sitten kyse perusopintojen suorittajista, aikuisopiskelijoista tai kansainvälisistä opiskelijoista.
”Yritämmekin alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa työstää sitä, miten opintopolkumalleja voisi rakentaa ja rajapintoja pienentää oppilaitosten ja yritysten välillä.”
Gebwell on tehnyt pitkään oppilaitosyhteistyötä erityisesti ammatillisen toisen asteen kanssa. Rahunen kokee oppilaitosyhteistyön hyvin merkittäväksi yrityksen liiketoiminnan kannalta. Gebwellillä on ollut niin oppisopimusopiskelijoita kuin muuntokoulutuksessa olevia. Tällä hetkellä Rahunen on huolissaan siitä, kuinka oppilaitokset saisivat enemmän metallialan opiskelijoita alalle.
”Se on isompi huoli tällä hetkellä, että miten ne reitit tulee sieltä ammattipuolelta tänne työelämän puolelle. Metalliala ei nimittäin oikein tunnu olevan tällä hetkellä trendikäs alavalinta ammatillisella toisella asteella.”
Charles Riverilla on Suomessa yli 150 työntekijää, jotka edustavat 17 eri kansallisuutta. Näin yrityksen tarpeet osaamisen turvaamisessa eroavat jonkin verran Gebwellin ja Olvin tarpeista. Nurmi peräänkuuluttaa erityisesti työlupaprosessien sujuvoittamista.
”Kun tullaan Schengen-/EU-alueen ulkopuolelta, toivoisimme, että työluvanhakuprosessi olisi helpompi. Viimeisimmässä tapauksessa Yhdysvalloista tuli meille työntekijöitä ja prosessi oli työläs kaiken kaikkiaan. Mikä tahansa sujuvoittaa tätä prosessia viranomaisten kanssa, esimerkiksi heidän resurssiensa kasvattaminen, on luonnollisesti jokaisen yrityksen oma etu.”
Nurmi näkee kansainväliset opiskelijat potentiaalisina tulevaisuuden tekijöinä ja kokee, että on parempi kaikkien kannalta, mikäli kv-opiskelijat työllistyvät alueelle.
”Meille tulee halukkaita kandidaatteja näistä opiskelijoista, jotka sitten jäävät joko ihan pysyvästi tai sitten opiskelujen ohessa ovat meillä töissä. Näemme etuna sen, että ulkomaiset opiskelijat ovat motivoituneita ja haluavat päästä työhön kiinni ja työhön päästyään todella näyttävät kyntensä.”
Hortling ja Nurmi painottavat molemmat työperäisen maahanmuuton tärkeyttä ja näkevät sen, että osa yrityksistä on valmiimpia palkkaamaan kansainvälistä työvoimaa jo nyt verrattuna muihin.
”On sanomattakin selvää, että tarvitsemme enemmän työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Kuulen valitettavan paljon sitä, että meillä ei ole vielä sellaista kulttuurista omaksumista siitä, että näkisimme kansainvälisen työvoiman mahdollisuutena. Se johtuu ehkä kulttuurista tai kielestä, eikä näin kaikki yritykset ole vielä valmiita kansainvälisyyteen. Kaikki varmastikin tunnistaa sen, että kansainvälistyminen on väistämätöntä. Muutoin tämä yhteiskunta ei tule jatkamaan sellaisena kuin me sen tunnemme”, tiivistää Nurmi.
Logistiikka haasteena Pohjois-Savossa
Toisena keskeisenä eduskuntavaaliteesinä pohjoissavolaisissa yrityksissä puhuttaa eduskuntavaaliteesi: ”Varmistetaan koko Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky”.
Hortling peräänkuuluttaa infran tärkeyttä ja tätä kautta Pohjois-Savon saavutettavuutta:
”Teiden pitää olla kunnossa, sillä niin meidän kuin monen muun yrityksen tuotteet ja materiaalit liikkuvat kumipyörillä. Jos tieverkosto ei ole sellainen, että me kykenemme kilpailukykyisesti toimimaan, ja tällä nyt viittaan esimerkiksi teiden kuntoon ja nopeusrajoituksiin ja sen myötä siihen, kuinka nopeasti pystyy logistiikka toimimaan, niin se on ihan ehdottomasti haaste. Sama koskee ihmisiä. Alueen yrityksiin pitää päästä sujuvasti Etelä-Suomesta ja siksi myös juna- ja lentoyhteyksien tulee olla liike-elämän aikatauluja tukevia.”
Keskusteluissa nousee esiin myös lentoyhteyksien tärkeys ei vain Etelä-Suomeen, vaan myös Eurooppaan.
”Lentoliikenne on mennyt sellaiseksi, että ei täältä voi lentää. Meillä on toimipiste Gdanskissa Puolassa. Nyt kun Finnair lopetti sinne suoran lennon, niin sinne pitää lentää kiertämällä. Siinä menee kaksi päivää hukkaan aina kun siellä vierailee. Lentäminen Eurooppaan on tehty vaikeaksi muualta kuin Helsingistä”, kertoo Rahunen.
Kauppakamarit edellyttävät eduskuntavaaliteesien ratkaisuissa liikenneinfran rahoituksen tason nostoa ja samalla 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun avulla liikennejärjestelmän pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa korjaus- ja investointisuunnitelmaa.
”Se on erityisen tärkeää, että tämä on hallituskausien ylimenevä suunnitelma. Ei nimittäin oikein mikään rakennu yhdessä hallituskaudessa. Siinä pitäisi olla hyvä suunnitelma, mitä lähdetään toteuttamaan ja sen pitäisi olla ihan sama, mikä hallitus on vastuussa”, Rahunen pohtii.
”Ajattelen asioita tämän koko alueen näkökulmasta. Sanotaanko, että Itä-Suomi ei ole se kaikista helpoin logistiikan kannalta. Jotta pystyisimme maksimoimaan tämän alueen hyödyn ja jotta yritykset pystyisivät kasvamaan, niin kyllähän se pitkä aikajänne ratkaisee. Mikäänhän ei tapahdu yhden hallituskauden aikana. Tähän vaaditaan pitkäaikaista sitoutumista, että nämä hankkeet toteutuvat. Vaikuttavuuskin pitää sitten pystyä mittaamaan, että investointi tuo sitten jotakin takaisin”, summaa Nurmi.
Luvitus- ja kaavoitusprosesseihin toivotaan byrokratian yksinkertaistamista ja sähköisiä prosesseja.
Kauppakamarien eduskuntavaaliteeseissä korostuu myös investointien ja vihreän siirtymän vauhdittaminen kaavoitus- ja luvitusprosesseilla. Erityisesti Rahunen näkee asian hyvin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi.
”Tämähän ei meitä koske suoraan, vaan meidän asiakkaita, jotka käyttävät meidän laitteita. Tämä on yksi ihan isoimpia juttuja, että byrokratia ei jarruta uusiutuvaan energiaan siirtymiseen liittyviä investointeja. Tämä on meille oikeastaan kaikista vaikuttavin asia. Jos tähän on mahdollista saada palvelulupaus, millä aikataululla tämä toteutuu, niin hienoa. Kaavoittamisen ja lupabyrokratian moninaisuus ympäri Suomen on haastavaa ymmärtää.”
Hortling sen sijaan nostaa esiin digitaalisuuden ja yhden luukun periaatteen.
”Olen digitaalisuuden puolestapuhuja. Soisin, että myös tällaisissa lupa- ja raportointiasioissa saisimme helpot ja nopeat prosessit yhden luukun periaatteella. Tärkeää olisi päästä yhteistyöhön, että kaikki ei harjoittele samoja asioita yksinään.”
Nurmelta Kuopion kaupunki saa kiitosta hyvin hoidetuista kaavoitus- ja luvitusprosesseista.
Verotuksen tulee taata kilpailukyky tulevaisuudessa
Lopuksi Gebwellin Janne Rahunen, Olvin Pia Hortling ja Charles Riverin Antti Nurmi ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että yritysverotuksen tulee taata tulevaisuuden kilpailukyky niin työllistämisen kuin viennin osalta.
”Kestävyysvajetta ei saa paikata lisävelvoitteilla yrityksille. Vaikka toimimme elintarvikealan yrityksenä pääosin täällä kotimarkkinoilla, niin meillä ja myös monella alueen yrityksellä on vientiä ja sielläkin on oltava kilpailukykyinen. Kyllä minä siinä mielessä näen tämän verotusasian tärkeänä, mutta en ehkä sellaisena kuin osaamisen ja infran”, Hortling pohtii.
Kaikki ovat yhtä mieltä myös siitä, että työnteon tulee olla aina kannattavaa, eikä ansiotuloverotus saa vaikuttaa liikaa työnteon kannattavuuteen tai syödä ihmisten ostovoimaa.
