Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys Pohjois-Savon elinkeinoelämälle on kiistaton. Yksistään maantieteellinen sijaintimme ohjaa tarkastelemaan tuottavuutta, kilpailukykyä ja laatua perusteellisemmin kuin vientisatamien läheisyydessä sijaitsevissa verrokkimaakunnissa. Kun kilpailu maailmalla käy koko ajan kovemmaksi, myös paikalliset menestyjät erottuvat sillä, että he kykenevät uudistumaan asiakkaan tarpeita vasten ja niitä ennakoiden. Tästä arvon nostosta myös TKI-toiminnassa on pohjimmiltaan kyse.
Kuopion alueen kauppakamarissa toteutettiin syksyllä laaja Tutkimus- kehitys- ja innovaatio TKI -investointiselvitys (2024), jossa haastateltiin yli 40:ää elinkeinoelämän päättäjää sekä kerättiin ajankohtaisnäkymää alueen TKI-toiminnasta sähköisellä kyselyllä. Selvityksestä käy ilmi alueemme yritysten suunnittelevan 1,15 miljardin euron aineettomia investointeja vuoteen 2035 mennessä, mikä ennakoi hienoista kasvua nykyiseen 93 miljoonan euron vuosipanostukseen (2023).
Keskustelu Pohjois-Savon ja alueemme kasvutoimialojen TKI-intensiteetistä liittyy Kansalliseen TKI-tiekartta -tavoitteeseen, jossa päämääräksi on asetettu Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten nostaminen 4 %:iin BKT:sta. Maakuntatasoisessa vertailussa olemme Pohjois-Savona tällä hetkellä kahdeksantena 2,22 %:lla. Kirittävää ensimmäisenä olevaan Pohjois-Pohjanmaahan on yli kolme prosenttiyksikköä (5,82 %).
TKI-investointiselvitys nostaa esiin Pohjois-Savon kahdentoista kasvutoimialan näkökulmasta kolme TKI-intensiivistä alaa, jotka ovat koneteknologia, metsäteollisuus sekä terveysteknologia ja lääkeala. Etenkin koneteknologian dominoiva 779 milj. € investointiluku kuvaa alueemme tämän hetken menestyksen nojaavan vahvasti korkeaan osaamiseen, jolle on kysyntää myös kansainvälisessä markkinassa.
Kasvua ja uudistumista ruokkivia mahdollisuuksia selvityksessä tunnistetaan yhtäältä poikkitoimialaisessa yhteistyössä toisaalta toimialoja läpileikkaavissa teemoissa. Näitä teemoja ovat a) puhdas siirtymä, b) digitalisaatio ja automaatio sekä c) sähköistyminen. Kärkiteemojen tunnistetaan avaavan myös selkeitä näkymiä kansainvälisille markkinoille. Tässä hetkessä olisikin tärkeää pysähtyä tarkastelemaan omaa liiketoimintaa asiakkaiden tulevaisuuden tarpeista käsin.
On nähtävissä, että alueemme kannattava kasvu ja tuottavuusloikat kytkeytyvät lähitulevaisuudessa entistä vahvemmin kykyymme hyödyntää uusia teknologioita ja kykyymme tunnistaa myös toimialarajat ylittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistämällä asiakasymmärrykseen pohjautuvan kehittämisen alueemme kasvuresursseihin avautuu tulevaisuushorisontti, jossa pohjoissavolaisen osaamisen kysyntä ja kasvu rakentuvat enenevästi kansainvälisessä markkinassa.
Kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi juuri nyt on oikea hetki panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin! Talouden laskusuhdanteen kääntyessä selvään nousuun, menestystä tullaan mittaamaan niiden kesken, jotka ovat onnistuneet ennakoimaan nousukauden tarpeet kehittämällä asiakaslähtöisiä – innovatiivisia – tuotteita ja palveluita. Tulevaisuuden menestystarinat rakennetaan tänään.
Lisätiedot:
Tiina Hartikainen
GROWTH DIRECTOR
tiina.hartikainen@kuopiochamber.fi
+35844 513 2904
Kuopion alueen kauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 950 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.
