Itäisen Suomen maakunnat (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ovat merkittävä osa Suomen elinkeinoelämän kivijalkaa. Viennin määrä vuonna 2019 oli 5,35 miljardia euroa, joka merkitsee yli 8 %:n osuutta koko Suomen viennistä. Maakuntien keskeisimmät toimialat ovat metsä- ja maataloustuotanto, elintarviketeollisuus, energia-, teknologia- ja koneteollisuus. Lisäksi alueella on merkittävää kaivostoimintaa ja kaivosteollisuuden mineraaliesiintymiä, kasvava terveys- ja hyvinvointiteknologian sektori, matkailupotentiaali sekä läheisyys Venäjän markkinoille.
Itäisen Suomen pääyhteydet ovat valtatie 5 ja 6, Savon ja Karjalan radat, Saimaan kanava sekä lentoliikenne. Elinkeinoelämän eri toimialat hyödyntävät koko liikenneinfraa tarpeidensa mukaan. Teollisuuden tuotteet kuljetetaan valtatietä, pääteitä ja rataverkkoa pitkin, mutta raaka-ainekuljetuksiin tarvitaan myös toimivaa poikittaisia yhteyksiä ja alemman asteen tieverkkoa. Erityisesti raskas teollisuus hyödyntää raide- ja vesiliikennettä. Kansainvälinen yritystoiminta ja matkailu edellyttävät myös toimivaa lentoliikennettä ja esimerkiksi lääketeollisuudelle nopeat lehtorahtiyhteydet ovat elinehto. Monialainen vientisektori tarvitseekin toimivat, suorat ja kaikkien liikennemuotojen kansainväliset yhteydet. Lisäksi kansalaiset pendelöivät väylillä monipaikkaisesti työpaikkojen, kodin ja vapaa-ajanasuntojen välillä.
Itäisen Suomen liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muun Suomen kehityksestä ja kasvavaa korjausvelkaa on keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi valtatiet 5 ja 6 eivät täytä maanteiden pääväylien palvelutasoa (asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta, 933/2018). Valtateillä on merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita: Tiet ovat edelleen monin paikoin kapeita, mäkisiä ja mutkaisia ja niillä on monia vaarallisia tasoliittymiä. Teillä nopeusrajoitukset muuttuvat useasti, monin paikoin nopeusrajoitukset ovat alhaisia ja niiltä puuttuu turvallisia ohitusmahdollisuuksia. Matka-aikojen ennakoimattomuus lisää logistiikkakustannuksia sekä liikennepäästöjä. Myös Savon ja Karjalan ratojen palvelutaso on ratojen geometrian, vanhanaikaisen turvatekniikan sekä tasoristeyksien runsaan määrän takia muuta Suomea merkittävästi heikompi.
Me itäisen Suomen kauppakamarit ja maakuntaliitot vetoamme vahvasti riittävän rahoituksen saamiseksi alueemme liikenteen pääväylien kehittämiseen. Pääväylien kuntoa ja palvelutasoa tulee kehittää systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja vaiheittain. Uusien raidehankkeiden suunnittelu vaatii aikaa ja rakentaminen toteutuisi 2030-luvulla. Tieverkkoa, valtateitä 5 ja 6 tulee jatkokehittää nyt heti (2020-luvun alku), vastaamaan maanteiden pääväylien palvelutasoa. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta tulee nostaa heti korjausvelkaa vähentävälle tasolle erityisesti alemman asteisen tieverkon osalta. Tämä menettely turvaisi teollisuuden tarvitsemat raaka-ainekuljetukset.
Ympäristöystävällisen vesiliikenteen kehittämiseksi ja Itä-Suomen teollisuuden logistisen aseman parantamiseksi Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä tulee tehdä päätös yhdessä vedenpinnan tason noston kanssa valtion ensi vuoden talousarviossa, jotta uusi rahti- ja risteilylaivakalusto saadaan käyttöön 2024 mennessä.
Savon ja Karjalan ratojen nopeustasojen nostaminen tulee aloittaa heti ja mahdollistaa Itä-Suomen teollisuudelle myös suorat vientikuljetukset rautateitse itään kansainvälistämällä Imatran rautatieylityspaikka. Lisäksi ratapihoja tulee parantaa mahdollistamaan raideliikenteen kasvu ja täsmällisyys. Itäisen Suomen junayhteyksien nopeuttaminen Helsinkiin oikaisemalla Kouvolasta Porvoon kautta hyödyttää laajasti kaikkia Itäisen Suomen maakuntia. Itäradan linjauksesta Helsinki-Porvoo-Kouvola on tehtävä päätös 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jotta hankkeen suunnittelu voidaan aloittaa ja uusi rata rakentaa 2030-luvulla. Pidemmällä aikavälillä myös kansainvälisen raideliikennehankkeen toteutus 2040- ja 50-luvuilla Kotkan kautta suoraan Viipuriin ja Pietariin sekä Moskovaan parantaisi elinkeinoelämän ja matkailusektorin mahdollisuuksia (ns. Rantarata).
Liikenneinvestoinnit parantavat merkittävästi alueiden saavutettavuutta, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vientiä sekä työssäkäyntialueiden toimivuutta. Toimivat infra- ja logistiikkaketjut edistävät liikenteen kestävyyttä ja tehokkuutta sekä vähentävät kustannuksia, liikennepäästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta. Me allekirjoittajat edellytämme, että valtion talousarvioon osoitetaan määrärahoja keskeisten väyliemme parantamiseen syksyn budjettiriihessä, EU:n elvytyspaketista ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmassa. Lisäksi Itä-Suomen liikenteen pääväylät tulee saada laajasti osaksi EU:n TEN-T ydinverkkoa.
Kunnioittavasti
Etelä-Karjalan liitto, maakuntajohtaja Satu Sikanen
Etelä-Savon maakuntaliitto, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Kainuun liitto, maakuntajohtaja Pentti Malinen
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Risto Poutiainen
Pohjois-Savon liitto, maakuntajohtaja Marko Korhonen
Etelä-Karjalan kauppakamari, toimitusjohtaja Mika Peltonen
Etelä-Savon kauppakamari, toimitusjohtaja Teppo Leinonen
Kuopion alueen kauppakamari, toimitusjohtaja Kaija Savolainen
Oulun kauppakamari/Kainuun ja Koillismaan kauppakamariosastot, toimitusjohtaja Jari Tuovinen
Pohjois-Karjalan kauppakamari, toimitusjohtaja Matti Vuojärvi