Pohjois-Savon yritysten ja henkilöstön määrä sekä liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulla. Tahtotila elinvoiman parantamiseen on korkea. Alueen strategisena tavoitteena on tuplata vientiyritysten määrä vuosikymmenen vuoteen 2030 mennessä.
Kasvun esteeksi on muodostunut kroonistunut osaajapula. Kauppakamariryhmän selvityksen mukaan Pohjois-Savossa yli 84 % yrityksistä kokee pulaa/paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Vastaajista 75 % kokee, että osaajapula rajoittaa kasvua ja liiketoimintaa.
Elinkeinoelämän suhdannetilanne (EU:n harmonisoitu suhdannekysely) kääntyi positiiviseksi kesän aikana ja kasvu vahvistui. Erittäin huolestuttavaa on kuitenkin se, että suhdannenäkymien ennakoidaan huonontuvan lähitulevaisuudessa. Osaajatarve on koko ajan pahentunut ja on Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla maan pahin. Kasvu jäävä pyrähdykseksi, ellei osaajapulaa pystytä ratkaisemaan pikaisesti. Tarve koulutuksen lisäämiselle ja monipuolistamiselle on ilmeinen.
Kolme tärkeintä alaa, joille osaajia pohjois-Savossa tarvitaan akuutisti, ovat tekniikan alat, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä tietojenkäsittely ja tietoliikenne. Yritysten mielestä keskeisimmät tavat ratkaista akuuttia osaajapulaa ovat: yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen, tutkinto-, muunto- ja täydennyskoulutusten määrän lisääminen sekä koulutuksen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Osaajatarpeeseen vastaaminen edellyttää koulutustarjonnan joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä. Tutkintokoulutusten ohella tarvitaan laajaa kirjoa myös suppeampia osaamiskokonaisuuksia, moduuleja ja tutkinnonosia.
UEF:n ja Savonian esittämät uudet koulutusvastuut vastaavat elinkeinoelämän akuuttiin tarpeeseen. Koulutus ja uudet osaajat parantavat myös yritysten edellytyksiä investoida ja sijoittua Pohjois-Savoon, mutta pula osaajista hidastaa investointien toteutumista.
Kannanottonamme haluamme todeta, että pidämme Itä-Suomen yliopiston (tekniikan ala) ja Savonia-ammattikorkeakoulun (tietojenkäsittelyn ja tuotantotalouden) opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemiä esityksiä koulutusvastuiden myöntämistä erittäin tärkeinä. Em. koulutuksen käynnistämiselle on yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta painavat perusteet: tietojenkäsittelyn, tekniikan ja tuotantotalouden koulutuskokonaisuudet helpottavat merkittävästi alan osaajien saatavuutta itäisessä Suomessa, mahdollistavat yritysten panoksia ICT- ja tekniikan alan kehitykseen sekä parantavat yritysten toimintaympäristön kilpailukykyä Pohjois-Savossa.
Kunnioittaen,
Kuopion alueen kauppakamari on liikkeellepaneva voima alueemme kasvulle ja elinvoimaisuudelle. Kauppakamarin yli 900 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.
Pohjois-Savon kärkitoimialoja ovat kone- ja energiateknologia, puunjalostus, elintarvikkeet, terveysteknologia ja hyvinvointi, matkailu, vesi ja biojalostus. Maakunnan elinkeinoelämällä on tahtoa kehittyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Liikevaihdon kasvu on ennen koronaa ollut jopa muuta maata vahvempaa. Vuonna 2020 pandemiasta seurannut liikevaihdon lasku oli vähäinen (0,4 %), kun koko maassa liikevaihto laski huomattavasti (4,3 %). Maakunnan yritysten liikevaihto vuonna 2020 oli yli 13 miljardia euroa ja vienti yli 2.1 miljardia euroa.
