Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit vetoavat, ettei yritysten verotusta kiristetä seuraavalla hallituskaudella. Pysyvälle kasvu-uralle pääsy edellyttää kauppakamarien mukaan sitä, että rakenteellisiin ongelmiin tartutaan ja että yritysten, yrittäjyyden ja yksityisten investointien kannusteet ovat kunnossa. Suomessa on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö, erityisesti suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihimme. Verokiilalaskurilla voi selvittää nykyiset työllistämisen kustannukset ja palkankorotuksesta käteen jäävän osuuden verojen ja maksujen jälkeen.
Kauppakamarit esittävät yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan, että ansiotuloverotusta tulisi keventää kahdella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa, sillä kireä työn verotus haittaa kilpailukykyä.
”Tulevalla hallituskaudella on varmistettava, että toimintaympäristö Suomessa on yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain niin pystymme varmistamaan, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kauppakamarien mukaan yritysten viesti on ollut selvä – yritysverojärjestelmä on pidettävä kansainvälisesti kilpailukykyisenä, eikä yritysten ja yrittäjien verotusta tule kiristää. Kauppakamareiden kyselyn mukaan työn verotuksen alentaminen nähdään paikallisen sopimisen lisäämisen ohella keskeisimpänä toimenpiteenä kilpailukyvyn parantamiseksi. Yrityksistä 75 prosenttia näki ansiotuloveron alentamisen tärkeimpänä veronalennuksen keinona.
”Pohjois-Savon ja itäisen Suomen kasvun kannalta ennustettavuus on äärimmäisen tärkeää. Nykyinen geopoliittinen tilanne on haastanut yritysten investointisuunnitelmia. Tarvitsemmekin vakautta ja kansainvälistä kilpailukyvykkyyttä uuden kasvun rakentamiseen”, painottaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
”Työn verotuksen alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä vaikuttaisi n. 2,6 miljoonan henkilön tulotasoon, keskimäärin noin 800 euroa vuodessa. Uudistus keventäisi verotusta yhteensä noin kahdella miljardilla eurolla. Työn verotuksen alentaminen tulisi toteuttaa osana vihreää verouudista niin, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verotuksesta kulutuksen ja haittaverotuksen suuntaan”, sanoo Romakkaniemi.
Kauppakamarit painottavat, että työn verotuksen alentaminen toisi lisääntyneenä työnä ja kasvaneena aktiivisuutena ja kulutuksena osan kustannuksista takaisin julkisen sektorin käyttöön. Tutkimuskirjallisuuden mukaan palautuva osuus voisi olla 30–50 prosenttia kustannuksista.
Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.