Kauppakamarikyselyn mukaan lähes puolet yrityksistä kokee vastavalmistuneiden ammattiosaamisen heikentyneen ja hieman yli 60 prosenttia kokee, että oppilaitokset eivät tuota tarpeeksi osaajia yritysten tarpeisiin. Jos ammattiosaaminen rapautuu, on se huolestuttavaa Suomen kilpailukyvyn kannalta. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi yritykset tiivistäisivät oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä kehittäisivät koulutuksen sisältöjä vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.
Kauppakamarikyselyn mukaan noin 43 prosenttia yrityksistä kokee, että vastavalmistuneiden ammattiosaaminen on heikentynyt viime vuosina. Noin 30 prosenttia kokee ammattiosaamisen pysyneen samalla tasolla ja noin 14 prosenttia parantuneen.
Kauppakamarit näkevät tarpeelliseksi selvittää ilmiötä tarkemmin kansallisella tasolla, sillä korkea osaaminen on Suomelle tärkeä kilpailukykytekijä.
”Yritysten kokemus vastavalmistuneiden ammattiosaamisen heikentymisestä on todella huolestuttava uutinen. Tarvitsemme enemmän tietoa ilmiöstä, sen laajuudesta ja syvyydestä. Jos ammattiosaamisen lasku ilmenee myös tarkemmista tutkimuksista, pitää korjaavien liikkeiden tapahtua nopeasti. Kauppakamarikyselyn tuloksien perusteella hälytyskellojen tulisi soida, sillä Suomella ei ole varaa siihen, ettei koulutusjärjestelmämme enää tuottaisi yhtä hyvää ammattiosaamista, kuin aiemmin”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
60 prosentti yrityksistä kokee, etteivät oppilaitokset kouluta tarpeeksi osaajia
Kauppakamarikyselyn mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Kun yrityksiltä kysytään keinoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, nousee kärkeen kaksi asiaa. Hieman yli 70 prosenttia piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä ja hieman alle 70 prosenttia koulutuksen sisältöjen kehittämistä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.
”Yritykset ja oppilaitokset tekevät jo nyt yhteistyötä, mutta kauppakamarikyselyn tulokset osoittavat selvästi, että yhteistyötä on vielä syytä syventää. Oppilaitokset eivät voi elää tyhjiössä, vaan niiden on palveltava myös elinkeinoelämän tarpeita. Siksi aktiiviset ja mutkattomat suhteet alueen yrityksiin ovat välttämättömiä”, sanoo Valtonen.
”Pohjois-Savossa elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyö on todella tiivistä ja mutkatonta. On ilo saada tehdä pitkäjänteisesti yhteistyötä ja olla mukana kehittämässä koulutusta palvelemaan yritysten osaajatarpeita. Hienoja esimerkkejä tästä ovat uudet koulutusvastuut Itä-Suomen yliopistossa DI- koulutuksessa ja Savonia ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn ja tuotantotalouden koulutuksessa. Silti meidän pitää pystyä vielä nopeammin ja ketterämmin niin yrityksissä ennakoimaan tulevia osaamistarpeita kuin oppilaitoksissa muokkaamaan opetussisältöjä. Korkea ja monipuolinen osaaminen takaa maakuntamme menestymisen”, korostaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
Keskuskauppakamarin mukaan yksi keskeinen keino vastata osaajapulaan tulevaisuudessa on varmistaa riittävät koulutusmäärät ala- ja aluekohtaisten tarpeiden mukaan. Kauppakamarikyselyn mukaan hieman yli 60 prosenttia kokee, että oppilaitokset eivät kouluta tarpeeksi osaajia yritysten tarpeisiin. Valtonen muistuttaa, että koulutusmäärien kasvattaminen vaatii myös riittävän rahoituksen, jotta koulutuksen laatu ei kärsi.
Yrityksillä on vaihtelevat kokemukset oppilaitosten tuottaman koulutuksen sisältöjen vastaavuudesta yritysten tarpeisiin. Noin 20 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että koulutusten sisällöt vastaavat hyvin yritysten tarpeisiin ja noin 30 prosenttia kokee koulutusten sisältöjen vastaavan heikosti yritysten tarpeisiin.
”Tilanne, ei ole huono, mutta parannettavaa löytyy. Tarvitsemme lisää joustavuutta koulutusjärjestelmään, jotta oppilaitokset ja yritykset voivat yhteistyössä suunnata alueen koulutustarjontaa tarpeen mukaan. Olemme esittäneet koulutusvastuiden ja koulutusmäärien sääntelyn keventämistä, jotta koulutusjärjestelmän reagointikykyä ja -nopeutta voidaan parantaa”, sanoo Valtonen.
Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1780 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea. Pohjois-Savosta kyselyyn vastasi 88 yritystä.