Pääkirjoitus Kauppakamarilehdessä 1/2025
Itäisessä Suomessa keskustelu helposti keskittyy olosuhteiden parjaamiseen, vanhoista rakenteista kiinnipitämiseen sekä alueen negatiiviseen brändäämiseen. Syntyykö kasvu, vetovoima ja elinvoima sitä kautta vai kiihdyttääkö se itse asiassa kurjistumista ja omaisuuden arvonalennusta?
Yritysten viesti on harvinaisen selvä: tahtotila on kasvaa! Kauppakamarin Kasvu³-strategia maakunnan veturiyritykset ovat sen selkeästi sanoittaneet: Kuopion alueen kauppakamari on tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima. Kyse on siis asenteesta ja teoista. Olosuhdemuutokset ovat väistämättömiä, niiden tahti on vain kiihtynyt ja epävarmuustekijät lisääntyneet. Virtaavassa vedessä ei pysy edes paikallaan ilman jatkuvaa kehittymistä. Systemaattinen skenaario- ja strategiatyö on meidän vetureissamme arkipäivää, vain ennakoimalla on askeleen edellä. Tärkeintä on, että tahtotila ja suunta (visio) ovat kunnianhimoisia ja kirkkaita.
Elinkeinoelämä haluaa haastaa kuntia, hyvinvointialueita ja päättäjiä rohkeaan strategiatyöhön. Millainen kunta ja alue haluamme olla vuonna 2030, 2040 ja 2050? Miten palvelut rahoitetaan ja tuotetaan? Missä alueen ja kunnan vahvuudet ovat? Kuinka kestävää kasvua alueilla ja kunnissa voidaan rakentaa yhdessä?
Tottakai, toimintaympäristön kilpailukykytekijöiden, kuten infran, osaavan työvoiman ja rahoitus-/verotuskysymysten, tulee olla elinkeinoelämällä ja ihmisille kasvua edellyttävässä kunnossa. Pohjois-Savossa suuntaa on vahvasti korjattu: Valtatie 5:n 180 miljoonan rahoitus, veturiyritysten yli 14,2 miljardin investointisuunnitelmat ja yli 600 vientiryitystä (vuonna 2019 lukema oli noin 200–250).
Kysymys on siitä, mihin sarjatasoon ja viiteryhmään halutaan kuulua sekä mitä tavoitteita ja mittareita asetetaan. Kuopion väestökasvu kuuluu kaupunkien kärkikastiin ja skenaarioiden mukaan vuonna 2040 asukasmäärä lähestyy 140 000. Miksi ei 150 000 tai peräti 200 000? Haluamme, että olemme samalla viivalla C6-kaupunkin kanssa, tavoitteetkin pitää asettaa sen mukaan.
Olemme keskeistä Suomea, tavoitteenamme on, että valtatie 5, Savon rata, Kuopion lentokenttä sekä energia- ja tietoverkot nostetaan TEN-T –ydinverkkoon. Savon radan toinen raidepari rakennetaan läntisellä raideleveydellä ja Rissalan lentokentästä tulee keskeisen Suomen lentorahdin ja matkustamisen hub. Valtaväylä 5 vieressä on vety- ja biokaasuverkko ja Pohjois-Savon osaamis- ja teollisuuskeskittymät tuottavat kilpailukykyisiä puhtaan siirtymän ratkaisuja Euroopalle ja maailmalle.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennakointia, kovaa työtä ja erityisesti yhteistyötä. Vielä rohkeampaa, rehellisempää ja syvempää vuoropuhelua ja tekoja kuntien, elinkeinoelämän, tutkimus- ja oppilaitosten, päättäjien sekä muiden sidosryhmien välillä.
#menestystehdäänyhdessä
Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kaija Savolainen
managing director
kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
+358 40 514 8784
