Vastuullisuus, toimien taloudellinen kannattavuus ja mainehyöty ovat syitä, jotka ovat saaneet suomalaisyritykset tarttumaan ilmastotyöhön. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia kaikista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Reilu kolmasosa kaikista yrityksistä ja suurista yrityksistä yli 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia kertoo, että ilmastotoimista on taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. 22 prosentin mielestä taloudellista hyötyä tulee jo lyhyelläkin aikavälillä. Noin 17 prosenttia vastanneista kokee, että ilmastotoimet lisäävät kustannuksia.
Lähes 60 prosenttia yrityksistä arvioi, että ilmastotoimet ovat yritykselle joko välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi, kilpailuedun lähde tai molempia.
”Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet laajasti ilmastotoimiin sekä taloudellisista syistä että vastuullisuuden vuoksi. Tulevalta hallituskaudella yritykset odottavat kilpailukykyistä, vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, joka tukee yrityksissä jo käynnissä olevaa ilmastotyötä”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemä ilmastokysely tehtiin kohdennettuna sähköpostikyselynä 14.–16.3. Siihen vastasi 1182 erikokoista yritystä ympäri Suomen.
Yleisimmät yritysten tekemät ilmastotoimet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen. Myös materiaalitehokkuuden parantaminen, päästöttömän energian ostaminen ja kuljetusten ja työmatkojen päästöjen vähentäminen ovat suosittuja ilmastotekoja. Vain 11 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole tehnyt mitään ilmastotoimia.
”Yritysten ilmastotoimissa korostuu käytännöllisyys, kuten energiaratkaisut ja materiaali- ja jätevirtojen hallinta. Niiden avulla voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä. Energiakriisin vaikutus näkyy energiatehokkuustoimissa, joita on tehnyt yli 65 prosenttia vastaajista”, sanoo Säkkinen.
Kun ilmastotoimia tarkastellaan yrityskoon mukaan, ovat suurimmat yritykset tarttuneet ilmastotoimiin huomattavasti pienempiä yrityksiä aktiivisemmin. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen ja 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä 60 prosenttia. Suuret yritykset ovat myös aktiivisempia ja monipuolisempia ilmastotoimissa.
”Vientiyrityksillä ilmastoimien merkitys kilpailuedun lähteenä ja markkinoilla pysymisessä korostuu. Suuriin yrityksiin kohdistuu myös enemmän sääntelyä, ja niillä on käytössään enemmän resursseja ja osaamista kuin pienyrityksillä. Toimitusketjujen kautta suurten yritysten asettamat tavoitteet alkavat näkyä myös alihankkijoille, kuten kuljetusyrityksille ja konepajoille”, arvioi Säkkinen.
Ilmastotoimia ajavatkin eteenpäin vaatimukset yritysten toimitusketjuissa. Teollisuusyrityksistä 30 prosenttia nimeää tärkeäksi syyksi ilmastotoimille yritysasiakkaiden vaatimukset. Vastaavasti 40 prosenttia teollisuusyrityksistä kertoo kehittävänsä tuotteita tai palveluita, jotka auttavat asiakkaita päästövähennyksissä, ja vajaa neljännes vähentää hankkimiensa raaka-aineiden ja materiaalien päästöjä.
”Markkinat puskevat nyt vihreää siirtymää eteenpäin voimakkaasti. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yritysten kasvua ja investointeja tukevat toimet kuten osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja sujuva luvitus tukevat sekä ilmastotoimia että Suomen talouden elinvoimaisuutta,” Säkkinen toteaa.
Pohjoissavolaisten kyselyyn vastanneiden yritysten toteuttamista ilmastotoimista tärkeimmät teot olivat kyselyn valtakunnallisen linjan mukaisesti energiatehokkuuden parantaminen sekä jätteiden lajittelun kehittäminen ja hyödyntäminen.
”Meillä Pohjois-Savossa korostuu vahva energiasektori: panostamme energiatehokkuuteen, ostamme päästötöntä energiaa ja tuotamme itse päästötöntä energiaa. Yhtä lailla kärjessä on resurssiviisaus: jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen, kierrätysraaka-aineiden hyödyntäminen sekä erityisen ilahduttavasti tuotteiden tai palveluiden kehittäminen, millä vähennetään asiakkaiden päästöjä”, kertoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen ja jatkaa:
”Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut toimintaympäristöömme merkittävän muutoksen, ja itseasiassa se on nopeuttanut meidän alueemme yrityksien ilmastotoimia. Yritykset kokevat, että ilmastotoimet ovat kilpailuedun lähde ja välttämättömiä markkinoilla pysymiseksi. Meidän kannattaakin panostaa nyt vahvasti TKI-toimintaan, sillä tätä kautta saavutetaan merkittäviä hyötyjä ilmastolle, elinkeinoelämälle sekä ihmisille.”
Lisätietoja antaa:
Keskuskauppakamari
Teppo Säkkinen, elinkeino- ja ilmastoasiantuntija
teppo.sakkinen@chamber.fi puh. 050 516 2868
Kuopion alueen kauppakamari
Kaija Savolainen, toimitusjohtaja
kaija.savolainen@kuopiochamber.fi puh. 040 514 8784
