EU ja Pohjois-Savo kasvuun datan sääntelyllä?

Kuopion alueen kauppakamarin kasvuvaliokunnan puheenjohtaja Mikko Jalkanen. Kuva: Roosa Kosunen

Kirjoitus Kauppakamarilehdessä 2/2024.

Ei liene kenellekään yllätys, että dataan perustuvan digitalouden globaalit volyymit ovat hurjassa kasvussa ja data- tai digitalouteen liittyvien palveluiden ja laitteiden määrät nousevat. Suurempi yllätys lienee pikemminkin se, että yritykset Pohjois-Savossa kohtaavat datatalouden loikan täysin eri tulokulmasta kuin yritykset Pohjois-Amerikassa.

EU:ssa datataloutta koskevat lainsäädäntötoimet pyrkivät luomaan datan sisämarkkinan ja yrityksille tasavertaisia mahdollisuuksia toimia markkinalla. Tämä tehdään yhdenmukaistamalla sääntelyä, joka koskee datan jakamista, suurimpien yritysten toimintaa ja yksilöiden oikeuksia omaan dataansa. Arvopohjaisesti ajateltuna yhteiskunnan infrasta syntyvä data nähdään jatkossa enemmän yhteisenä omaisuutena, joka pitää saada kiertoon. Sosiaalisen median käytössähän nokkelimmat ovat jo aikoja sitten havainneet, että vaikka käyttäjälle tuote on ilmainen some-
alusta, alustan haltijalle tuotteen arvo koostuu meistä palveluiden käyttäjistä ja meidän tiedoistamme.

Ns. Data Actin käytännön vaikutuksena yrityksille tulee siis velvoite jakaa omaa dataansa muille, mutta myös mahdollisuus saada dataa muilta toimijoilta. Laitteet ja palvelut pitää jatkossa rakentaa sellaisina, että kaikki data on irrotettavissa ja jaettavissa säännellyssä muodossa. Toisaalta datan jakamisesta tulee saada kohtuullinen korvaus, eikä yrityssalaisuuksia tai henkilötietoja tarvitse tai edes saa jakaa. On selvää, että huomattavia rajanvetotilanteita näiden välillä tulee syntymään.

EU:n ulkopuolelta ei ole havaittavissa vastaavaa tapaa suitsia datataloutta sääntelyllä. Helsingin Sanomat kuvasikin asiaa pääkirjoituksessaan 12.3.2024 melko herättelevästi toteamalla, että ”Yhdysvallat kehittää, Eurooppa sakottaa”. Kirjoituksen viestiä korostettiin vielä vertauksella siitä, että jos kyse olisi maaottelusta, Yhdysvallat tuo kentälle huipputiimin ja EU puolestaan nipun erotuomareita. Nähtäväksi jää se, kumpi on voittava taktiikka.

Muutos on aina myös mahdollisuus ja Pohjois-Savon yritykset voivat olla paremmin valmiina muutokseen kuin vaikkapa Etelä-Euroopan yritykset, joissa EU:n normien pakottavuuteen ei aina tartuta yhtä tiukalla sääntökeskeisyydellä. Tässä muutoksessa voi jopa olla etua siitä, että suomalaiset kuuluvat EU:n kuuliaisimpiin oppilaisiin.
Jos joudut miettimään, että kuulutko sellaisiin IoT-tuotteita (Internet of Things) tai palveluita kehittäviin yrityksiin, joihin muutos vaikuttaa, niin hyvin suurella todennäköisyydellä kuulut.

Ensi töiksesi voisit vaikkapa arvioida, että

1) kuuluuko yrityksesi tuotteiden tai palveluiden laadun taikka kokoluokan puolesta Data Actin piiriin
2) millaisiin teknisiin tai sopimuksellisiin muutoksiin yritykselläsi on tarve muutoksen johdosta, ja
3) millaisia mahdollisuuksia kolmannen osapuolen jo hankkiman datan saanti voisi luoda omalle yrityksellesi?

Mikko Jalkanen toimii Kuopion alueen kauppakamarin Kasvuvaliokunnan puheenjohtajana ja Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n toimitusjohtajana sekä Kuopion toimipisteen vetäjänä. Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy on liikejuridiikkaan keskittynyt asianajotoimisto, joka työllistää noin 40 asiantuntijaa eri puolella Suomea. Jalkanen keskittyy omassa työssään yrityskauppoihin, yritysten sopimusasioihin sekä erityisesti IT-maailmaan ja teknologiaan liitännäisten asioiden hoitamiseen.

Kategoriat:Kauppakamarilehti