Vantaa, joka tunnettiin vuoteen 1972 saakka Helsingin maalaiskuntana, on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Se on erottamaton osa pääkaupunkiseutua ja Helsingin metropolialuetta. Vantaan väkiluku on samalla tasolla kuin Pohjois-Savon maakunnan eli aavistuksen alle neljännesmiljoonan. Vantaa ja kansainvälisyys liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Neljäsosa vantaalaisista on ulkomaalaistaustaisia. Vantaan väkiluvun kasvu selittyykin pitkälti maahanmuutolla ja sitä voi luonnehtia houkuttelevaksi asuinseuduksi. Vantaa voi lisäksi olla ylpeä Suomen huippua edustavista liikenneyhteyksistään, puhutaanpa sitten raiteista, teistä tai maamme tärkeimmästä lentoasemasta.
Kilpailu työvoimasta kiihtyy vuosikymmenen loppua kohti. Monet Pohjois-Savossa toimivat yksityiset ja julkiset työnantajat pitävät osaavan työvoiman saantia toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen suurena pullonkaulana. Keskustelu työvoimaan liittyvistä kysymyksistä on tärkeää, mutta samalla on varottava tarkastelemasta asiaa liian kapea-alaisesti. Keskustelua tulee ohjata laajemmin ihmiselämän kokonaisuuteen, kukaan meistä ei elä pelkästä leivästä.
Pohjois-Savon on oltava Suomen muuttajamyönteisin maakunta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Vähempään emme saa tyytyä! Sillä, muutetaanko meille ulkomailta vai maamme rajojen sisältä ei ole merkitystä. Vetovoima ratkaisee.
Puhdas ja lähellä oleva luonto, turvallinen, hyvin toimiva ja luotettava yhteiskunta, suvaitsevaiset ihmiset, hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, asumisen vaivattomuus, hyvät kouluttautumismahdollisuudet ja työpaikat. Siinä eräitä, joskaan ei välttämättä kaikkia niistä vetovoimatekijöistä, joita potentiaaliset maakuntaamme muuttamista suunnittelevat pohtivat. Luontaisten vahvuuksien varaan rakentaminen tuottaa usein parhaat tulokset.
Tärkeintä on kuitenkin huomata, että voidaksemme olla 2030-luvun alkuun mennessä Suomen houkuttelevin maakunta, meidän on kiinnitettävä huomiota työnäkökulman lisäksi useisiin muihin tekijöihin. Erityisen tärkeää on huomioida aidosti heitä, jotka ovat meille muuttokuormansa siirtäneet. Heidän näkemyksiään kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
Jopa ylitsekäymättömiltä vaikuttavat haasteet ovat ratkaistavissa keskeisten toimijoiden hyvällä yhteistyöllä. Voimme rakentaa Pohjois-Savosta maakunnan, jonne halutaan muuttaa läheltä ja kaukaa monestakin syystä. Meillä on paljon ylivoimaisia vahvuuksia, joista puhdas ja upea luonto ei ole vähäisin. Kuriositeettina Kallavesi, joka on kuitenkin aivan eri tason juttu kuin Silvolan tekojärvi, Vantaalla sijaitsevista järvistä suurin.
Mikko Paananen
Kuopion alueen kauppakamarin hallituksen jäsen
ja Ylä-Savon kauppakamariosaston varapuheenjohtaja
Miten toteutamme kasvuloikan?
Panostamalla kolmeen ”iihin” I³:
Ihmisiin
Investointeihin
Infraan
Kuopion alueen kauppakamarin strategiassa on kaksi osaa:
1) Mitattavat kasvutavoitteet, joiden puolesta työskentelemme kaikissa olosuhteissa:
– yritysten määrä
– työpaikkojen määrä
– väestön määrä
– investointien määrä
2) Elinkeinoelämän kasvuvisio, joka on mahdollinen vuoteen 2030 mennessä määrätietoisella työllä. Kasvuvision mukaisesti Pohjois-Savo on vuonna 2030 …
1). … rohkeampi kuin Tampere.
2) … kasvavampi kuin Turku.
3) … houkuttelevampi kuin Vantaa.
4) … innovatiivisempi kuin Espoo.
5) … dynaamisempi kuin Oulu.
6) … kestävämpi kuin Helsinki.
Strategiakuvaa pääset tarkastelemaan suuremmassa koossa klikkaamalla tästä.
