Espoon historia on siinä mielessä kiehtova, että suurin osa Espoosta oli vielä merenpinnan alapuolella tuhansia vuosia sitten. Se on kuitenkin noussut meren pinnasta ja viime vuosisatojen historian tapahtumien kautta muuttunut tärkeäksi innovaatioiden ja elinkeinoelämän kehdoksi sekä väestön kannalta Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.
Kaupungin kehitykseen ovat myötävaikuttaneet monet asiat. Samalla kun Espoo on hyödyntänyt Helsingin läheisyyttä, mutta kuitenkin uskaltanut kulkea omaa polkuaan. Innovaatioiden kannalta TKK:n (Teknillinen korkeakoulu, myöhemmin Aalto-yliopisto) sijoittaminen Otaniemeen, on ollut hyvin merkittävä tekijä. Sen ympärille on rakennettu toimintaympäristö, jossa koulutus, yritykset ja muut sidosryhmät ovat olleet läheisessä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä on myös auttanut yrittäjyyden, kansainvälisyyden sekä startup-toimintakulttuurien ja -ajatusmallien luomista ei vain omalla alueella, vaan myös laajemmin Suomen tasolla. Tämä on olennainen osa innovaation ja luovuuden maaperän luomisessa niin, että aivot kuin myös kädet saadaan liikkeelle yhteiskunnan kehittämisen hyväksi.
Pari viikkoa sitten olin isäntänä muutamille Aalto-yliopiston professoreille, jotka tulivat tutustumaan: mitä Pohjois-Savolle kuuluu. Jotta vierailu olisi mahdollisimman uskottava ja antoisa, luonnollisesti kävimme läpi alueen muutamien yritysten toimintaa. Vierailun aikana tutustuimme tarkemmin Ponssen ja Genelec:n toimintoihin sekä yritysten inspiroivaan historiaan. Onhan rohkaisevaa, mistä kaikki on lähtenyt liikkeelle. Mitä juuri alueen perinteet, ihmisten asenteet ja heidän innovaationsa, käsi- ja aivotyön taidot, sidosryhmien yhteistyö, savolaisen viestintä- ja markkinointitaito sekä usko ja pitkäjänteinen työ voivat saada aikaan. Sen lisäksi millainen luonto ja miten kauniit maisemat, he ihailivat. Mutta meidän tavoitteemme on olla innovatiivisempi kuin Espoo, kerroin heille. He ihmettelivät, että miten niin, ettekö jo ole?
Tämä toteamus voi tulla monilta sen jälkeen, kun he ovat nähneet mitä kaikkea Pohjos-Savossa jo on. Loistavien yritysten lisäksi monipuolinen elinkeinoelämän rakenne, rikas historia ja kulttuuri, tiedeyhteisöt kuten Itä-Suomen yliopisto, KYS, Savonia, ym. Luovasta ja käsityöstä nauttivat ihmiset antavat ainutlaatuiset edellytykset kestävälle ja tasapainoiselle kasvulle, joka pohjautuu innovaatioihin. Siellä missä Minna Canthin, Juhani Ahon, Halosten ja lukuisten muiden kulttuuritekijöiden työ laajentaa meidän mielikuvituksiamme ja uskoamme tulevaisuuteen, rohkeus, käytännöllisyys ja saumaton yhteistyö auttaa meitä panemaan asioita toimeen. Innovaatiohan on suurilta osin unelmien ja luovuuden toteuttamista. Siihen meillä on loistavat lähtökohdat ja myös lukuisia esimerkkejä tällä alueella. Kysymys on vain niiden kasvattamisesta määrällisesti, laatua unohtamatta.
Tuotetaanhan esimerkiksi noin 15 prosenttia Suomen maidosta ja maitotuotteista täällä alueella. Eiköhän tämä riittäisi uskoomme siitä, että joskus tulevaisuudessa luomme myös samaisen määrän ja vielä enemmän Suomen innovaatioista Pohjos-Savossa – vielä niin, että kaunis luontommekin nauttisi levollisesti kuin myös yhteiskuntamme?
Silloin savolaisella viestinnällä ja huumorillakin olisi kutkuttava tilaisuus maailmassa!
Siamäk Naghian Kuopion alueen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja Ylä-Savon kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja
Miten toteutamme kasvuloikan?
Panostamalla kolmeen ”iihin” I³:
Ihmisiin Investointeihin Infraan
Kuopion alueen kauppakamarin strategiassa on kaksi osaa:
1) Mitattavat kasvutavoitteet, joiden puolesta työskentelemme kaikissa olosuhteissa:
– yritysten määrä – työpaikkojen määrä – väestön määrä – investointien määrä
2) Elinkeinoelämän kasvuvisio, joka on mahdollinen vuoteen 2030 mennessä määrätietoisella työllä. Kasvuvision mukaisesti Pohjois-Savo on vuonna 2030 …
1). … rohkeampi kuin Tampere. 2) … kasvavampi kuin Turku. 3) … houkuttelevampi kuin Vantaa. 4) … innovatiivisempi kuin Espoo. 5) … dynaamisempi kuin Oulu. 6) … kestävämpi kuin Helsinki.