Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, 00023
VALTIONEUVOSTO 27.11.2024
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/34466/2023
LAUSUNTO
Itäisen Suomen tuulivoimarakentaminen
Johdanto
Työ- ja elinkeinoministeriö ja puolustusministeriö julkaisivat kesäkuussa työryhmän loppuraportin itäisen Suomen tuulivoimarakentamisesta. Työryhmän tarkoituksena oli selvittää keinoja aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi.
Yhtenä ratkaisuna raportissa esitettiin kompensaatioaluemallia. Kompensaatioalue edellyttäisi riittävän tarkkaa sijainti- ja kokotietoa alueelle rakennettavista tuulivoimaloista sekä sitoutumista ratkaisun rahoittamiseen. Kompensaatioalueen perustaminen edellyttäisi valtion siltarahoitusta sekä riittävän varmuuden siitä, että kerättävät kompensaatiomaksut kattaisivat Puolustusvoimille syntyvät ylimääräiset kustannukset halutussa määrin. Kompensaatioalue tulisi lisäksi valita niin, että tuulivoimainvestoinnit olisivat mahdollisia myös muiden rakentamista ohjaavien tekijöiden osalta.
Kompensaatioratkaisun lisäksi raportissa käsiteltiin muun muassa aluevalvonnan teknisiä ratkaisuja, tuulivoimarakentamisen koordinaation lisäämistä sekä Puolustusvoimien lausuntomenettelyn kehittämistä.
Tavoitteet
Kuulemisen tavoitteena on selvittää raportissa esitettyjen vaihtoehtojen toteutettavuutta keskittyen erityisesti kompensaatioratkaisuun. Lisäksi lausunnonantajat voivat esittää yleisiä näkemyksiä raportin sisällöstä ja johtopäätöksistä mukaan lukien toiveet koordinaation lisäämisestä.
Kompensaatioalueen muodostamisen edellytyksenä on tarkempi tieto rahoituksesta ja yritysten valmiudesta sitoutua kustannusten rahoittamiseen. Siten tuulivoima-alan yrityksiä pyydetään ottamaan kantaa erityisesti kompensaatiomallin rahoitukseen. Raportissa on esitetty arviot kompensaatiomallin kustannuksista tuulivoimalaa kohden erilaisissa skenaarioissa. Etenemisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat:
• Kuinka paljon kompensaatiomaksua yrityksenne olisi valmis maksamaan (euroa/tuulivoimala)?
• Mikäli oletetaan, ettei valtio tai muu julkinen taho osallistu kompensaation kustannuksiin, olisiko yrityksellänne kiinnostusta rakentaa tuulivoimaa kompensaatioalueelle? Tällöin yritysten tulisi kattaa kompensaatiomaksu kokonaisuudessaan.
• Kuinka suuren vakuusmaksun yrityksenne olisi valmis maksamaan mahdollisuudesta rakentaa kompensaatioalueelle? Vakuusmaksulla pyrittäisiin hallitsemaan riskiä kompensaatioalueen kustannusten kattamisesta sekä sitouttamaan tuulivoimahankkeiden syntyminen kompensaatioalueelle tai kompensaatioalueille.
• Millä muilla tavoin yrityksenne pystyisi osoittamaan sitoumuksen kompensaatioalueen kehittämiseen?
Lausunnonantajilta pyydetään lisäksi ehdotuksia kompensaatioalueista tai alueen osasta. Raportissa on esitetty, että kompensaatioalueen tulisi olla vähintään kahden maakunnan kokoinen. Ehdotus tulisi perustella vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
• Kuinka paljon tuulivoimaa alueelle olisi mahdollista rakentaa kompensaatioratkaisun myötä?
• Miten ehdotuksessa on huomioitu muut rakentamista ohjaavat tekijät? Muilla ohjaavilla tekijöillä tarkoitetaan muun muassa tuulivoiman paikallista hyväksyttävyyttä, luontoarvoja sekä alueelle suunniteltuja sähköä kuluttavia investointeja.
Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua itäisen Suomen tuulivoimarakentamisesta.
Pohjois-Savon elinkeinoelämä on hyvin monipuolinen – pitkään historiaan, korkeaan osaamiseen ja jalostusasteeseen nojaava. Reilun 90:n veturiyrityksen investointisuunnitelmat vuoteen 2035 ovat jopa 13.1 miljardia euroa. Tästä energiatoimialan investointisuunnitelmat ovat yli 6,2 miljardia euroa.
Pohjois-Savossa on Euroopalle neljä (4) erittäin kriittistä osaamis- ja teollisuuskeskittymää (oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä veturiyritykset ja alihankinta-/arvoverkot):
• Maatalous, korkean arvon elintarviketeollisuus, solumaatalous (mm. Valio, Olvi, Finnforel)
• Lääketeollisuus ja terveysteknologia (mm. FinVector, Charles River Laboratories, Aurealis Therapeutics, Marginum)
• Puhtaan siirtymän toimialat (energia, metsä/bio, kaivos, digi) (mm. Andritz, Sumitomo, Aikawa Fiber Techonologies, Stora Enso, Keitele Group, Mondi Powerflute, Yara)
o Puhdas ja huokea energia: aurinko, tuuli, CO2, ydinvoima, varastointi
o Kriittiset mineraalit
o Kriittiset ICT-teknologiaosaamiset ja datakeskukset
• Kone- ja puolustusteollisuus (mm. Ponsse, Normet, Junttan, Honeywell)
Itäisen Suomen ohjelmalausunnossa Kuopion alueen kauppakamari tuo perustellusti esiin valtaväylä 5:n nostamisen TENT- T-ydinverkkoon. Valtaväylä 5:n läheisyydessä on jo olemassa korkeaa energiaosaamista ja hankkeita. Lisäksi väylän varrella sijaitsee merkittävää potentiaalia uusiutuvalle energialle (aurinko, tuuli, ydinvoima, biokaasu, vety sekä muut jatkojalostettavat tulevaisuuden polttoaineet). Panostettaessa systemaattisesti TEN-T-ydinverkkoon nostettavan valtaväylä 5:n rakentamiseen on sen yhteyteen hyödyllistä rakentaa kattavat vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausverkostot sekä erityisesti biokaasu- ja vetyverkot (putkisto). Tämä osaltaan toimisi huoltovarmuusverkkona läntiselle vetyputkistolle. Biokaasu/vetyrengasreitin rakentamista Keski-Suomen kautta on myös tarpeen tarkastella.
Kuopion alueen kauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että itäiseen Suomeen (Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) rakennetaan aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisen mahdollistava kattava kompensaatioalue. Tuulivoima kytkeytyy vahvasti myös muihin energiamuotoihin, muihin puhtaan siirtymän toimialoihin ja ennen kaikkea Suomen kilpailukykyyn.
Kompensaation hinta maasijoitteisella valvontajärjestelmällä toteutettuna on noin 190–300 miljoonaa euroa/alue ja noin 600–900 miljoonaa euroa kaikilla alueilla noin 30 vuoden jaksolla. Rahoitus edellyttää poliittista päätöstä valtion siltarahoituksesta. Kuopion alueen kauppakamari näkee kompensaatioaluepäätöksen tärkeänä kasvun vauhdituksen tekijänä. Kuten raportissa todetaan, panostukset tuulivoimaan itäisessä Suomessa tasaavat energiajärjestelmää ja energiamarkkinaa, mikä osaltaan houkuttelee Suomeen uusia investointeja, työpaikkoja sekä verotuloja.
On kuitenkin huomioitava, että kompensaatioalueen ratkaisut mahdollistuvat nopeimmillaan 2030-luvulla. Pohjois- Savossa on tuulivoimasta (kielteisen lausunnon saaneita hankkeita) riippuvia – merkittäviä – puhtaan energian hankkeita (esim. Riikinvoima). On tärkeää löytää ratkaisuja, miten näitä teollisten keskittymien rakentamista vauhditetaan välittömästi. Ylipäätään päätöksellä kompensaatioalueen rakentamisesta luodaan itäisestä Suomesta vakaa ja houkutteleva investointiympäristö myös muille toimialoille.
Kunnioittavasti
Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari
Kuopion alueen kauppakamari Kuopion alueenkauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 900 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.
Tarkastele lausuntoa PDF-muodossa.
Lisätietoja:
Kaija Savolainen
managing director
kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
+358 40 514 8784
