Pohjois-Savon hyvinvointialue, aluevaltuusto Avoin kirje 22.4.2025
Pohjois-Savon mediat
SOTEPALVELUIDEN KESKITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA EI OLE VAIN RISKI ELINKEINOELÄMÄLLE, VAAN SE ON MYÖS VAKAVA TURVALLISUUSRISKI – ERIKOISSAIRAANHOIDON KOLMINAPAISUUS ON SÄILYTETTÄVÄ POHJOIS-SAVOSSA
Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti. Tämä on asettanut Suomen uuden tilanteen eteen. Yhteiskunnan tulee varautua epävarmaan tulevaisuuteen ja arvioida uudelleen päätöksiä, rakenteita ja toimintatapoja kokonaisturvallisuuden, puolustuksen, kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden, terveydenhuollon sekä elinvoiman perusteella. Katsomme, että uudessa geopoliittisessa tilanteessa sote- ja pelastustoimessa itäisen Suomen sotepalveluiden keskittäminen on kasvava ja vakava riski. Erikoissairaanhoidon palveluja on tuotettava Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa myös tulevaisuudessa.
Kuopion alueen kauppakamarin hallitus ilmaisee syvän huolen sotepalveluiden saatavuuden osalta. Koko Pohjois-Savossa elinkeinoelämän liikevaihto vuonna 2023 oli yli 15,2 miljardia euroa ja vienti lähes 2,7 miljardia euroa. Ylä-Savon ja Varkauden alueen yritysten liikevaihto vuonna oli lähes 5,4 miljardia euroa ja vienti 1,470 miljardia euroa. Alueista kumpikin on noin kolmannes ja yhdessä noin 70 prosenttia maakunnan viennistä.
Yrityksillä on tahtotila kasvaa ja työllistää, sitä kautta tuottaa verotuloja kuntien ja alueiden palvelutuotantoon. Yritysten ja yksilöiden kyvyssä toimia erilaisissa tilanteissa on kyse myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Huoltovarmuus ja puolustus on muutakin kuin puolustusvoimat, jotka myös tarvitsevat kriisitilanteessa toimivia terveyspalveluja. Alueen vahvat toimialat, kuten kone-, energia- ja elintarviketeollisuus ovat Suomen huoltovarmuudelle ja puolustukselle kriittisiä. Ne tarvitsevat palveluita työvoiman houkuttelemiseksi ja pitämiseksi sekä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi muuttuvissa tilanteissa. Erikoissairaanhoidon palveluilla on konkreettinen vaikutus yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Iisalmessa ja Varkaudessa tuotetut erikoissairaanhoidon palvelut täydentävät yritysten ja maatilojen työterveydenhuoltoa. Tarjonnan on vastattava myös perheiden tarpeisiin. Toimiva terveydenhuolto on kriittinen osa tätä kokonaisuutta rauhassa ja etenkin kriisissä.
Supistuksien, säästöjen ja keskittämisen sijaan tulisi harkita tarkoituksellista hajautetun ja suojatun kapasiteetin luomista mahdollista kriisitilannetta varten. Sote- ja pelastuspalvelut tulisi toteuttaa niin, että mahdollisessa kriisitilanteessa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ei ole niin helppo lamauttaa kuin jos kaikki toiminnot on keskistetty yhteen paikkaan. Samanlainen hajauttamiskehitys on tarpeellinen myös energiantuotannon, sähköverkkojen ja muun kriittisen toiminnan kanssa. Esimerkit Ukrainasta kertovat karua kieltä siitä, miten kriisitilanteessa yhteiskunnan kriittiset toiminnot energian tuotannosta jakeluun, sairaaloihin ja pelastustoimeen pyritään lamauttamaan. Kansalaisia kehoitetaan varautumaan kriisitilanteita varten kotivaralla. Toimintojen harkittu hajauttamisen tulisi olla samaa varautumiskehitystä yhteiskunnan tasolla. Itäinen-Suomi pitää sisällään kokonaisuudessaan Itä-Lapin, Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Savon. Euroopan arvaamattomalla itärajalla varautumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Itäisen Suomen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistaminen on kansallinen sekä myös Euroopan ajankohtainen ja elintärkeä kysymys. Sotepalvelujen heikentämisellä on suora ja pitkäaikainen vaikutus Itä-Suomen turvallisuuteen, puolustukseen, elinvoimaan, työllistämiseen ja verotulojen kertymiseen.
Elinkeinoelämä pitää tärkeänä, että julkista taloutta tasapainotetaan, palvelurakenteita ja -malleja uudistetaan. Ratkaisevaa on myös kehittää hyvinvointialueiden rahoitusmallia. Malliin tulee lisätä yksi uusi muuttuja, elinvoimakehitys. Tämä huomioisi erityisesti Pohjois-Savon eri alueiden elinkeinoelämän kehityksen sekä tarpeet. Rahoitusmallia tulisi selvittää myös sen osalta, miten hyvinvointialueet voisivat kasvattaa tuloja (mm. TKI-testauspalvelu, infravuokraus, terveysmatkailu) menettämättä perusrahoitusta ja vääristämättä markkinoiden toimintaa. Lisäksi tärkeää on kiihdyttää start up -toimintaan hyvinvointialueen, yliopistollisen keskussairaalan ja Itä-Suomen yliopiston sekä muiden oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa vahvassa yhteistyössä.
Hyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenet, esitämme pyynnön saada tavata teitä ja keskustella yhdessä kustannustehokkaan ja kokonaisturvallisuutta tukevan soteverkoston rakentamisesta tässä haastavassa tilanteessa. Olemme valmiit jakamaan osaamistamme julkishallinnon käyttöön ja yhdessä pohtimaan toimintojen tehostamista, riskien arviointia, varautumista, tulonhankintaa sekä kehittämistä. Vaikea aika vaatii kaikkien toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Uskomme, että yhteistyöllä voimme vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta niin, että kykenemme vastaamaan uuden geopoliittisen tilanteen luomaan haasteeseen.
Kunnioittaen,
Kuopion alueen kauppakamarin hallitus
Kuopion alueen kauppakamari Kuopion alueenkauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 900 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.
Lisätietoja:
Kuopion alueen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja
Siamäk Naghian
siamak.naghian@genelec.com
