Kuopion alueen kauppakamari ja Pohjois-Karjalan kauppakamari luovuttivat yhteisen kannanoton itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajille tiistaina 15.8.2022 Outokummussa. Kauppakamareiden hallituksen tapasivat ja keskustelivat kansanedustajien kanssa Outokummussa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon elinkeinoelämälle tärkeistä kilpailukykyteemoista.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Itä-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yrityksiin on merkittävät. Tarkasteltaessa vientiä (EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle) Kuopion alueen kauppakamarin vahvistamien alkuperätodistusten perusteella, Pohjois-Savon tärkein vientimaa on ollut Venäjä. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan osuus viennistä on ollut lähes 20 % Pohjois-Savon viennistä. Venäjän osuus pohjoiskarjalaisyritysten viennistä on ollut noin sadan miljoonan euron eli 8 – 10 % luokkaa, prosenttiosuuden ollessa jonkin verran suurempi kuin valtakunnallisesti Nyt vienti on romahtanut. Tuotannon, viennin ja tuonnin lisäksi seuraukset ulottuvat laajasti alihankintaketjuihin. Toimintaympäristön muutoksien vaikutukset ovat Itä-Suomessa keskimääräistä suurempia muuhun maahan verrattuna.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon huippuosaamista ja kärkitoimialoja ovat kone- ja energiateknologiateollisuus, puunjalostus ja metsäbiotalous, kaivannaisteollisuus, fotoniikka, elintarvikkeet, terveysteknologia ja hyvinvointi, matkailu ja luovat alat, muovi, vesi ja biojalostus. Molempien maakuntien yrityksillä on suunnitelmia kehittyä, kasvaa sekä kansainvälistyä sekä lisätä keskinäistä yhteistyötä. Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan viennin arvo oli 1,2 miljardia euroa ja Pohjois-Savon 2,56 miljardia euroa.
Vallitseva pitkittynyt geopoliittinen tilanne on vaikuttanut suoraan ja välillisesti yritysten liiketoimintaan ja suhdanne-ennusteet ovat syksystä 2021 huonontuneet edelleen. Yritysten kannattavuus sekä kilpailukyky on heikentynyt huomattavasti ja sillä suora vaikutus myös työllistämiseen ja verotuloihin. Erityisesti materiaalien, raaka-aineiden, komponenttien, energian ja logistiikan kustannukset ovat nousseet merkittävästi sekä globaalit toimitusketjut vaikeutuneet ja hidastuneet (pula konteista, rahdista, kuljettajista). Lisäksi kun Saimaan kanavan käytön pysähtyminen siirtää vuosittain 52 500 ajoneuvoyhdistelmän rahdin teille ja raiteille, on tarve itäisen infran parantamiseen välttämätön.
Erityisesti vaikutuksia kohdistuu maatalouteen, matkailuun ja (kausi)työvoiman saatavuuteen. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat merkittäviä marjan-, maidon ja naudanlihantuottajia, missä tuotantokustannusten korkea kasvu vaikuttaa kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen. Pitkittynyt kriisi ja hyökkäyssodasta seurannut maariski on romahduttanut kv-matkailijoiden määrän ja investointeja siirretään sekä perutaan. Samalla erityisesti alkutuotannon, mutta myös muilla toimialoilla hyödynnetty kausityövoiman puuttuminen pahentaa lisää maakuntien osaajapulaa.
Kannanottonamme vetoamme itäisen Suomen kilpailukyvyn puolesta. Elinkeinoelämä ja yhteiskunta Itä-Suomessa tarvitsevat huomattavia panostuksia sopeutuakseen ja parantamaan kilpailukykyä sekä kannattavuutta. Kauppakamarit näkevät, että toimenpiteet tulee kohdistaa maakuntien vahvuuksiin ja toimintaympäristön muutoksista seuraaviin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä luovat merkittäviä mahdollisuuksia kone- ja energiateknologiateollisuudelle ja erityisesti myös maa- ja metsätalouteen, elintarviketeollisuuteen sekä matkailuun. Kyse on myös huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta sekä maariskin vähentämisestä sekä Suomelta ja siten koko läntiseltä maailmalta. Valtion tuleekin kohdistaa rahoitusta maakunnan kärkiklustereiden kehittämiseen.
Esitämmekin, että nopeat toimenpiteet tulisi kohdentaa seuraavasti:
- Nopeat investoinnit infraan parantamaan kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä huoltovarmuutta
- Vahvat panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen maakunnan keihäänkärkialoilla
- Investoinnit vihreään siirtymään, energiaan (mm. tuulivoima) ja huoltovarmuuteen
Kunnioittaen,
Jaana Reimasto-Heiskanen, hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari
Jere Räisänen, hallituksen puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari
Kaija Savolainen, toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari
Antti Toivanen, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari
Lisätietoja:
Pohjois-Karjalan kauppakamari, toimitusjohtaja Antti Toivanen, p. 050 327 7732, antti.toivanen@kauppakamari.fi
Kuopion alueen kauppakamari, toimitusjohtaja Kaija Savolainen, p. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
Kuopion alueen kauppakamari on liikkeellepaneva voima alueemme kasvulle ja elinvoimaisuudelle. Kauppakamarin yli 940 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.
Pohjois-Karjalan kauppakamari huolehtii siitä, että maakunta tarjoaa kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan ympäristön, joka mahdollistaa yritysten menestymisen ja kasvun. Pohjois-Karjalan kauppakamariin kuuluu tällä hetkellä yli 650 jäsentä, jotka työllistävät yhteensä liki 31 000 työntekijää ja tuottavat suurimman osan maakunnan yritysten liikevaihdosta.
