Tuoreimman kauppakamarien jäsenyritykselleen toteuttaman suhdannekyselyn tulokset ovat kautta linjan heikompia kuin aiemmin tänä vuonna toteutetuissa kauppakamarikyselyissä. Oman toimialansa tunnelmia optimistisina pitää vain 20 prosenttia vastanneista. Kohonneet kustannukset ja palkkojen korotuspaineet koettelevat yrityksiä ja yli 40 prosenttia arvioi yrityksensä kannattavuuden heikkenevän ensi vuonna. Työvoiman kysyntä on jatkunut vastatuulitekijöistä huolimatta yllättävän vahvana, mutta heikentynyt suhdannetilanne näkyy työmarkkinoilla vasta viiveellä, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti.
Yritysten arviot suhdannekehityksestä jatkoivat heikkenemistään joulukuussa toteutetussa kauppakamarikyselyssä. Kyselyyn vastasi yli 1600 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea.
Yrityksistä optimistisina oman toimialansa tunnelmia piti vain 20 prosenttia, kun pessimistien osuus oli lähes 40 prosenttia. Loput vastaajat pitivät tunnelmia toimialoillaan tavanomaisina. Erityisen pessimistisiksi tunnelmia kuvataan kaupan ja rakentamisen alalla. Sen sijaan palvelualoilla tilannetta arvioidaan optimistisemmin. Teollisuuden toimialat asettuvat ääripäiden väliin.
”Suhdannetilanne on kokonaisuudessa jossain määrin ristiriitainen. Työvoiman kysynnästä huolimatta oman toimialan vallitsevia tunnelmia kuvataan keskimäärin varsin pessimistisesti, mikä todennäköisesti heijastelee epävarmuutta tulevasta”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kustannusten nousu ja palkankorotuspaineet koettelevat yritysten kannattavuutta
Vastaajista yli 41 prosenttia arvioi kannattavuutensa heikkenevän ensi vuonna ja vain 23,5 prosenttia uskoo kannattavuuden paranemiseen. Liikevaihdon laskua seuraavan kuuden kuukauden aikana odottaa silti vain neljännes vastaajista. Reilut 26 prosenttia arvioi liikevaihdon kasvavan ja loput vastaajat ennakoivat liikevaihdon pysymistä ennallaan.
Appelqvistin mukaan kannattavuuden lasku kertoo siitä, ettei yritysten kohtaamia laajasti nousseita tuotantokustannuksia ole erityisen helppo siirtää täysimääräisesti loppuasiakkaille. Jatkossa oman lisäpaineensa tilanteeseen tuo myös palkkakustannusten nousu.
”Valtaosta vastaajista ennakoi keskimääräisen palkkatason nousevan seuraavan puolen vuoden aikana. Odotukset palkkojen noususta ovat sikäli ymmärrettäviä, että reaalisesti palkkojen ostovoima laskee jopa historiallisen paljon, mikä tuo painetta korotuksiin. Samaan aikaan on ymmärrettävä, että tuotantokustannusten ja energian kallistuminen eivät keskimäärin synnytä yrityksiin palkannousuvaraa”, Appelqvist sanoo.
”Pohjois-Savon monipuolinen toimialarakenne hieman helpottaa tulevan taantuman vaikutuksia. Yrityksissämme odotukset ovat molempia ääripäitä verrattuna kansalliseen keskiarvoon: 22 prosenttia pitää oman toimialan tunnelmia optimistisina ja pessimistisinä noin 44 prosenttia”, kertoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
Osaavan työvoiman saatavuus ja raaka-aineiden kallistuminen rajoittavat merkittävästi tuotantoa
Kyselyn mukaan ainoastaan hieman yli 17 prosenttia yrityksistä ennakoi henkilöstömääränsä supistuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Noin 25 prosenttia yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä kasvavan edelleen ja loput vastaajista ennakoi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.
Yrityksissä nähtiin osaavan työvoiman saatavuuden olevan yhä jopa merkittävin tuotannon rajoite (40%). Kaksi muuta keskeisintä estettä ovat raaka-aineiden kallistuminen (39%) ja kysyntätilanteen heikentyminen (37%).
”Työvoiman kysyntä on säilynyt yllättävän vahvana talouden vastatuulitekijöistä huolimatta, vaikka avoimien työpaikkojen määrän osalta huippu on jo ohitettu. Suhdannetilanteen heikkeneminen välittyy kuitenkin juuri nyt työmarkkinoille hyvin hitaasti osin lähtötilanteessa vallinneesta työvoimapulasta johtuen”, arvioi Appelqvist.
”Meillä suurin tuotannon rajoite on myös osaavan työvoiman saatavuus. Itse asiassa Pohjois-Savossa lukema on suurempi (44%) kuin Suomessa keskimäärin (40%). Kun taantumasta ennakoidaan lyhyttä, onkin tärkeää pitää kiinni osaavasta työvoimasta, että kasvu voi jatkua matalan kuopan jälkeen”, Savolainen jatkaa.
Investointinäkymiä painavat epävarmuus ja rahoituksen kallistuminen
Valtaosassa yrityksiä riittää silti luottoa investointien tekemiseen ensi vuonnakin. Kyselyn mukaan 66 prosenttia yrityksistä ennakoi investointiensa olevan vuonna 2023 yhtä suuret tai suuremmat kuin tänä vuonna. Usko investointien kasvuun on keskimääräistä suurempaa yli 50 hengen yrityksissä.
Lähes 31 prosenttia vastaajista arvioi kuitenkin kohonneiden korkokustannusten pienentävän ensi vuoden investointeja. Vastaajista reilu viidennes arvioi rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen.
”Investointinäkymiä painaa tällä hetkellä sekä epävarmuus että rahoituksen kallistuminen ja saatavuuden heikkeneminen. Voidaan kuitenkin olla jopa tyytyväisiä siihen, että niinkin suuri osa yrityksistä kertoo investointiensa säilyvän vähintään entisellä tasolla ensi vuonna. Etenkin siksi, että investointihalut ovat keskimääräistä parempia yli 50 hengen yrityksissä, joissa investoinnit ovat euromääräistesti suurempia”, sanoo Appelqvist.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 7.-9.12.2022 ja siihen vastasi 1611 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Lisää kyselyn tuloksia julkaistaan Talouskatsauksen julkaisun yhteydessä 20.12.2022. Pohjois-Savosta kyselyyn vastasi 50 yritystä.
