Ensimmäinen testierä varkautelaisia Bilke-klapikoneita on lähdössä ensi vuoden alussa Kanadaan. Siellä, kuten Pohjois-Amerikassakin olisi klapikoneille mainio markkinarako. Bilke-tuotteita Varkaudessa valmistavan Lehtoniemen Metalli Oy:n toimitusjohtaja Unto Auvinen suhtautuu kuitenkin uuteen vientiavaukseen maltillisesti.
”Katsotaan nyt ensin, onko Kanadan ja Pohjois-Amerikan viennissä edes järkeä, sillä rahtikulut ovat kovat ja nostavat tuotteen hintaa. Satsaamme sinne, kuten kaikkeen muuhunkin tasan sen verran kuin firmalla on varaa hävitä”, Auvinen sanoo.
Lehtoniemen Metalli valmistaa Bilke-tuotteiden lisäksi Silber-aitaustuotteita sekä Brima-valomainostorneja. Neljäs firman tukijalka ovat alihankintana valmistettavat osat teollisuuden höyrykattiloihin.
Tunnustusta vientiponnisteluista
Yrityksen omien tuotteiden viennin osuus on 63 prosenttia. Viennistä suurin osa on Bilke-tuotteita. Ne kerryttävät yli puolet yrityksen liikevaihdosta. Alihankinta valmistetut höyrykoneen osat lähtevät höyrykoneiden mukana ympäri maailmaa. Jos ne lasketaan mukaan, nousee Lehtoniemen Metallin vientiprosentti 80–85:een.
Yrityksellä on ollut vientiä melkein toimintansa alusta asti. Vienti kasvoi merkittävästi, kun se alkoi valmistaa klapikoneita 1995.
Yrityksen kasvutavoitteet ja onnistuminen vientimarkkinoilla on pantu merkille.
Kuopion alueen kauppakamarin kasvuvaliokunta palkitsi tiistaina Lehtoniemen Metallin Export2X-kansainvälistymistunnuksella 2024.
Nyt kolmannen kerran jaettu tunnustus on alapalkintokategoria Kunnian kukko -palkinnolle. Tunnustuksen tavoitteena on muun muassa kannustaa varhaisemman vaiheen vientipotentiaalisia toimijoita ja nostaa esiin samastuttavia esimerkkiyrityksiä.
Tunnustuksen ensisijainen kohderyhmä ovat vuosiliikevaihdoltaan alle viiden miljoonan euron, varhaisen vaiheen yritykset, kuten startupit. Se voidaan kuitenkin myöntää myös pitempään vientiä harjoittaneelle ja siinä erityisesti viime aikoina ansioituneella yritykselle.
Yrittäjäkonkari yllättyi tunnustuksesta.
”Tällaiset ovat aina mukavia ja positiivisia juttuja. Taisi muuten olla ensimmäinen kerta, kun meidän firma palkitaan jostain.”
Hän korostaa, että vienti on erittäin tärkeää, mutta pieni firma ei pysty välttämättä panostamaan siihen kerralla valtavasti.
”Jos halutaan mennä uuden tuotteen kanssa nopeasti markkinoille, siihen tarvitaan paljon ulkopuolista rahaa. Se voi olla vaaran paikka, jos tuote ei vedä. Meidän linjamme on satsata tulonhankintaan. Katamme kansainvälisen markkinoinnin kulut omalla rahalla ja hyödynnämme tukimahdollisuuksia, jos niitä on saatavilla.”
Kehittäminen vaatii aikaa ja rahaa
Auvinen vastaa yrityksen tuotteiden suunnittelusta, kehittämisestä ja virittämisestä.
”Kehittämistä ei kannata sotkea firman muuhun toimintaan. Se vaatii paljon aikaa ja rahaa. Muut pyörittävät meillä tuotantoa ja markkinointia. Pojat ovat pystyneet tekemään tulorahoitusta aina sen verran, että minulla on ollut, mitä hävittää tuotekehittelyyn. Kun tuote on saatu markkinoille, voi kestää viisi, jopa 10 vuotta, että alamme saada ideaan satsattuja rahoja takaisin. Riskinä on, että joku keksii tuona aikana vielä paremman tuotteen. Tähän tarvitaan kärsivällisyyttä, malttia ja markkinointia.”
Klapikoneiden vientimarkkinat aukesivat ensin Ruotsiin, Saksaan ja Englantiin. Vienti kattaa nykyisin lukuisia Euroopan maita.
”Olemme myyneet klapikoneita myös Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Kai ne tekevät siellä klapeja appelsiinipuista.”
Yritys on testannut Amerikan markkinoitakin jo useita vuosia, mutta se ei ole johtanut kauppoihin.
”Löysimme uuden, kanadalaisen kumppanin puoli vuotta sitten. Nyt näyttää lupaavalta.”
Ainutlaatuinen aitaustuote
Alalla on kova kilpailu, ja siksi Lehtoniemen Metallissakin kehitetään koko ajan uutta ja parannetaan nykyisiä kuuntelemalla herkällä korvalla asiakkaiden toiveita.
Hevosaitauksissa ja lypsykarjatiloilla käytettävä, alumiininen Silber-aita tuli tuotantoon 11 vuotta sitten. Kenelläkään muulla ei ole vastaavaa tuotetta, joten sillä voi olla tulevaisuudessa vientimahdollisuuksia myös Kanadaan ja Pohjois-Amerikkaan. Aitaa myydään nyt pääosin Ruotsiin, mutta myös moneen muuhun Euroopan maahan.
”Aita syntyi tarpeesta. Hevosille ei ollut kunnollisia aitoja. Puuaidat lahoavat ja hevoset syövät niitä kuin näkkileipää. Me kehitimme paremman. Vaikka tuote on mainio, haaste sen kansainväliselle markkinoinnille on, ettei Suomi ole mikään tunnettu hevostarhausmaa. Menemme tässäkin eteenpäin maltillisesti.”
Valomainostorneja yritys on valmistanut 20 vuotta Suomen markkinoille.
Mistä neuvoja Amerikan vientiin?
Auvinen ei usko, että Suomen NATO-jäsenyys olisi vauhdittanut kauppasuhteiden syntymistä rapakon taakse tai tehnyt pienestä, suomalaisesta yrityksestä sen vuoksi mielenkiintoisen ja halutun kumppanin.
”Kyllä tässä painavat enemmän muut asiat. On tärkeää tutkia ensin yhteistyön mahdollisuuksia ja edetä sitten pikkuhiljaa.”
Hän on viime aikoina huomannut, että neuvoja ja apua Amerikan markkinoille lähtöön on vaikea saada.
”Suomesta ei saa mistään järkeviä neuvoja, mitä kannattaa tehdä ja mitä pitää ottaa huomioon. Eikö tärkeimmät asiat voisi koota yhdelle A4:lle? Sieltä ne saisi kuin apteekinhyllyltä. Välillä minulla on olo, että olisin ensimmäinen, joka on menossa tekemään kauppaa Amerikkaan.”
Kauppasuhteiden solmimista Amerikkaan hankaloittavat eniten vastuuvakuutukset ja lainsäädäntö, mikä voi olla hyvinkin erilainen eri osavaltioissa. Lehtoniemen Metalli on palkannut siksi palkannut avukseen vakuutusmeklarin.
Teksti: Vuokko Viljakka
Yritys: Lehtoniemen Metalli Oy
Kotipaikka: Varkaus
Mitä tekee: metallialan tuotteita, muun muassa pilkekoneita, hevosaitauksia ja valomainostorneja sekä teollisuuden sopimusvalmistusta
Perustettu: 1983
Työntekijöitä 10-15
Liikevaihto (2023): 2,4 miljoonaa euroa
