Yritystarina Kauppakamarilehdessä 2/2025. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Akseli Muraja
Yritystuilla on ollut merkittävä rooli Hydrolinen menestyksessä, mutta kehitettävääkin olisi. Varatoimitusjohtaja Mikko Laakkonen antaa Suomen yritysrahoitusjärjestelmälle kouluarvosanan 7.
Hydrauliikkaratkaisuihin erikoistuneen Hydrolinen kasvutarina on huima: yhden miehen metallipajasta vientijyräksi, jonka asiakasportfoliossa on sellaisia nimiä kuin John Deere, Ponsse, Sandvik, Palfinger ja Hiab (ent. Cargotec).
Hydroline on 2000-luvulla yli kymmenkertaistanut liikevaihtonsa ja laajentanut tuotantoaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Yrityksen liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee suorasta ja välillisestä viennistä.
Kasvu on vaatinut jatkuvaa panostusta laatuun, uskoa omaan tekemiseen ja toisinaan ”hulluakin rohkeutta”, kuvailee yhtiön varatoimitusjohtaja Mikko Laakkonen.
”Tuotantoa on automatisoitu vahvasti, eikä kaikkia komponentteja tehdä itse. Myyntiin on panostettu aktiivisesti. Kolmas asia on investointi Puolaan. Asiakkaiden palvelemiseksi on pakko olla tuotantoa muuallakin kuin Suomessa.”
Hydroline avasi tuotantolaitoksen Puolan Stargardiin 2014. Pääkonttori ja toinen tehdas ovat Siilinjärven Vuorelassa.
Tällainen kasvuvauhti ei olisi ollut mahdollinen ilman tarvittavaa rahoitusta. Kasvu edellyttää investointeja, ja Hydrolinen toimialalla ne ovat isoja.
Tuet vauhdittavat kasvua
Hydroline on hyödyntänyt monipuolisesti erilaisia pk-yrityksille tarjottavia kasvurahoitusmuotoja. Normaalin liiketoimintarahoituksen ohella Laakkonen mainitsee tärkeimpinä ely-keskuksen myöntämät investointituet, Business Finlandin tuotekehitystuet sekä EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta saadun rahoituksen tuotekehitykseen.
”Rahoituksella on ollut vitaali rooli Hydrolinen kasvuloikissa. Investointeja olisi ehkä tehty ilman niitäkin, mutta ne olisivat todennäköisesti viivästyneet. Toimialallamme investointeja on voitava tehdä, kun asiakkaat ovat lämpiminä.”
Hydroline hyödynsi julkista rahoitusta hankkiessaan esimerkiksi täysautomaattisen tuotantolinjan, jolla robotit huolehtivat komponenttien hitsauksesta, sorvauksesta ja tarkastuksesta.
Linjasto valmistui 2022. Kyseessä oli miljoonaluokan investointi, jonka kustannuksista 25 prosenttia katettiin investointituilla. Laakkosen mukaan automaatio on tuonut yritykselle selkeää kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.
Julkisen rahan saaminen kasvuhankkeeseen edistää yleensä myös yksityisten rahoittajien mukaantuloa, Laakkonen sanoo.
”Se tasapainottaa riskejä, ja rahoittajilla ajattelu on luonnollisesti riskipohjaista”, Laakkonen toteaa.
”Yritystuissa karsittavaa”
Laakkonen kuvailee rahoituksen hakemista ”työlääksi prosessiksi”. Esimerkiksi investointitukiin liittyy valtavasti byrokratiaa ja paperityötä, ja tuet maksetaan jälkijättöisesti.
”Se on sinänsä ymmärrettävää. Prosessin on oltava läpinäkyvä, kun on kyse julkisesta rahasta”, Laakkonen pohtii.
Kehitettävääkin olisi. Laakkonen ottaa vertailukohdaksi Puolan, jonka byrokratiasta Hydrolinella on yli vuosikymmenen kokemus.
”Puolassa noin 50–70 prosenttia investointituista maksetaan yleensä yritykselle ennakkoon. Siellä teollisuus investoi voimakkaasti, ja siitä on iso apu kasvuhaluisille pk-yrityksille, että rahoitusta voi saada etukäteen.”
”Toisaalta olen nähnyt, kuinka Puolassa pankkitilin saaminen voi kestää puoli vuotta. On hankala käynnistää liiketoimintaa ilman pankkitiliä”, Laakkonen hymähtää.
Millaisen arvosanan Laakkonen antaisi suomalaiselle yritystukijärjestelmälle?
”Seiskan tasolla ollaan”, Laakkonen miettii.
”Kyllä asioita voitaisiin tehdä aina paremmin ja joustavammin. Tarvittaisiin myös yleisesti rahoitusinstrumenttien monipuolistamista, jotta yritykset saataisiin pysymään suomalaisessa omistuksessa.”
Laakkonen puhuu yritystuista kaunistelematta.
”Niissä olisi kehitettävää, turhia yritystukia on paljon. Panostaisin suoriin investointukiin sekä TKI-tukiin, koska uskon, että niistä on pitkällä tähtäimellä eniten hyötyä.”
”Ei voida ajatella niinkään, että yritystukia vain vähennetään, koska eivät kilpailijamaatkaan tee niin. Täytyy valita tuottavimmat instrumentit ja karsia turhat pois.”
Yrityksiä Laakkonen kannustaa ”kasvurohkeuteen” ja osaajien hankkimiseen, oli kyse hallituspaikoista, johtoryhmästä tai operatiivisesta toiminnasta.
”Kaikki lähtee siitä, että yrityksissä ollaan halukkaita kasvattamaan vientiä tai kasvamaan sisämarkkinoilla. Se ei ole helppoa, ja voi tulla näpeille. Mutta hyvällä suunnittelulla ja riskianalyysillä taklaa paljon.”
Osaajista aito huoli
Paljon puhuttu osaajapula on asia, josta myös Hydroline kantaa huolta.
”Sanoisin, että hyville hankkeille löytyy aina rahoitus, vaikka niin sanottua riskirahaa voisi olla enemmän liikkeellä Suomessa.”
”Mutta osaajapulasta olen pidemmällä aikavälillä huolissani. Konepajateollisuus on ala, joka ei vedä tarpeeksi, ja josta ihmisillä on ehkä vääriäkin mielikuvia”, Laakkonen pohtii.
Hydroline on viime vuosina panostanut paljon alan koulutuksen kehittämiseen ja oppilaitosyhteistyöhön.
Yritys on tehnyt vaikuttamistyötä esimerkiksi Kauppakamarin ja Teknologiateollisuus ry:n valiokuntien ja työryhmien kautta sekä rahoittanut useiden eri yliopistojen tutkimushankkeita. Ne ovat liittyneet esimerkiksi työkoneiden sähköistymiseen, hitsausteknologiaan ja 3D-tulostukseen.
Laakkonen kiittelee alueen oppilaitoksia siitä, että ne kyllä kuuntelevat teollisuusyritysten toiveita herkällä korvalla. Haasteet on tunnistettu.
Hydroline pyrkii tarjoamaan uramahdollisuuksia myös omille työntekijöilleen. Yritys suhtautuu joustavasti esimerkiksi opintovapaisiin, jos työntekijällä on halu kouluttautua talon sisällä uusiin tehtäviin.
”Meillä työskentelee esimerkiksi teknologiajohtaja, joka aloitti koneistajana. Tehtaan tuotannosta on kasvanut useampia erittäin taitavia suunnitteluinsinöörejä.”.
Kasvua yrityskaupoilla
Lähitulevaisuudessa Hydroline keskittyy olemassa olevien tehtaidensa kehittämiseen ja liikevaihdon kasvattamiseen nykyisellä yritysrakenteella.
Pitkällä tähtäimellä yritys on avoin kasvulle myös yrityskauppojen kautta – kuitenkin niin, että Hydroline on ostajan eikä ostettavan roolissa, Laakkonen painottaa. Tällä hetkellä Hydrolinella on vientiä EU:n ulkopuolella esimerkiksi Chileen ja Kiinaan.
”Jos halutaan vahva asema uusilla markkinoilla, se on todennäköisintä yritysjärjestelyjen kautta. Nyt toimimme pääasiassa Euroopan markkinoilla, mutta jos kasvua halutaan, valmistusjalanjälkeä pitäisi olla muuallakin.”
Perheen ja pääomasijoittajien omistamassa yrityksessä bisnestä ei katsota vuosineljännes kerrallaan, vaan tähtäin on kauempana.
”Asioista ollaan joskus eri mieltä, mutta tästä meillä on yhtenäinen näkemys. Emme elä kvartaalitaloudessa, vaan katsotaan mieluummin neljännesvuosisata eteenpäin.”
Mikko Laakkonen
Hydroline Oy:n omistajaosakas, hallituksen jäsen ja varatoimitusjohtaja.
Työura: Työskennellyt Hydrolinella noin 19 vuotta, josta noin 7 vuotta toimitusjohtajana. Hallituksen jäsen mm. Ahooy Creative Oy:ssä, Savroc Oy:ssä sekä Teknologiateollisuus ry:ssä. Myös veljet Jukka ja Pasi ovat mukana perheen yritystoiminnassa
Perhe ja vapaa-aika: Puoliso ja 3-vuotias poika, toinen lapsi on syntymässä kesällä 2025. Harrastaa lukemista, matkustelua sekä rumpujen ja kitaran soittoa.
