Kirjoitus Kauppakamarilehdessä 1/2024.
Karjalan lennosto on ilmavoimien suurin valmiusyhtymä, joka vastaa alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta. Lennoston näkymät ovat positiiviset: investoinnit ja Nato-integraatio luovat uusia mahdollisuuksia kohti tulevaisuuden tarpeita.
Karjalan lennoston komentaja eversti Johan Anttilan mukaan lennoston näkyvin ja kuuluvin toiminta liittyy hävittäjien lentoihin, mutta taustalla tehdään paljon hiljaista ja tärkeää työtä.
”Koulutus normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin on jokapäiväistä toimintaa henkilökunnan sekä varusmiesten osalta. Varusmiehiä lennostoon saapuu noin 340 kahdessa saapumiserässä. Vaikka Ilmavoimia ja Karjalan lennostoa pidetään teknisenä toimijana, tosipaikan tullen reserviläisten tärkeyttä ei voi olla korostamatta”, hän toteaa.
Katseet kohti vuotta 2030
Tällä hetkellä lennostossa eletään investointien vauhdittamaa aikaa rakentamisen, harjoitustoiminnan sekä NATO-integroinnin osalta. Kiivain rakentamisvaihe tulee kestämään vuoteen 2027 saakka.
”Lennoston tulee olla valmis vastaanottamaan F35-kalusto suunnitelmallisesti vuoden 2028 alussa, mutta samalla operoida tehokkaasti F18-kalustolla vuoteen 2030 asti. Vuonna 2030 näen hyvällä me-hengellä olevan lennoston, joka toimii uusissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa uusilla hävittäjillä samalla ollen merkittävä ja tunnistettu toimija kansallisesti sekä kansainvälisesti.”
F35-infran parantaminen ja suunnitelmalliset uudisrakenteet sekä peruskorjaukset ovat molemmat kustannusarvioltaan hieman yli 100 miljoonaa euroa. Merkitystä on myös Pohjois-Savon infran kehittämisellä: Anttilan mukaan VT9 Lotteinen–Jännevirta eritasoliittymän ja varalaskupaikan rakentaminen tuo Rissalaan pitkään kaivattua tilaa operoida.
”Ilmavoimien taistelutapa perustuu liikkeeseen ja sen optimaalinen toteuttaminen vaatii riittävän määrän alustoja, joilta voidaan toimia. Tämän vuoksi myös suunnitelmat VT5 Paukarlahden osalta on Ilmavoimien intresseissä ja tärkeä osa kokonaisuutta.”
Osaamisessa huomioidaan tulevaisuuden potentiaali
Anttilan mukaan lennostossa työskentelee tällä hetkellä motivoituneita alansa huippuosaajia. Tulevat kehitysaskeleet vaativat osaltaan myös uutta osaamista ja henkilöstöresursseja. Mittavaa henkilöstölisäystä ei ole näkyvissä, mutta johdonmukainen lisäys tulevien vuosien osalta on odotettavissa. Kokonaisuudessa on tärkeää turvata kriittiset osa-alueet pitäen samalla katse kohdistettuna tulevaisuuden tarpeisiin ja potentiaaliin.
”Tulevaisuudessa painottuvat osa-alueet, jotka tukevat uuden suorituskyvyn käyttöönottoa ja käyttöä. Nämä liittyvät datan käsittelyyn ja koneoppimiseen, tekoälyn käyttöön, johtamisjärjestelmän eri osa-alueiden osaamiseen ja näiden suunnittelutehtäviin.”
Yhteistyö pitää sisällään mahdollisuuksia
Lennosto on valmiusyhtymä ja sen ajankohtaiset hankkeet liittyvät paikallisiin infra- ja turvarakentamisiin, joiden kilpailutuksesta vastaa Puolustuskiinteistöt. Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa pääsääntöisesti Puolustusvoimien hankinnoista, jotka liittyvät muun muassa erilaisiin kehitysohjelmiin. Anttilan näkemyksen mukaan yhteistyö elinkeinoelämän kanssa lähtee tarpeesta, jossa NATO-jäsenyys luo mahdollisuuksia.
”NATO-jäsenyys tuo selkeästi laajemmat markkinat ja yhteistyömahdollisuudet, mutta samalla vaatii tiiviimpää yhteistoimintaa Puolustusvoimien, ministeriöiden ja teollisuuden välillä. Strategiset kumppanimme toimivat asiassa oven avaajina ja niiden kautta myös pienemmille yrityksille saattaa avautua mahdollisuuksia. Asiassa eletään oppimisen aikaa, mutta meillä on varmasti paljon sellaisia tuotteita, jotka kelpaisivat myös muille NATO-maille.”
Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti on tehnyt esityksen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamisesta Kuopioon. Anttila kokee esityksen hyvänä, sillä kaikki yhteistyötä tiivistävä toiminta eri viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden välillä tämän hetken turvallisuustilanteessa on kannatettavaa. Hänen mukaansa yhteistoiminnan perustana on yhteinen tilanneymmärrys ja tavoitteet.
”Karjalan lennosto on tässä kokonaisuudessa kovan turvallisuuden tuottaja. Annettavaa yhteistyössä on esimerkiksi suunnitteluun, johtamiseen, harjoitteluun tai mahdollisiin uhkaskenaarioihin liittyen. Lennostolla on myös paljon opittavaa muilta toimijoilta, esimerkiksi vastuukysymyksissä ja kriittisen infran vaikutuksissa toimintaedellytyksiin.”
Kuka: Karjalan lennoston komentaja
eversti Johan Anttila
Koulutus ja työura: Valmistunut vuonna 1999 Maanpuolustuskorkeakoulusta, jonka jälkeen ensimmäiset palvelusvuodet Satakunnan lennostossa Pirkkalassa ohjaajan, taistelunjohtajan ja eri päällikkötehtävissä.
Esiupseerikurssin ja yleisesikuntakurssin suorittamisen (2009–2011), jälkeen toiminut Ilmaoperaatiokeskuksessa Tikkakoskella, 7. Pääjohtokeskuksen päällikkönä Rissalassa, Ilmavoimien koulutuspäällikkönä ja Ilmasotakoulun koulutuskeskuksen johtajana sekä ilmavoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä Tikkakoskella ennen siirtymistä Karjalan lennoston komentajan tehtäviin 1.8.2023.
Perhe: Vaimo, kaksi teini-ikäistä lasta ja villakoira
Harrastukset: kuntosali, kalastus, golf ja moottorilla kulkevat kulkuneuvot.
