Kuvat: Charles River Discovery Research Services Finland / Kuopion alueen kauppakamari
JÄSENISTÖ ÄÄNESSÄ
Kaupalliset tutkimuspalvelujen tuottajat (CRO, contract research organization) ovat merkittävässä roolissa lääkeyhtiöiden uusien lääkkeiden kehittämisessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkimuspalvelujen merkitys uusien lääkkeiden kehityksessä on kasvanut huomattavasti. Niin pienet kuin suuret bioteknologia- ja lääkeyhtiöt käyttävät lähes poikkeuksetta tutkimuspalveluntarjoajia ainakin jossain vaiheessa kunkin lääkkeen kehityskaarta. Tässä tekstissä tarkastellaan lääkekehitystyöhön
liittyviä koulutuksellisia haasteita, näkymiä ja mahdollisuuksia lääketutkimuspalveluja tuottavan Charles River Discovery Research Services Finlandin näkökulmasta.
Lääkekehitys on kallis investointi
Lääkekehitys on kallista. Kehittämiseen tarvittavat resurssit, kuten teknisesti vaativat laboratoriot ja niiden kalliit laitteet sekä tutkimushenkilöstön palkat, ovat merkittävä taloudellinen sijoitus lääkettä kehittävältä yhtiöltä. Tieteellisesti ja teknisesti osaavan henkilöstön hankkiminen ei ole pelkästään suuri kuluerä, vaan myös kriittinen resurssi, joka mahdollistaa uusien ja innovatiivisten lääkkeiden tulon apteekin hyllylle ja potilaille.
Lääkekehityksen osaajat, kuten kokeneet tutkijat, laboratoriohenkilökunta ja muut operatiiviset tukitoiminnot, mahdollistavat lääkekehityksen kaikki oleelliset vaiheet. Vaiheet käsittävät lääkeaineen vaikutuskohteen ja lääkeaihioiden valinnan jatkokehitykseen sekä myöhempien vaiheiden tehon ja turvallisuuden tutkimukset ennen ensimmäistäkään ihmisillä tehtävää tutkimusta. Pre-kliinisen vaiheen jälkeen lääkeaihiolla on kuitenkin vielä pitkä ja kallis matka ennen kuin laajat kliiniset monikeskustutkimukset on saatu päätökseen ja lääke hyväksytty käyttöön.
Avainasemassa tieteellinen osaaminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen
Lääkekehitys edellyttää vahvaa tieteellistä osaamista sairauksien biologisesta taustasta ja lääkkeiden vaikutusmekanismeista. Lääkekehitys hyödyntää uusinta ja luotettavaa tutkimustietoa uuden lääkkeen saamiseksi potilaille. Tutkimustieto on usein poikkitieteellistä ja edellyttää luonnontieteellisen, lääketieteellisen ja farmaseuttisen tutkimustiedon yhteen saattamista ja soveltamista.
Lääkekehityskaaren vaiheiden ymmärtäminen on jokaiselle lääkekehitykseen osallistuvalle työntekijälle oleellista, jollei jopa kriittistä. Siksi lääkkeitä kehittävät yhtiöt ja alan palveluntarjoajat käyttävät paljon aikaa ja resursseja soveltuvan henkilöstön rekrytoimiseksi sekä kouluttamiseksi.
Tiivis yritys-oppilaitosyhteistyö tulevaisuuden kilpailukykytekijänä
Lääkkeitä kehittävien yritysten määrä Suomessa on pieni. Lääkekehityksen historia etenkin alkuperäislääkkeiden osalta on vaatimaton, vaikka menestystarinoitakin löytyy. Lääkekehitysosaajien määrä Suomessa nojaa paljon osaajien saatavuuteen ulkomailta.
Alan ammatillinen koulutus Suomessa on perustunut vahvasti yleisluontoiseen laboratorioalan koulutukseen, josta valmistuvat sijoittuvat laajasti esimerkiksi kemian- ja prosessiteollisuuteen, valtion ja kuntien tutkimuskeskuksiin sekä yliopistoihin. Lääkealan toimijat joutuvat usein lisäkouluttamaan henkilöstöään laajasti jo työsuhteen alkupäivistä lähtien.
Akateemisessa koulutuksessa saadaan Suomessa vahvaa perustasoista akateemista peruskoulutusta, mutta se ei suoraan kouluta lääkealan toimijoiden palvelukseen. Erityisesti liiketoimintaosaaminen, laadun ja regulaation merkitys sekä kulttuurisidonnaisten aiheiden ymmärtäminen ja huomioiminen kansainvälisessä lääkekehitystyössä ovat selvästi kehitysalueita alan koulutuksessa.
Viime vuosina koulutuspaikkojen määrät soveltuvissa ammatillisissa laboratorioalan koulutuksissa ovat vähentyneet. Lisäksi ammatillisen koulutuksen taso on heikentynyt koulutusmäärärahojen vähentymisen seurauksena. Tämä voi olla haaste töihin pääsemisessä ja työssä pärjäämisessä. Lääkekehitystyöhön läheisesti liittyvän pien- ja koe-eläinhoitajien koulutus on myös lähes kokonaan loppunut Suomesta.
Onneksi Itä-Suomen yliopiston alueen vahva lääketieteen, farmasian ja tekniikan akateeminen peruskoulutus tuottaa maisteritasoista koulutusta ja soveltuvaa jatkokoulutusta – yhä paremmin työelämän tarpeisiin vastaten ja yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysten ja opiskelijoiden kohtaamisia on edistetty erilaisten rekrymessujen ja -tapahtumien avulla, mutta niitä pitää lisätä. Alueella on toteutettu kohdennettuja täsmä- ja valmennuskoulutuksia, jotka ovat ikään kuin työharjoittelua. Näissä kandidaatti saa alustavan yrityksen koulutuksen ja perehdytyksen, ja työnantaja voi arvioida työntekijän soveltuvuutta ja kykyjä jatkaa menestyksekkäästi tehtävässä.
Itä-Suomen yliopistossa on järjestetty myös työelämätohtorikoulutusta, jossa yrityksen työntekijä kartuttaa tieteellisen jatkokoulutuksen tuomaa tietotaitoa, työskennellen osittain akateemisessa ympäristössä ja osittain yrityksen tehtävissä. Tämä mahdollistaa tieteellisen lisäpätevöitymisen yrityksen lähtökohdista oleelliseen aiheeseen tai osaamiseen.
Viimeisenä esimerkkinä mainittakoon suora yrityksen järjestämä koulutus, joka on yleensä yrityksen kustannettava kulu ja investointi. Räätälöity koulutus antaa mahdollisuuden kohdentaa koulutus vastaamaan tehtävän tarpeita, mutta kustannuksellisesti se voi olla erityisesti pienemmille yrityksille liian suuri kuluerä.
Tulevaisuuden kasvu rakentuu yhteistyöllä
Tulevaisuuden biolääketieteen, health- tai lifescience-sektorin työpaikat tarvitsevat yhä enenevässä määrin osaavaa henkilöstöä. Se on elinehto yritysten synnylle, kasvulle ja kehittymiselle kansainvälisten kilpailijoiden kanssa. Eläköitymisen ja tieteen jatkuvan kehittymisen seurauksena tarve koulutetuille osaajille korostuu.
Koulutuspaikkojen määrät ja yritys- sekä toimialakohtaisten vaatimusten täyttyminen voidaan toteuttaa vuoropuhelussa koulutustoimijoiden ja elinkeinoalan toimijoiden kanssa. Pohjois-Savon alueella on jo muutamia hyviä esimerkkejä tästä. Koulutuksen monimuotoisuus, kansainvälisyys ja kaupallinen osaaminen luovat uramahdollisuuksia lääketeollisuuden tai terveysteknologioiden parissa.
Oikea koulutus- ja yritysyhteistyö voi tuottaa tulevaisuuden osaajia yritysten palvelukseen ja antaa valmiuksia yrittäjyyteen sekä uusien liiketoiminta-aihioiden syntymiseen. Tämä toisi kasvua ja vaurautta Pohjois-Savon alueelle ja koko Suomeen. Jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja koulutustahojen välillä on tärkeää jatkaa.
Antti Nurmi, toimitusjohtaja
Charles River Discovery Search Services Finland
Kuopion kauppakamariosaston hallituksen jäsen
