Elokuun loppu pitää vielä tiukasti kiinni kesästä. Kesäisen rento ja lämmin on myös tunnelma Hotelli Puijonsarven Utu-ravintolan aulassa 29.8.2024, jossa ilmoittautumisjonossa moikkaillaan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia, niitä näitä. Verkostoitumislounas aloittaa jo perinteisen Kuopion alueen kauppakamarin hallitusten ja valiokuntien yhteiskokouksen. Paikalle on kerääntynyt ilahduttavan suuri joukko meitä valiokuntalaisia ja kauppakamarin hallitusten jäseniä, yhteensä yli sata henkilöä. Ei ihme, että siirryttäessä iltapäivän tapahtumatilaan Puikkari-saliin, meinaa olla tungosta. Voisin melkein ajatella tungoksessa omaa pöytääni tähyillessä, että kuin tuulahdus menneiden vuosien tapahtumista – ei etäyhteyttä, ei Teamsin kasvottomia kuvakkeita, vaan välittömiä kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, ilman ennakkosuunnittelua ja ehkä vähän pakkososialisoitumistakin. Kiva poikkeus nykyisestä normaalista.
Ei liene kenellekään osallistujalle yllätys, että Kuopion alueen kauppakamarin uuden strategiakauden kasvuvision tavoin myös yhteiskokouksen aihealueet oli rakennettu kasvuteeman ympärille. Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolaisen avauspuheenvuoro muistutti, kuinka Pohjois-Savossa kasvuloikkaa lähdetään tavoittelemaan panostamalla kolmeen ”iihin”:
Ihmisiin
investointeihin ja
infraan.
Pohjois-Savon elinkeinoelämän kasvuvisio on hauskasti luotu haastamaan Suomen suurimpien kaupunkien kilpailutekijöitä. Vuonna 2030 haluamme olla;
rohkeampi kuin Tampere
kasvavampi kuin Turku,
houkuttelevampi kuin Vantaa,
innovatiivisempi kuin Espoo,
dynaamisempi kuin Oulu ja
kestävämpi kuin Helsinki.
Kurkkaan kasvuvisiota vielä uudemman kerran huomaten, että tavoitteet ovat niin osuvat, että sopivat lähes sellaisenaan varmasti monen valtakunnallisen yrityksen alueellisiksi kasvuvisioiksi. Näin ainakin meillä. Kiitän kauppakamaria innovatiivisuudesta ja jatkan Kaijan avauspuheenvuoron kuuntelemista. Kuullaan, että Pohjois-Savossa lähivuosien kriisien vaikutukset ovat kurittaneet meitä muita alueita enemmän, mutta viime kuukausien suhdannekulmakerroin osoittaa selkeästi muuta Suomea parempaa kehitystä. Tämä käy ilmi myös keväällä toteutetusta investointiselvityksestä, jonka mukaan Pohjois-Savon talousalueen investointisuunnitelmat ovat moninkertaistuneet huolimatta edelleen haastavasta suhdannetilanteesta. Tulevaisuus on alkanut näyttää varovaisen toiveikkaalta ja on selvää, että selvityksessä mukana olleiden tahojen 13,1 miljardin euron alueellinen investointisuunnitelma antaa ylpeyden aihetta.
Kaijan positiivista näkymää ja potentiaalia korostaneen aloituksen perään saimme kuulla valtiovallan terveiset kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen puheenvuorossa. ”Yrittäjyyden edistäminen on myös Suomen hallituksen painopiste ja alueellisen kasvun tae”. Tätä lupausta tukemaan Anna-Kaisa listasi useita uudistuksia, joita on tehty tai jotka ovat vireillä alueellisen kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi. Pyrin poimimaan näitä Anna-Kaisan vauhdikastempoisesta puheesta niin monta kuin ehdin sisäistää, mutta listalla oli ainakin lainsäätäjän lausuntokierroksella oleva aluehallinnon uudistus, jossa lupa-, valvonta- ja ohjaustehtäviä kootaan uuteen valtakunnalliseen kokonaisuuteen, joka tulee olemaan läsnä myös alueellisesti tarkoituksenaan yhdenmukaistaa käytäntöjä sekä sujuvoittaa palvelua valtakunnallisesti. Tällä pyritään esimerkiksi saamaan kovasti kaivattua helpotusta ulkomaisen työvoiman helpompaan saavutettavuuteen nopeutetulla lupaprosessilla. Lisäksi Ikonen nosti esiin kaupunkien ja valtion välistä yhteistyötä parantavat uudet kumppanuudet, joista Kuopion, Jyväskylän ja Lahden välinen elinvoimakumppanuus keskittyy nimensä mukaisesti alueellisen elinvoiman ja osaamisen sekä urheilukaupunkeina liikkumisen kysymyksiin sisältäen KV-opiskelijayhteistyön rakentamisen alueiden välillä. Lopuksi Anna-Kaisa toi esiin esimerkkejä Tampereen seudun kehityksestä ja siitä, kuinka onnistumiset ja tavoitteiden saavuttamiset vaativat sopivasti rohkeutta, aktiivista yhteistyötä ja paljon pitkäjänteistä sitkeyttä. Epäilemättä erittäin hyviä adjektiiveja kasvua vauhdittamaan myös Pohjois-Savon alueella!
Ministerin tervehdyksestä siirryttiin Teollisuusneuvos Antti Vallen (TEM) katsaukseen Suomen teollisuuspoliittisen strategian painopisteistä ja suuntaviivoista. Antti otti lavan haltuun ainoana etäyhteyden päästä. Saimme kuulla, kuinka teollisuuspoliittista keskustelua ovat leimanneet USA:n ja useiden Euroopan maiden hyvin avokätiset valtion tukijärjestelmät erityisesti vihreän siirtymän investointeihin. Tuet sekoittavat kilpailua ja heikentävät esimerkiksi Suomessa vireillä olevien investointiaikeiden toteuttamishalukkuutta. Näiden investointien toteuttamisen tukemiseksi on Suomessakin herätty 2024 vuoden aikana. Hallitus on mm. päättänyt suurten teollisten investointien verohyvityskannustimesta. On kuitenkin huomattava, että kyseisen kannustimen piiriin kuuluvien investointien minimikustannuksen on oltava vähintään 50 miljoonaa euroa eivätkä uusiutuvaan sähkön tuotantoon, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, kohdistuvat investoinnit kuulu tuen piiriin.
Antti Vallen puheenvuoron jälkeen kahvin ja osallistujakunnan välissä oli enää yksi esitys. Kuulijoiden keskittymiskyky ei ollut kuitenkaan koetuksella kertaakaan, sen verran energisesti VTT:n liiketoiminta-aluejohtaja Erja Turunen tutustuttu meidät VTT:n toimintaan ja T&K-investointien rooliin Suomen talouskasvun mahdollistajana. Kuuntelin mielenkiinnolla Erjan kerrontaa yhdestä Euroopan johtavista tutkimuslaitoksista hämmästellen samalla, kuinka laaja-alaista ja monimuotoista VTT:n toiminta on. Palataksemme päivän teemaan ”Suomen kasvuun”, Erja toi esiin esityksessään, kuinka innovaatiot ja osaaminen ovat Suomen valttikortteja ja on ratkaisevan tärkeää, että panostetaan rohkeasti potentiaalisimpiin teknologisiin läpimurtoihin, joiden kautta saadaan kansainväliset rahoittajat Suomeen. Ongelmana Erjan mukaan on yliopistojen ja yritysten yhteistyön vähentyminen, mikä on synnyttänyt ns. ”kuoleman laaksoja”, kun ilmiöt jäävät jalostumatta tuotteiksi, palveluiksi ja kilpailukyvyn menestystekijöiksi. Reseptinä muutokseen Erja esittää, että tulee luoda tehokas jatkopolku akateemisten tutkimustulosten jalostamiseksi innovaatioiksi, jotka mahdollistetaan vahvasti myös julkisen rahoituksen kannustimilla. Erjan selkeä viesti päivän teemaan on, että Suomella on kaikki mahdollisuudet palata nopean kasvun ja tuottavuuden uralle, mutta se vaatii lisääntyvää yhteistyötä ja riittäviä kannustimia. Kuin hiljentääkseen epäilijät Erja listaa esityksessään lukuisia suomalaisia innovaatioita, jotka ovat potentiaalisia tulevaisuuden kasvun ajureita. Kuunnellessani kerrontaa en epäile sanomaa, mutta harhaudun taas hämmästelemään, miten VTT:llä on näissä kaikissa sormensa pelissä. Todellakin, VTT:llä paitsi ajatellaan, myös toimitaan sloganinsa mukaisesti: ”beyond the obvious”.
Kasaan muistiinpanot kassiin ja kiirehdin tungoksessa kakkujonoon. Kahvitauon valtava puheensorina todentaa, että ohjelmaan merkitty verkostoitumiskahvi puoltaa onnistuneesti nimeään. Iltapäivän ohjelma jatkuu vielä työryhmätyöskentelyllä, mutta joudun nielaisemaan kiireesti viimeisen kakkupalan ja palaamaan muiden arjen kiireiden pariin. Autossa vielä mietin päivän teemaa ja sitä, miten paljon sain ajatuksia ja suuntaviivoja myös omaa tekemistä ohjaamaan. Mielestäni kunta- ja alueministerin kiteytys kasvun ajureiksi oli loistava. Kasvua kohti rohkeudella, yhteistyöllä ja sitkeydellä.
Tekstin kirjoittaja KHT, Itä-Suomen aluejohtaja Soile Antikainen EY Finlandilta vaikuttaa Kuopion alueen kauppakamarin Kasvuvaliokunnassa.
