Lausunto: Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 3. vaihe kaavaluonnos

Pohjois-Savon liitto
PL 247 70101
KUOPIO

Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 3. vaihe kaavaluonnos

LAUSUNTO

Tausta

Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 3. vaiheessa käsitellään aurinko- ja tuulivoimaan, sähkönsiirron yhteystarpeeseen, vetytalouteen sekä Pohjois-Savon seudullisesti merkittävään kauppaan liittyviä teemakokonaisuuksia.

Kaavaluonnoksessa osoitetaan kolme uutta tuulivoimapotentiaalista aluetta Sonkajärvelle (Huttusenlehto), Pielavedelle (Pillisuo) ja Rautalammille (Pieni Mujumäki). Uudet tuulivoimapotentiaaliset alueet mahdollistavat maakunnallisen selvityksen mukaan arviolta 35 uuden tuulivoimalan sijoittumisen. Kyseisillä alueilla on käynnistynyt tai käynnistymässä yleiskaavoitus.

Aurinkoenergian tuotannon sijoittumisen ohjaamiseksi ja reunaehtojen selvittämiseksi kaavaluonnoksessa annetaan yleismääräys.

Maakuntakaavaluonnoksessa vetyverkoston kehittäminen on alustavasti ratkaistu mm. viitostievyöhykkeen ja kaupunkiverkon kehittämisperiaatemerkinnöissä.

Seudullisesti merkittävän kaupan verkoston muutoksia käsitellään Kuopion ja Siilinjärven keskeisillä alueilla. Uusia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikön merkintöjä (KM) osoitetaan Pitkälahden ABC-liikenneaseman kohdalle. Uusia seudullisesti merkittäviä tilaa vaativan kaupan kohdemerkintöjä (kme) osoitetaan Siilinjärvelle Kotisiilin alueelle ja Oikeakätisen alueelle. Uusia tilaa vaativan kaupan reservimerkintöjä (kme/res.) osoitetaan Siilinjärven Pöljälle, Varpaisjärventien tulevaan liittyvään sekä Kuopioon Petosenmäelle. Voimassa olevan maakuntakaavan Ranta-Toivalantien ja vt9:n risteysalueen kme -merkintä muutetaan kme/reservi -merkinnäksi.

Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan lisäksi Fingrid Oyj:n suunnitteleman Harjulinjan kantaverkon uudet vaihtoehtoiset linjaukset maakunnan länsiosassa Kiuruveden, Pielaveden, Keiteleen, Vesannon, Rautalammin ja Suonenjoen alueille. Merkintänä käytetään yleispiirteistä sähkönsiirtolinjan yhteystarvemerkintää.

Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 3:sen vaiheen kaavaluonnoksesta.

Kuopion alueen kauppakamarin Kasvu³-strategian keskiössä on kasvun kiihdyttäminen ihmisiin, investointeihin ja infraan panostamalla. Kasvu edellyttää erityisesti ennakkoluulotonta, ennakoivaa ja mahdollistavaa kaavoitusta, maapolitikkaa, tonttistrategiaa sekä luvitusprosesseja.

Yhtenä keskeisenä vaikututtavana tekijänä kasvun kiihdyttämisessä on kaavoitus: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakunnassamme on tusina huomattavaa kasvupotentiaalia omaavaa toimialaa ja niillä merkittävää investointipotentiaalia. Maakuntakaavan 2040, 3.vaiheen luonnoksessa keskitytään energiasektorin (aurinko, tuuli ja vety) ja kaupan alan kaavoihin.

Kuopion alueen kauppakamarin investointiselvitysten perusteella (100 veturia) suurimmat investointisuunnitelmat ovat juuri energiasektorilla, yli 6.2 miljardia euroa ja kaupan sekä palveluiden lähes 360 miljoonaa euroa.

Kuopion alueen kauppakamari pitää kestävän talouskasvun ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kannatettavana, että erityisesti tuulivoimakaavoitusta tarkastellaan ja täydennetään tässä 3.vaiheen luonnoksessa uudelleen. Kansainvälisten ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää edistää uusiutuvan energian tuotantoa koko Suomessa ja myös Pohjois-Savossa. Tasapainoisen energiatuotannon osalta tärkeää on hyödyntää niin länsirannikon kuin itäisen Suomen tuuliolosuhteita. On kuitenkin muistettava, että Pohjois-Savossa tuulivoimatuotannon lisääntymistä haittaa perusteltu tarve ylläpitää korkeaa maanpuolustusta (tutkat). Siksi keskeistä onkin saada rakennettua yhdessä sidosryhmien kanssa tuulivoimakompensaatioalue Pohjois-Savoon, esimerkiksi Ylä-Savoon sekä Kainuun puolelle.

Tässä kaavaluonnoksessa tuulivoimapotentiaalista alueiksi täydennetään kolmella (3) uudella alueella (Rautalampi, Sonkajärvi ja Pielavesi) aiempien 24 alueen lisäksi.

Kuopion alueen kauppakamari esittää, että maakuntakaavassa tarkasteltaisiin näiden sekä aiempien alueiden tuulivoimaloiden sallittu kokonaismäärä uudelleen, ylöspäin. Maakuntakaavan tulisi olla mahdollistava ei rajoittava.

On kuitenkin selvää, että tuulivoimapuistojen ja voimaloiden määrä rajautuu ja tarkentuu konkreettisten investointihankkeiden ja luvitusprosessien edetessä.

Lisäksi Pohjois-Savon maakunnassa maakuntakaavan tuulivoimaloiden seudullisuuden rajaa (7 tuulivoimalaa) tulee tarkastaa ylöspäin. Muissa, viereisissäkin maakunnissa se on korkeampi, jopa 10 tuulivoimalaa. Tämä muutostarve on keskeinen, kun tulevassa, lausunnolla olevassa alueidenkäyttölaissa tuulivoimarakentamista tiukennettaisiin maakuntakaavan ulkopuolella (jos tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava ei sijoitu maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle, tuulivoimala on sijoitettava vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeuden etäisyydelle olemassa olevista asuinrakennuksista ja rakentamisluvan saaneista asuinrakennuspaikoista sekä asemakaavassa tai 40 tai 73 §:ssä tarkoitetussa yleiskaavassa osoitetuista asuinrakennuspaikoista).

Pohjois-Savossa investointisuunnitelmien lisäksi on huomattavaa korkeaa osaamista energianteknologiassa sekä merkittävää raaka-aineiden sivuvirtapotentiaalia. Kauppakamari pitää tärkeänä, että maakuntakaavassa aurinkovoimatuotantoa ohjattaisiin strategisesti ja mahdollistavasti sekä ajassa mukautuvaksi, kun teknologia on kehittymässä ja hyödyntämispotentiaali siten kasvamassa.

Alueemme tärkeänä kilpailuetuna korkean osaamisen ja sivuvirtojen lisäksi on tasapainoinen energiaverkko, mikä mahdollistaa sekä energiatuotannon ja -kulutuksen lisäämiseen energiaverkkoon. Tämä tarkoittaa, että olemme muihin alueisiin nähden erittäin houkutteleva energiantuotantolaitoksille kuin energiaintensiiviselle teollisuudelle. On äärimmäisen tärkeää, että maakuntakaava on strateginen ja mahdollistava myös energiaverkoille ja -varastoille. Fingridin kantaverkon jatkokehittämiseen Pohjois-Savossa tulee panostaa. Vuonna 2026 valmistuvan Järvilinjan (Vaalan, Kajaanin, Sonkajärven, Vieremän, Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Pieksämäen ja Joroisten alueet) on tärkeää varmistaa, että uuden, vuonna 2032 valmistuva Harjulinja (Haapajärveltä ja Kajaanista Etelä-Suomeen) on hyödynnettävissä täysmääräisesti myös Pohjois-Savossa.

Sähkönsiirtoverkon lisäksi Pohjois-Savossa ja maakuntakaavassa tulee strategisesti mahdollistaa myös muiden energiaverkkojen rakentuminen alueen kilpailueduksi. Edellä mainitut eri toimialojen sivuvirrat kuten metsä- ja elintarviketeollisuuden hiilidioksidivarat tulee nähdä merkittävänä korkean jalostusarvon potentiaalina esimerkiksi vedylle, metaanille, metanolille sekä muille tulevaisuuden tuotantojakeille. Näin ollen on keskeistä mahdollistaa kaavassa energiaverkkojen- ja putkistojen rakentuminen erityisesti muun infran yhteyteen sekä kytkeytyminen kansallisiin verkkoihin (esimerkiksi kaasuputkiin) ja energiavarastoihin.

Kuopio 8. suurin kaupunki Suomessa ja kaupunki on jo viidettä vuotta perättäin Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki. Lisäksi Kuopioon ja Kuopion seudulle väestömäärään tavoitellaan merkittävää kasvua. Olennaista on, että seudullisesti merkittävän kaupan osalta kaavan tulee olla mahdollistava ja edistää kaupan ja palvelusektorin kehittymistä väestönkasvun ja tarpeiden toteutumiseksi.

Kunnioittavasti,

Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari

Kuopion alueen kauppakamari Kuopion alueenkauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 900 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.

Lisätietoja: