Kauppakamarin Tutkimus- kehitys- ja innovaatioinvestointiselvityksestä (2024) käy ilmi pohjoissavolaisten yritysten suunnittelevan 1,15 miljardin euron aineettomia investointeja vuoteen 2035 mennessä. Tulos todentaa yrityslähtöisten T&K-vuosipanostusten nykytilan, joka vuonna 2023 oli 93 miljoonaa euroa. Vaikka kasvua on jo nähtävissä, erityisen tärkeää olisi, että yhä useammat paikalliset yritykset ja arvoketjutoimijat lähtisivät nyt rohkeasti uudistamaan liiketoimintaansa pitkällä aikavälillä.
Keskustelu maakuntien yrityslähtöisistä T&K-panostuksista liittyy Valtioneuvoston Kansallinen TKI-tiekartta -tavoitteeseen, jossa Suomen tavoitteena on T&K-panostusten nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite itsessään on kunnianhimoinen – maailmassa yksistään Etelä-Korea ja Israel ovat aiemmin kyenneet ylittämään neljän prosentin lasikaton. Suomessa tavoite nojaa vastinrahamalliin, jossa julkinen rahoitus on viritetty vauhdittamaan yrityslähtöisiä TKI-investointeja kolmanneksella.
Maakuntakohtaisia tutkimus- ja kehityspanostustilastoja tarkastellessa (Kaavio 1) nähdään, että meitä edellä olevat maakunnat ovat kirittäneet T&K-panostuksiaan vuonna 2023 – myös julkisen rahoituksen osalta. Pohjois-Savon kahdeksas sija 212 miljoonan euron kokonaispanostuksilla erottuu vertailussa myös siinä, ettei Business Finlandin yli 20:sta veturihankkeesta yksikään ole täysimääräisesti kohdentunut Pohjois-Savoon kuluneen neljän vuoden tarkastelujaksolla. Kasvupotentiaalia meillä siis olisi.
Business Finlandin veturihankkeiden rooli alihankintaketjujen ja ekosysteemien uudistajana on tällä hetkellä merkittävä. Tämän ovat tunnistaneet mm. Fortum & Metsä Group, ABB, Konecranes, Valmet, Patria, Sandvik ja Wärtsilä. Pohjois-Savon raaka-aineintensiivisille vientialoille – esim. energian, koneteknologian, metsäteollisuuden, kestävän kaivosteollisuuden sekä elintarvike- ja alkutuotannon toimijoille – veturihankkeet voivatkin tarjota ratkaisevan sysäyksen T&K-toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Globaalissa markkinassa menestyvät korkean jalostusarvon tuotteet tulevat olemaan myös Pohjois-Savon tulevaisuuden kasvun vetureita. Kansallisella tasolla strateginen TKI-painopiste näkyy julkisen rahoituksen ohjautumisessa, joka vivuttaa tulevina vuosina entistä painokkaammin yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja. Tämä avaa tuotekehitysmahdollisuuksia myös pohjoissavolaisille yrityksille.
Yritysten R&D-yksiköt seuraavat korkeaa osaamista
TKI-investointiselvitys osoittaa Pohjois-Savon kolmen TKI-intensiivisimmän kasvutoimialan olevan a) koneteknologia, b) metsäteollisuus sekä c) terveysteknologia ja lääkeala. Viennin lisäksi alueen tuotanto- ja prosessiteollisuuden toimijoita yhdistää korkeaan osaamiseen liittyvät tarpeet, joissa korostuu kriittinen tarve korkealle automaatio-osaamiselle.
TKI-investointiselvityksen tuloksissa huomion kiinnittääkin se, että yhä useamman pohjoissavolaisen teollisuusyrityksen R&D-yksiköt ovat siirtymässä teknillisten tiedekuntien ja korkeakoulujen läheisyyteen. Havaintoa tukevat myös julkiset rahoitustilastot, joissa mm. Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kirjaavat myös alueemme kärkiyritysten merkittäviä R&D-panostuksia elinvoimalukuihinsa.
Pohjois-Savon kasvun ja osaajavetovoiman näkökulmasta ei ole yhdentekevää, minne julkinen T&K-rahoitus tulevaisuudessa kohdentuu. Julkisesti rahoitettu TKI-toiminta indikoi osaltaan myös sitä, minne korkea osaaminen ja osaajat suuntaavat.
Pohjois-Savona käsissämme on mahdollisuus. Alueellamme on monipuolisesti korkeaa osaamista: ammattikoulu, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutusta sekä kymmenkunta valtiollista tutkimuslaitosta. Suurten vientiyritysten R&D-yksiköiden palveleminen ja houkutteleminen maakuntaan edellyttää meiltä paitsi TKI-tarjoomamme proaktiivista myyntiä myös määrätietoista – yritystarpeita vastaavien – korkeakoulupolkujen kehittämistä.
T&K-rahoitus uudistumisen välineenä
Tunnemme varmasti kaikki käsitteen ”yksityinen raha on nälkäisempää kuin julkinen raha.” Tarvitseeko näin kuitenkaan olla? Julkinen T&K-rahoitus toimii osaavissa käsissämme strategisen liiketoiminnan kasvun ja uudistumisen välineenä siinä missä tulorahoitus tai pääomasijoitus. T&K-rahoituksella voidaan tavoitella yritysten pitkäjänteistä kilpailukykyä, innovaatioita ja kansainvälistymistä.
Konkreettisista julkisen T&K-rahoituksen hyödyistä esimerkkinä kaksi näkökulmaa:
1) Julkinen T&K-rahoitus rohkaisee riskillisiin ja strategisesti merkittäviin innovaatioihin
Uudet liiketoiminta- ja kasvumahdollisuudet vaativat toteutuakseen riskipitoisia kehitysponnisteluja. Julkinen TKI-rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen innovaatiotyön, jonka tulokset eivät välttämättä ole heti kaupallistettavissa, mutta voivat vahvistaa markkina-asemaa tulevaisuudessa. Tästä esimerkkinä lääketeollisuuden tai puhtaan siirtymän ratkaisut, jotka vaativat jo lähtökohtaisesti huomattavia panostuksia T&K-toimintaan ennen kaupallista läpimurtoa. Julkinen rahoitus on monille tällaisille hankkeille toteutumisen elinehto. Sama logiikka pätee myös tuotantoaloille: T&K-rahoituksen voi virittää teknologiakehitykseen, jota pelkkä markkinaehtoinen rahoitus ei mahdollistaisi. Julkinen T&K-rahoitus tarjoaa yrityksille keinoin katsoa horisontin taakse.
2) Julkinen T&K-rahoitus on keino päästä kiinni kansainvälisiin verkostoihin ja kumppanuuksiin
Kansainväliset onnistumiset syntyvät usein kumppanuuksista, pilotointimahdollisuuksista ja pääsystä kansainvälisiin ekosysteemiverkostoihin. Julkiset rahoitusohjelmat, kuten Horizon Europe, EIC Accelerator ja Business Finlandin kansainvälistymisrahoitus, auttavat luomaan kansainvälisiä yhteyksiä ja hakemaan kasvua uusilta markkinoilta. Esimerkiksi EU:n Horizon-ohjelmat tarjoavat rahoituksen lisäksi pääsyn eurooppalaisiin tutkimuslaitoksiin ja yrityskonsortioihin, mikä mahdollistaa yhteiskehittämisen globaaleissa toimijaverkostoissa. Julkinen rahoitus on tällöin kanava arvioida ja kehittää omaa toimintaa kansainvälisten asiakkuuksien ja kumppanuuksien viitekehyksessä.
Julkisen TKI-rahoituksen tarkoitus on rohkaista uudistumiseen. Rahoituksen hyödyntäminen toimii samalla asiakkaille, sijoittajille ja yhteistyökumppaneille osoituksena ulkopuolisesti arvioidusta laadusta ja potentiaalista. Aktiivisuus vahvistaa samalla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisäämällä alueen houkuttelevuutta ja luomalla edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle ja uusille korkean osaamisen työpaikoille.
Vaikka TKI-rahoitus tarjoaa mahdollisuuden uudistumiseen, sen käyttöaste kertoo, kuinka valmiita olemme tarttumaan tuleviin teknologisiin ja rakenteellisiin muutoksiin toimintaympäristössämme.
Lisätiedot:
Tiina Hartikainen
GROWTH DIRECTOR
tiina.hartikainen@kuopiochamber.fi
+35844 513 2904
Kuopion alueen kauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 950 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.
