Pääkirjoitus: Teoilla tuloksia – ei toivota vaan tehdään
Me ihmiset usein vertaamme itseämme toisiin ja elinkeinoelämässä seuraamme tarkasti toimialan eri toimijoita ja markkinamuutoksia. Vertailu on helppoa, onhan dataa saatavilla äärettömästi ja välittömästi. Seuraamme tarkasti peräpeiliä: toteutunutta liikevaihtoa sekä varsinkin muiden tekemistä. Puhetta riittää paljon. Suomalaisissa seminaareissa ja salongeissa keskustellaan kohta enemmän kuin länsinaapurissamme, mutta johtaako pelkkä puhe mihinkään?
Samaan aikaan erityisesti kehittyvissä maissa vauhti on kiihtynyt, ja tulokset puhuvat puolestaan. Ohi on menty vasemmalta sekä oikealta ja etumatkaa on otettu runsaasti. Kunnianhimon lisäksi on selkeästi opittu nopea ja ketterä kokeilukulttuuri: kokeile nopeasti, opi epäonnistumisista ja korjaa suuntaa vikkelästi. Epävarmassa ja jatkuvasti muuttavassa toimintaympäristössä on tärkeää lähteä nopeasti liikkeelle kevyemmällä suunnitelmalla ja tarkentaa suunnitelmaa toimeenpanon edetessä.
Miksi Suomen talouden kasvu on ollut matalaa lähes 20 vuotta ja miksi meillä on melko kapea joukko globaaleja menestystarinoita? Vaikka yleistykset ja yksinkertaistukset ovat vaarallisia, olemme hiukan hukanneet menestysreseptiämme. Menestys edellyttää rönsyjen karsimista, jopa yksinkertaistettua toimintamallia. Kysymys on kuitenkin varsin yksinkertaisesta asiasta: teoista ja toimeenpanosta.
Osaamme jo asettaa tavoitteet, toki kunnianhimoa tarvitsemme lisää. Pelkkä piiritaso tai kansallinen markkinajohtajuus eivät riitä, vaan menestyäkseen on alusta alkaen tähdättävä globaalille tasolle. Se, missä meillä on petrattavaa, on toimeenpano. Olemme hyviä tuossa diskuteerauksessa, varsinkin esteiden ja riskien tunnistamisessa sekä välttelyssä loistamme ja suunnittelussakin hiomme huippua. Mutta samalla olemme tuhlanneet suurimman osan energiasta, eikä konkreettisille teoille ja vastuunkannolle jää riittävästi aikaa ja resursseja.
Tarvitsemmekin rehellisen ryhtiliikkeen tehokkaaseen toimeenpanoon. Ajankäytöllisesti se tarkoittaa 20/80 -sääntöä. Suunnitteluun sekä seurantaan korkeintaan 20 prosenttia ajankäytöstä ja 80 prosenttia tehokkaaseen sekä tiukkaan toimeenpanoon. Eivät Alisa Vainion Euroopan mestaruus tai Kerttu Niskasen mitalit ole tulleet ilmaan työtä ja toistoa. Tunnemme varmasti 10 000 tunnin säännön. Mestariksi ei tulla toivomalla, vaan tekemällä työtä!
Tartutaan siis selvitysten ja selitysten sijaan – kukin omalla tontillamme – kynään, kauhaan tai kännykkään. Ahkeruudella, sinnikkyydellä ja yhteistyöllä tehdään tuloksia, josta koko yhteiskuntamme kiittää.
#menestystehdäänyhdessä
Kaija Savolainen
Toimitusjohtaja
Pääkirjoitus, julkaistu Kuopion alueen Kauppakamarilehden numerossa 3/2026. Teema: Kasvu ja maakuva