KAUPPAKAMARILEHTI 1/4 2026 – PÄÄKIRJOITUS
Hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeisimmistä onnistumisista on koulutusjärjestelmän rakentuminen ja siitä seurannut laaja väestön osaamistason kehittyminen. Sanomattakin on selvää, että väestömme korkea koulutustaso ja osallistuminen ovat parantaneet tuottavuutta, tuloja, verokertymää sekä siten kaikkien hyvinvointia. Varsinkin viimeisinä vuosina fokus on siirtynyt yhteiskunnassa vahvasti yksilöllisiin taitoihin ja yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyden sijaan. Mutta onko niin, että siinä missä halusimme olla vapaita ja itsenäisiä tilalle tuli yksinäisyys ja kaipuu yhteenkuuluvuuteen?
Useasti näyttää siltä, ettei kunkin yksilöllisiä oikeuksia aina tunnisteta, saati kunnioiteta. Erityisesti sosiaalisessa mediassa myös tahtomattamme – tai tahallisesti – provosoidumme. Emme keskity kuulemaan, mitä kanssaihmisemme on sanomassa, vaan kiirehdimme kommentoimaan, kiistämään tai jopa tuomitsemaan. Siksi, että meillä on oikeus siihen.
On hyvä, että pyrimme esimerkin mukaisesti ennakoimaan. Elinkeinoelämässä 2020-luvulla visio- ja strategiatyöstä on tullut rullaavaa: skenaariot ja ennakointi ovat arkipäivää, tuotamme ennusteita ja barometrejä jopa viikkotasolla. Tämä valmistaa meitä jatkuvasti muuttuvaan maailmaan: mihin suuntaan muuttaa kurssia? Kuinka siellä pärjäämme? Kuinka kehitymme sekä kasvamme? Jos olisimme malttaneet kuulla äskeisen kanssaihmisemme puheenvuoron loppuun, olisimme voineet kuulla – pöydällä olevaan haastavaan asiaan – kestävän kompromissiratkaisun.
Mitä vastuullisuus tarkoittaa elinkeinoelämälle? Yrityksissä toimintaa ohjaavat arvot, missio (olemassaolon tarkoitus) sekä visio (mitä halutaan olla). Sääntely asettaa lisäksi raameja paitsi toimintaan myös toimintaympäristöön, mikä tässä kohtaa tarkoittaa ESG:tä (Environmental, Social ja Governance). Se tarkoittaa ympäristöllistä vastuuta, sosiaalista vastuuta sekä hyvää hallintotapaa. Erityisesti viime vuosina on korostunut vastuullisuus kestävästä taloudesta ja kasvusta. ESG:stä on muotoutumassa yrityksissä yhtä arkipäiväistä tekemistä kuin skenaarioista, budjeteista ja raportoinnista.
Miksi kestävä kasvu on elintärkeää? Vain kestävän kasvun kautta pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltion ja huolehtimaan ympäristöstämme ja toisistamme – ylisukupolvisesti. Tarvitsemme kestävää ja ketterää kasvua, jotta pärjäämme globaaleilla markkinoilla; jotta tuotamme verotuloja ja siten pystymme tuottamaan palveluita, kuten päiväkodit, koulutuksen sekä terveydenhuollon. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kannamme vastuumme sekä käytämme oikeuksiamme yksilöinä ja yhteisöinä.
Hyvät kanssakulkijat ja kollegat, olemme vuosikymmenien ajan peräänkuuluttaneet ja saaneet laajasti oikeuksia – äänioikeudesta muihin yksilönoikeuksiin. Nyt on meidän velvollisuutemme käyttää oikeuksiamme ja osaamistamme: hakea yhdessä ratkaisut vaikeisiin haasteisiin. Käytetään nopeutemme, kuten em. some-esimerkissä, kompromissi- ja korjausesityksiin niin että vastuullisuutemme kaikki tasot toteutuvat.Kannetaan siis yhdessä vastuumme kestävästä taloudellisesta kasvusta, toisistamme, ympäristöstä ja hyvästä hallinnosta, jotta voimme edelleen olla ylpeitä yhteisestä hyvinvointivaltiostamme, Suomesta!
#menestystehdäänyhdessä
Kaija Savolainen
Toimitusjohtaja
Pääkirjoitus, julkaistu Kuopion alueen Kauppakamarilehden numerossa 1/2026. Teema: Kasvu ja vastuullisuus.
