Hymyä huuleen, Suomi!
Suomen brändiä on rakennettu koulutuksen, teknologiaosaamisen, turvallisuuden ja puhtaan ympäristön varaan, mutta kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (KOK.) mukaan maakuntien yhteistyössä on kehittämisen varaa.
Oulu on toinen EU:n kuluvan vuoden kulttuuripääkaupungeista ja markkinointisloganeissa sitä on kehuttu muun muassa cooleimmaksi paikaksi Euroopassa.
Myyntilauseelle on päättyneenä kesänä löytynyt myös konkreettista katetta. Samaan aikaan kun Suomessa on vedetty päälle pitkähihaista tai sadetakkia, on Keski- ja Etelä-Euroopassa kärvistelty ennätyshelteiden kourissa.
Minkä verran ”ilmastoturisteja” on tuon lausahduksen pohjalta Ouluun lopulta päätynyt, jäänee arvoitukseksi. Jokainen täällä lomaileva tai tänne työnsä takia saapuva matkailija on kuitenkin Suomen maabrändille arvokas, muistuttaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
”Heillä on todennäköisesti mukanaan myös älypuhelin, jonka avulla matkakokemukset ja elämykset jaetaan saman tien omalle ystäväpiirille. Tätä kautta jokainen paikkakunta ja samalla myös jokainen meistä on Suomibrändin rakentaja”, ministeri muistuttaa.
Kaupungit ovat käyntikortteja
Brändihaasteet eivät ole alue- ja kuntaministerin kaikkein keskeisintä työsarkaa, mutta Ikonen on silti niiden kanssa tekemisissä säännöllisesti.
Pääministeri Petteri Orpon (Kok.) aloitteesta perustettu Promotion
Finland on ministeriöiden, kaupunkien, kulttuuri-instituuttien ja yritysten muodostama ideapaja, joka keskittyy Suomi-kuvan rakentamiseen. Samalla se kerää ja hyödyntää dataa siitä, millaisena Suomi näyttäytyy ulkomailla.
Tärkeitä foorumeita ovat myös valtion ja kuuden suurimman kaupungin muodostama allianssi sekä muut kaupunkikumppanuudet. Niissä pohditaan yhteisen pöydän ääressä tulevaisuuden näkymiä sekä muun muassa koulutukseen, teollisuuden uudistumiseen sekä kansainvälisten osaajien houkutteluun ja kotiutumiseen liittyviä haasteita.
”Suurimmat kaupungit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään ja verkostoituneet kansainvälisesti. Samaan pitää tähdätä myös maakuntatasolla, sillä pelikenttänä on koko maailma”, Ikonen toteaa.
Hän painottaakin, ettei vanhoihin kunta- tai maakuntarajoihin perustuva
mustasukkaisuus ole enää tätä päivää. Yritysten investointipäätökset syntyvät monien tekijöiden summana ja houkuttavampi kokonaisuus syntyy useimmiten alueellisella yhteistyöllä ja kustannustehokkaalla työnjaolla.
”Kaupunkien menestys ja näkyvyys ulkomailla on lopulta myös ympäröivien alueiden ja maakuntien etu. Siksi kaupunkien vetovoimaan ja elinvoimaisuuteen kannattaa panostaa”, Ikonen muistuttaa.
Onnellisuus enemmän esiin
Millainen sitten on Suomen nykyinen maakuva ministerin mielestä? Alue- ja kuntaministerin mukaan Suomi tunnetaan maailmalla vakaana, turvallisena ja luotettavana maana, jossa on hyvä ja toimiva hallinto. Suomen kohdalla muistetaan usein mainita myös koulutus, kansalaisten yhdenvertaisuus, vehreä luonto ja teknologiaosaaminen.
Ukrainan sodan myötä agendalle ovat nousseet myös huoltovarmuus ja väestönsuojelu. Sen myötä lukemattomat ulkomaalaisdelegaatiot ovat päässeet tutustumaan muun muassa Helsingin väestönsuojaratkaisuihin.
”Samassa yhteydessä kannattaa tietysti esitellä meidän muitakin saavutuksia”, Ikonen muistuttaa.
Suomi on rankattu moneen otteeseen myös maailman onnellisimmaksi kansaksi, vaikka emme sitä itse oikein uskokaan todeksi.
Ikosen mukaan ykkössijat eivät suinkaan ole sattumaa tai väärää tilastojen tulkintaa.
”Vähättelyn sijaan meidän pitäisi hyödyntää tuota titteliä huomattavasti nykyistä enemmän, sillä siitä meidät ulkomailla useimmiten muistetaan. Ja samalla meidän pitää opetella itsekin hymyilemään.”
Kunta- ja alueministeri
Anna-Kaisa Ikonen
KUKA: Kunta- ja alueministeri, kansanedustaja. Toiminut muun muassa Tampereen pormestarina, työelämäprofessorina, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä sekä Kokoomuksen varapuheenjohtajana
KOULUTUS: Yhteiskuntatieteiden tohtori
PERHE: Puoliso ja kaksi lasta
HARRASTUKSET: Lukeminen, kulttuuri,
matkailu ja liikunta luonnossa
Kehityskatse kauemmas
Vuosikymmenten saatossa useimmat maakunnat ovat profiloituneet omiin
vahvuusalueisiinsa.
Esimerkiksi Oulun seutu, Tampere ja Espoo panostavat teknologiaan, Etelä-Pohjanmaa elintarviketeollisuuteen, Itä-Suomi biotalouteen ja Pohjois-Suomi matkailuun ja kaivosteollisuuteen. Länsi-Suomen vahvuutena ovat muun muassa telakat ja metalliteollisuus.
Alue- ja kuntaministerin Anna-Kaisa Ikosen mukaan maakunnissa tarvitaan silti entistä rohkeampaa erikoistumista ja tarttumista tämän ajan suuriin kysymyksiin.
Sen myötä syntyy uusia osaamiskeskittymiä, jotka puolestaan houkuttelevat tänne uusia kansainvälisiä osaajia.
Kuinka sitten lisätä Suomen houkuttavuutta, kun tänne asettumisesta on tullut
kiristyneiden maahanmuuttopykälien myötä entistä vaikeampaa?
”Siihen tarvitaan houkutteluohjelma sekä työperäisten oleskelulupien ja moitteettomasti velvoitteensa hoitaneiden yritysten rekrytoinnin ja työlupien nopeampaa käsittelyä. Tulijan on saatava arkensa sujumaan nopeasti. Se tarkoittaa esimerkiksi sujuvaa pankkitilin avaamista, viranomaisprosessien kehittämistä sekä englanninkielisten koulutuspaikkojen lisäämistä. Ongelmia ennaltaehkäistään kiristämällä rangaistuksia.”
Tekstit: Timo Sormunen. Kuvat: Lauri Heikkinen, Valtioneuvoston kanslia