Junttan on tehnyt kehitysloikan konepajayrityksestä monipuoliseksi teknologia- ja palveluyritykseksi. Yliopisto ja teollisuus voisivat tehdä Pohjois-Savossa tiiviimpää yhteistyötä TKI:ssä, yrityksessä arvioidaan.
Teksti: Janne Laitinen, Kuvat: Akseli Muraja
Kuopiolainen Junttan on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisesti paalutuslaitteiden valmistajana. Menestyksestä huolimatta yritys katsoo, että sillä on jatkuva tarve innovoida ja kehittää uutta. ”Paalutuskoneiden käyttötarkoitus ei sinänsä muutu. Mutta maailma muuttuu, ja se luo tarpeen kehittää uutta”, Junttanin teknologiajohtaja Roni Ryyppö sanoo. Hän viittaa erityisesti digitalisaatioon ja sähköistymiseen. Junttan valmisti 2021 maailman ensimmäisen tehdastekoisen sähkökäyttöisen lyöntipaalutuskoneen PMx2e:n. Perinteisesti koneet ovat dieselkäyttöisiä. Toinen iso trendi on palvelullistuminen: huolto-, vuokraus- ja käyttötukipalvelut ovat entistä suurempi osa paalutuskonevalmistajan bisnestä. Työkoneissa tapahtuu siis sama kuin autoteollisuudessa: tuotteiden lisäksi myydään yhä enemmän myös palveluja. Junttanin kasvutavoite on kunnianhimoinen: liikevaihto halutaan nostaa nykyisestä noin 60 miljoonasta 150 miljoonaan euroon 2030-luvulla. Kasvu edellyttää kehityksen kelkassa pysymistä. Se taas vaatii panostusta TKI:hin eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Sitä Junttan tekee niin omin voimin kuin yhdessä kumppaniyritystensä ja korkeakoulujen kanssa.
Kaikkea ei tehdä yksin
TKI:n parissa työskentelee Junttanilla vakituisesti 20–30 ammattilaista. Työ pitää sisällään tuote- ja ohjelmistokehitystä sekä korkeakouluyhteistyötä. Lisäksi Junttan toteuttaa projektiluontoisia kehityshankkeita kumppaneidensa kanssa. TKI:n osuus yhtiön liikevaihdosta on keskimäärin nelisen prosenttia, siis miljoonaluokkaa. Viimeisen kuuden vuoden aikana Junttan on ottanut ohjelmistokehityksen ja koneohjausjärjestelmien kehityksen omiin käsiinsä ja toisaalta laajentanut osaamistaan yrityskaupoilla. Hyvä esimerkki on suomalainen suunnittelutoimisto ja järjestelmäintegraattori Hevtec, jonka osakkaaksi Junttan lähti onnistuneen PMx2e-projektin seurauksena.
”Kumppaneiden osaamista hyödyntämällä voidaan skaalautua tarvittaessa nopeasti, eikä omasta osaamisesta tai kyvykkyydestä tule pullonkaulaa”, Junttanin operatiivinen johtaja Satu Marjo sanoo.
Pahkoja rungon ympärille
Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeä osa Junttanin TKI-toimintaa, painottavat Marjo ja Ryyppö. Yhteistyö on tiivistä erityisesti Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston kanssa. ”Verkostoitumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Olemme päässeet tilanteeseen, jossa oppilaitosten ihmiset tuntevat meidät ja pyytävät meitä mukaan projekteihin”, Ryyppö sanoo. Samalla luodaan hyvää työnantajamielikuvaa tulevien osaajien keskuudessa. T&K-kumppanin valinta perustuu kumppanien erityisosaamiseen ja siihen, että tiedetään, mitä yhteistyöltä halutaan. Junttan on mukana esimerkiksi sähköistymiseen ja hydrauliikkaan liittyvissä kehitysprojekteissa, joissa vetureina on Ponssen ja Danfossin kaltaisia teollisuusyrityksiä. Ryyppö puhuu ”pahkateoriasta”. Hänen mukaansa Junttan etsii ensisijaisesti pitkäaikaisia kumppaneita ja partnereita eri erityisalojen osaajista.
”Pahkoja meidän kasvattamamme puun ympärille. Se perustuu siihen, että olemme merkityksellisiä toisillemme.”
Mikä on tärkeintä sujuvassa T&K-yhteistyössä?
”Luottamus ja avoimuus. Kyky antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan”, Ryyppö vastaa.
Yhteistyön hedelmät
Tuore esimerkki TKI-yhteistyöstä on Junttanin uunituore paalutuskone DR5. Junttan tunnetaan lyöntipaalutuskoneiden valmistajana, mutta DR5 on ensimmäinen yrityksen kehittämä uuden sukupolven porapaalutuskone. Ensimmäinen niistä toimitettiin belgialaiselle asiakkaalle 2025 alussa. Taustalla on suunnittelyhteistyötä elektroniikka- ja hydrauliikkatoimittajien kanssa. Myös ensimmäisen koneen tilannut yritys oli kumppanina. Korkeakouluyhteistyötä hyödynnettiin rasituskokeissa, joissa testattiin teräksen hitsaussaumojen kestävyyttä. Kyseessä on merkittävä markkina-avaus, sillä porapaalutusta käytetään maailmanlaajuisesti moninkertaisesti enemmän kuin lyöntipaalutusta. Porapaalutusmenetelmät sopivat monipuolisemmin eri maaperäolosuhteisiin kuin lyöntipaalutus. ”Kaupungistuminen on megatrendi, joka ohjaa liiketoimintaamme. Rakentamisen haittoja pitää pystyä koko ajan minimoimaan, kun rakennetaan ylöspäin tiiviin asutuksen keskellä”, Marjo sanoo.
Oppilaitokset tärkeitä
Kuten edellä mainituista nimistä voi päätellä, Junttan hakee kumppaneita laajalla skaalalla. Osaaminen ratkaisee, ei sijainti. Mitä Junttanilla ajatellaan kotimaakunnan Pohjois-Savon TKI-verkostosta? Junttan tekee kehitysyhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston (Sakky) kanssa. Savonian kanssa on meneillään esimerkiksi gps-hanke ja Sakkyn ja LUT:in kanssa hitsausautomaatioon liittyvä HitLeap-hanke. Ryyppö sanoo, että Itä-Suomen yliopistolla on monia tutkimusaloja, joita voitaisiin hyödyntää enemmän teollisuudessa. Hän mainitsee esimerkkinä neuroverkkoihin ja koneoppimiseen liittyvän tutkimuksen. ”Mutta akateeminen tutkimus ja teollisuusfirmat pitää saada lähemmäs toisiaan. Tarvitaan terävämpää profloitumista”, Ryyppö arvioi. Ryyppö kannustaa savolaisyrityksiä hakemaan rohkeammin TKI-rahoituksia. Junttanin tärkein ulkopuolinen rahoitusmuoto TKI-hankkeissa on ollut Business Finlandin myöntämä tuotekehitystuki.
”Kyllä yritysten kannattaisi hakea tukia rohkeammin. Rahoitusmahdollisuuksia ei välttämättä osata seurata, jos ei kuuluta verkostoihin.”
Hän visioi, että esimerkiksi Junttan, Ponsse ja Normet voisivat perustaa yhteisen teknologia-alan startupin, joka tekisi tutkimusyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa koneoppimisessa.
”Jos halutaan kasvua, pelkällä operatiivisella tehokkuudella ei päästä pitkälle. Tarvitaan uusia ideoita ja liiketoimintamalleja.”
FAKTA:
Kuopiolainen Junttan Oy suunnittelee ja valmistaa hydraulisia paalutuslaitteita, kairoja ja voimayksiköitä sekä myy niihin liittyviä palveluita. Liikevaihto noin 60 miljoonaa euroa.
Työntekijöitä 210, joista Kuopiossa 170. Tuotanto sijaitsee Kuopiossa, tytäryhtiöt Australiassa, Kanadassa, Hollannissa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Omistaja: Brotheruksen suku emoyhtiö Sinituote Oy:n kautta.