Turbulentti geopoliittinen tilanne on nostanut esiin myös kuntalähtöisten investointien roolin tulevaisuuden energia-, elintarvike-, lääke-, ICT-, data- ja vesihuoltovarmuudelle. Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen, Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen, Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen ja Lapinlahden kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen jakavat näkemyksen kuntien tärkeästä roolista maakunnan turvallisuuskyvykkyyden varmistamisessa.
Kuntien vahvuuksina kasvua tukeva infrastruktuuri
Vahvoista elintarvikebrändeistään tunnetut Joroisten, Suonenjoen ja Lapinlahden kunnat panostavat tällä hetkellä kilpailukykyyn. Huutokosken uusi sähköasema ja Fingridin Järvilinja-voimajohto sekä Itä-Suomen tasapainoinen kantaverkko tekevät Pohjois-Savosta houkuttelevan investointiympäristön. Kuntajohtajat Juha Piiroinen, Jaakko Kuronen ja Henri Ruotsalainen tunnistavat lisäksi hyvien logististen yhteyksien ja vahvojen kärkiyritysten luovan kestävän perustan uusille investoinneille ja infrastruktuurin kehittämiselle. Kansallispuistopitäjä Rautalammilla huoltovarmuutta ja jatkuvuuden hallintaa rakennetaan vahvojen matkailu- ja maataloustoimialojen ympärille, erityisesti Toholahden teollisuusalueella.
Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen näkee vallitsevan turvallisuus- ja geopoliittisen tilanteen avaavan uusia merkittäviä kasvumahdollisuuksia kunnalle paitsi puhtaan siirtymän toimialoilla myös biotalouden saralla. Esimerkiksi puuraaka-aineen käytölle on tunnistettu kriittisiä huoltovarmuuden käyttöyhteyksiä.
Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen täydentää kollegojensa vastauksia nostamalla esiin Riikinnevan kiertotalousalueen: Itä-Suomen ainoa jätteenpolttolaitos mahdollistaa merkittävän kiertotalousliiketoiminnan kehittymisen maakuntaan. Raatikainen nostaakin esiin alueen raaka-aineintensiivisten toimialojen jalostusarvoon panostamisen sekä alihankintaverkostojen osaamisen kehittämisen tärkeyden tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi.
Strateginen maanhankinta ja kaavoitus investointien vauhdittajana
Kansallisessa kilpailussa uusista investoinneista pärjäävät etenkin kunnat, jotka ovat panostaneet strategiseen maanhankintaan, maankäytön suunnitteluun ja ennakoivaan kaavoitukseen. Suonenjoella elinkeinoelämälähtöisen aluekehityksen kasvupotentiaali tunnistetaan Karhukiven teollisuusalueella. Alueelle pian valmistuvalla bioterminaalialueella on jo olemassa oleva perusinfra, ja kaupunginjohtaja Piiroinen kertoo tavoitteena olevan mittavamman teollisuuskeskittymän rakentuminen alueelle. Lapinlahdella varauksia teollisuusalueille on tehty hyvien logististen yhteyksien eli valtatie 5:n varrelta, Alapitkältä. Kunnanjohtaja Ruotsalainen kertoo Lapinlahden panostavan kaavoituksen joustavuuteen ja valmiuteen vastata yritysten tarpeisiin nopeasti.
Pohjois-Savon eteläpuolella, Leppävirralla, on puolestaan jo pitkään satsattu ennakoivaan maanhankintaan ja kaavoitukseen: teollisuusalueita on kaavoitettu kunnan keskustaajamaan, kunnan pohjoisosaan sekä uuden valtatie 5:n varteen. Kunnanjohtaja Raatikainen sanoo Leppävirran päivittäneen kaavoituksella myös aurinkoenergian talteenoton mahdollistavaa kaavaa. Joroisten kunnanjohtaja Kuronen kertoo kunnan lisänneen tonttivarantoa hankkimalla maata myös yksityisiltä toimijoilta. VT5:n keskeiselle risteysalueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa, joka tarjoaa jatkossa yritystontteja hyvien liikenneyhteyksien ääreltä.
Rautalammilla teollisuuden ja logistiikan tonttimahdollisuuksia on tarjolla etenkin Toholahden keskittymässä. Kunnanjohtaja Sepponen kertoo, että alueen maankäytön suunnittelun perustana on asiakaslähtöisyys; että kunta vastaa nopeasti yritysten sijoittumistarpeisiin tarjoamalla valmiiksi kaavoitettuja ja infrastruktuuriltaan valmiita alueita. Tonttimarkkinointiin ollaan myös panostamassa.
Potentiaalia globaalisti kiinnostaville osaamis- ja teollisuuskeskittymille
Kansallinen panostus huoltovarmuuteen sekä puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen luovat pohjoissavolaisille kunnille merkittäviä kasvunäkymiä. Suonenjoella, Joroisissa, Leppävirralla, Rautalammilla ja Lapinlahdella halutaan myös pysyä kehityksessä mukana.
Lapinlahdella kasvupotentiaali kohdistuu konepaja- ja teknologiateollisuuteen sekä logistiikkapalveluihin – kunnassa toimii jo mm. ambulansseja ja erikoisneuvoja valmistava yritys. Joroisissa ollaan kartoittamassa alueita puhtaan siirtymän investoinneille: suurille akkuvarastoille, biokaasulaitokselle sekä toiselle datakeskukselle. Energiateknologiaan liittyvän teollisuuden kasvuedellytyksiä tunnistetaan samaten Leppävirralla, sillä kunnassa sijaitsee jo merkittävää alan tuotantoa ja teollisuutta.
Suonenjoen vahva osaaminen metalli- ja elintarviketeollisuudessa on merkittävä. Juha Piiroinen kertoo alihankintaketjujen kautta tunnistetun mahdollisuuksia myös pienempien yritysten osallistumiselle laajempiin kokonaisuuksiin. Rautalammin Sepponen puolestaan nostaa esiin jo olemassa olevien pk-yritysten rakentamis- ja koneurakointiosaamisen valjastamisen entistä vahvemmin maanpuolustuksen ja logistiikan tarpeisiin. Oma merkittävä osaamiskokonaisuutensa huoltovarmuudelle on palveluliiketoiminta- ja luontomatkailuosaaminen. Voidaankin sanoa, että investointien rooli koko Pohjois-Savon huoltovarmuudelle ja kasvulle tunnistetaan kunnissa keskeisesti.
Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen kiteyttääkin oivallisesti kansallisessa kilpailussa menestyksen avaimet alueellemme:
”Korostan yhteistyön merkitystä. Keski-Savon kunnissa emme kilpaile investoinneista tai elinvoimasta, vaan ajattelemme aidosti, että on ihan sama mihin kuntaan investointeja ja työpaikkoja syntyy – kunhan syntyy. Monesti etsimme sopivia sijoittumispaikkoja avoimesti naapurikunnista ja tarkastelemme aluetta kokonaisuutena. Näin löytyy usein myös paras mahdollisuus alueelle sijoittuvalle yritykselle. On kaikkien etu, että yrityksen sijoittuminen tai investointi toteutuu paikkaan, joka tarjoaa aidosti parhaan menestymismahdollisuuden.”
Artikkeli on kolmas osa Kuopion alueen kauppakamarin tuottamasta kuntajohtajien yhteisartikkelisarjasta.
